{"id":13371,"date":"2025-08-22T18:07:07","date_gmt":"2025-08-22T18:07:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/13371\/"},"modified":"2025-08-22T18:07:07","modified_gmt":"2025-08-22T18:07:07","slug":"ihanalla-tavalla-viaton-ja-aito-albumi-klassikkoarviossa-the-gathering","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/13371\/","title":{"rendered":"”Ihanalla tavalla viaton ja aito albumi” -klassikkoarviossa The Gathering"},"content":{"rendered":"

Ei ole liioiteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 Mandylion<\/strong> olisi tietyss\u00e4 mittakaavassa k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 albumi metallin maailmassa. Se muutti hollantilaisen The Gatheringin<\/strong> koko tulevaisuuden, mutta samalla se muutti suhtautumistamme my\u00f6s er\u00e4\u00e4seen toiseen asiaan.<\/p>\n

Mandylion oli yksi niist\u00e4 levytyksist\u00e4, jotka k\u00e4ynnistiv\u00e4t kokonaisen vy\u00f6ryn naislauletulle metallille. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuntuu oudolta puhua \u201dfemale fronted metalista\u201d jonkinlaisena omana genren\u00e4, mutta sit\u00e4 se oli pitk\u00e4\u00e4n 90- ja 2000-luvulla, kun The Gathering, Lacuna Coil, Within Temptation, Nightwish, Epica, Theatre of Tragedy, Tristania<\/strong> ja lukemattomat muut b\u00e4ndit laitettiin surutta samaan nippuun. Nyt vuonna 2025 tuntuu todella tunkkaiselta ajatella t\u00e4llaisia aikoja, mutta historiaa ei pid\u00e4 unohtaa. Sen sijaan on ilahduttavaa ajatella, ett\u00e4 maailma on liikkunut t\u00e4ss\u00e4kin asiassa ainakin muutaman askeleen eteenp\u00e4in, eik\u00e4 sukupuolia liputeta metallissakaan ihan yht\u00e4 paljon.<\/p>\n

Siit\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se mihink\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 The Gathering, Mandylion ja Anneke van Giersbergen<\/strong> k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t monien p\u00e4\u00e4t. Olen kuullut vuosikymmenien aikana lukemattomia tarinoita siit\u00e4, kuinka monelle metallin kuuntelijalle naislaulu ei vain yksinkertaisesti toimi. Syyst\u00e4 tai toisesta. Paitsi Anneke. Paitsi The Gathering. Todella usein juuri Anneke van Giersbergen on ollut se poikkeus tai jopa portti ihan erilaisten laulutulkintojen maailmoihin. Eik\u00e4 ihme. Annekea on tietenkin ylistetty laulajana jopa kyll\u00e4stymiseen asti, mutta jos laitatte nyt Mandylion-albumin soimaan, niin keskittyk\u00e4\u00e4 ihan tosissanne siihen, miten suurella voimalla, tunteenpalolla ja hymyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ihminen laulaa \u2013 ja kaiken lis\u00e4ksi Anneke oli Mandylionia \u00e4\u00e4nitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n vasta 21-vuotias ja l\u00e4hes t\u00e4ysin kokematon levylaulaja.<\/p>\n

Niin upea laulaja kuin Anneke van Giersbergen onkin, ei Mandylion olisi klassikkoalbumi ilman eritt\u00e4in omalaatuista ja tunnelmallista metallia, jollaista The Gathering ei ole tehnyt ennen t\u00e4t\u00e4, eik\u00e4 tehnyt t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 Nighttime Birds <\/strong>(1997) asteli joitakin samoja askelmerkkej\u00e4 pitkin, mutta tunnelma oli jo tuolloin t\u00e4ysin erilainen.<\/p>\n

Mandylion aaltoilee jossain gootti- ja progemetallin v\u00e4limaastossa, mutta joukossa on my\u00f6s melodisesti doomahtavia tunnelmia ja hienoisia flirttej\u00e4 my\u00f6s kasarin suuntaan. Jos maailma olisi toisenlainen ja monet 70-lukulaiset progerock-b\u00e4ndit olisivat 80-luvun tarttuvamman materiaalin j\u00e4lkeen muuntautuneet raskaammiksi, tulos olisi hyvinkin saattanut kuulostaa Mandylionilta. The Gatheringin kitara- ja kosketinsovituksissa on l\u00e4sn\u00e4 kaikuja b\u00e4ndin tulevista elektronisemmista soundeista, mutta samalla kaikki soi h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n orgaanisesti. Mandylion on albumi ajalta, jolloin ihmisyys soi metallissa eritt\u00e4in vahvasti, ennen kuin