{"id":133606,"date":"2026-01-04T23:14:09","date_gmt":"2026-01-04T23:14:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/133606\/"},"modified":"2026-01-04T23:14:09","modified_gmt":"2026-01-04T23:14:09","slug":"rooman-valtakunnan-opetukset-nain-lansi-voi-valttaa-romahduksen-yle-tiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/133606\/","title":{"rendered":"Rooman valtakunnan opetukset \u2013 n\u00e4in l\u00e4nsi voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 romahduksen | Yle Tiede"},"content":{"rendered":"

Miten ongelmien kanssa painiva l\u00e4nsi voisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 antiikin Rooman kohtalon? T\u00e4ss\u00e4 jutussa voit vastata v\u00e4itt\u00e4miin aiheesta ja katsoa, mit\u00e4 mielt\u00e4 asiantuntijat ovat.<\/p>\n

\"Yhdistelm\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Presidentti Donald Trump ja Rooman keisari Caligula. Kuva: Kuvamanipulaatio Julia Kiiskinen \/ Yle, Christian Ohde \/ All Over Press<\/p>\n

Rooman valtakunta oli aikansa supervalta, joka jakautui kahtia 300-luvun lopulla. Sen l\u00e4ntinen osa, L\u00e4nsi-Rooma, tuhoutui 400-luvun lopulla.<\/p>\n

Brittitutkijat Peter Heather<\/strong> ja John Rapley<\/strong> ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Rooman kohtalosta voisi ottaa nyt opiksi.<\/p>\n

Heather ja Rapley vertaavat Rooman valtakuntaa ja nykyisest\u00e4 supervallasta Yhdysvalloista ja Euroopasta muodostuvaa l\u00e4ntt\u00e4 toisiinsa. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n Rooman historia osoittaa, mit\u00e4 l\u00e4nnen kannattaisi ahdingossa tehd\u00e4 \u2013 yhdess\u00e4.<\/p>\n

Kuuntele El\u00e4v\u00e4n historian jakso teemasta:<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Heatherin ja Rapleyn aihetta k\u00e4sittelev\u00e4 kirja Why Empires Fall \u2013 Rome, America and the Future of the West -kirja ilmestyi vuonna 2023. Heather on keskiajan historian professori King’s Collegessa Lontoossa, Rapley on talouspolitiikan tutkija Cambridgen ylliopistossa.<\/p>\n

Testaa, oletko samaa mielt\u00e4 tutkijoiden kanssa<\/p>\n

Heather ja Rapley k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t termi\u00e4 l\u00e4nnen imperiumi. Sill\u00e4 he tarkoittavat toisen maailmansodan j\u00e4lkeen muodostunutta l\u00e4nsimaiden j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa Yhdysvalloilla on ollut johtava asema.<\/p>\n

Yleisen mielikuvan mukaan Rooman imperiumi, tarkemmin sanottuna sen l\u00e4ntinen osa, tuhoutui 400-luvulla barbaarien hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4. Heatherin ja Rapleyn mukaan tuhon perimm\u00e4inen syy oli arkisempi: pitk\u00e4 talouskehitys.<\/p>\n

Kirjoittajien mielest\u00e4 imperiumin rappio alkaa siit\u00e4, millaisen muutoksen se aiheuttaa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Imperiumi ja sen periferia ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa monin tavoin. T\u00e4m\u00e4n ansiosta periferia vaurastuu, ja samalla vallan tasapaino alkaa muuttua. Imperiumin vaikutusvalta periferiaan ja omiin laita-alueisiinsa heikentyy.<\/p>\n

\"Goottip\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

1800-luvun n\u00e4kemys 400-luvun alussa tapahtuneesta Rooman ry\u00f6st\u00f6st\u00e4. Kuva: The Art Archive\/Shutterstock\/All Over Press<\/p>\n

Kun Rooman keskusvallan ote heikkeni, valtakunnan vauraat ja vaikutusvaltaiset maanomistajat kokivat, ett\u00e4 he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saaneet veroilleen vastinetta eli etujensa suojelua. Maanomistajat liittoutuivat periferiassa vahvistuneiden ryhmien, kuten goottien, kanssa.<\/p>\n

Samalla Rooman valtakunta pirstoutui.<\/p>\n

Heatherin ja Rapleyn mielest\u00e4 my\u00f6s nykyisiss\u00e4 l\u00e4ntisiss\u00e4 yhteiskunnissa on uhkana, ett\u00e4 valtiovallan ja kansalaisten v\u00e4linen taloudellinen sopimus rikkoutuu.<\/p>\n

Heather ja Rapley kertovat kirjassaan, miten 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Yhdysvaltain johdolla rakennetuilla Bretton Woods -instituutioilla oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli l\u00e4nnen imperiumin menestyksess\u00e4. Maailmanpankin ja Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston avulla maailmankauppaa k\u00e4ytiin pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4nnen ehdoilla.<\/p>\n

Yhdysvallat ja sen l\u00e4ntiset liittolaiset hy\u00f6tyiv\u00e4t kirjoittajien mukaan j\u00e4rjestelm\u00e4n periferiasta, esimerkiksi entisist\u00e4 siirtomaista, joista virtasi halvalla raaka-aineita l\u00e4nsimaihin.<\/p>\n

2000-luvulla tilanne muuttui. Monissa entisiss\u00e4 siirto- ja kehitysmaissa talous on kasvanut nopeasti. L\u00e4nsimaissa talous on junnannut paikoillaan.<\/p>\n

Kirjassa kuvataan viime vuosien tuttua kehityst\u00e4: velka on kasvanut, julkiset palvelut ovat rapistuneet ja ep\u00e4tasa-arvo on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Vauraus kertyy harvoille, ja eripura ja vastakkainasettelu ovat k\u00e4rjistyneet.<\/p>\n

L\u00e4ntisten demokratioiden br\u00e4ndi on k\u00e4rsinyt. Sen sijaan autoritaarinen Kiina on noussut menestyv\u00e4ksi supervallaksi.<\/p>\n

Trump on yritt\u00e4nyt painostaa Kiinaa aggressiivisella kauppapolitiikalla.<\/p>\n

Heatherin ja Rapleyn mukaan Trumpin ensimm\u00e4isell\u00e4 kaudella Kiinaan kohdistunut tullipolitiikka johti Yhdysvalloissa korkeampiin hintoihin. Lis\u00e4ksi 300 000 amerikkalaista menetti ty\u00f6paikkansa.<\/p>\n

Heather ja Rapley painottavat, ett\u00e4 l\u00e4nnen tulevaisuus riippuu l\u00e4hivuosina teht\u00e4vist\u00e4 poliittisista ja taloudellisista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n

Why Empires Fall -kirjan kirjoittajien mielest\u00e4 l\u00e4nsi voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 Rooman kohtalon. Se ei tarkoita, ett\u00e4 l\u00e4nsi saisi takaisin entisen valta-asemansa, mutta se s\u00e4ilyisi merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 maailmassa. Samalla s\u00e4ilyisiv\u00e4t my\u00f6s parhaat l\u00e4ntiset ideat kuten demokratia.<\/p>\n

On pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 palata kirjan teeseihin nyt, kun presidentti Donald Trumpin<\/strong> toinen kausi on kest\u00e4nyt vuoden. Lyhyess\u00e4 ajassa moni asia on k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen: Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaisuus rakoilee pahasti.<\/p>\n

\"N\u00e4kym\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Yhdysvaltain p\u00e4\u00e4kaupunki Washington. Kuva: Alamy \/All Over Press<\/p>\n

Trump v\u00e4heksyy perinteisi\u00e4 eurooppalaisia liittolaisia esimerkiksi sen vuoksi, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole onnistuneet hallitsemaan maahanmuuttoa, kirjoittaa yhdysvaltalainen politiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 sanomalehti Politico<\/a>.<\/p>\n

Joulukuussa julkaistu Yhdysvaltain turvallisuusstrategia<\/a> osoittaa, ett\u00e4 Yhdysvaltain etu tulee ensin.<\/p>\n

Ent\u00e4 koska Rooma lopulta romahti? L\u00e4nsi-Rooman viimeinen keisari Romulus Augustulus<\/strong> pantiin viralta vuonna 476. It\u00e4-Rooma, Bysantti, oli kuitenkin olemassa l\u00e4hes tuhat vuotta sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Miten ongelmien kanssa painiva l\u00e4nsi voisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 antiikin Rooman kohtalon? T\u00e4ss\u00e4 jutussa voit vastata v\u00e4itt\u00e4miin aiheesta ja katsoa,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":133607,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[7962,22,23,585,2267,26,27,33,31,30,17,1433,23513,23512,24,25,28,29,15,18,21,22360,32,119,19,20,16,619],"class_list":{"0":"post-133606","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-antiikki","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-donald-trump","12":"tag-eurooppa","13":"tag-featured-news","14":"tag-featurednews","15":"tag-fi","16":"tag-finland","17":"tag-finnish","18":"tag-headlines","19":"tag-historia","20":"tag-imperiumi","21":"tag-lansi-rooman-valtakunta","22":"tag-latest-news","23":"tag-latestnews","24":"tag-main-news","25":"tag-mainnews","26":"tag-news","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-rooman-valtakunta","30":"tag-suomi","31":"tag-tiede","32":"tag-top-stories","33":"tag-topstories","34":"tag-uutiset","35":"tag-yhdysvallat"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115839373352168920","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133606","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133606"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133606\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/133607"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133606"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133606"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133606"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}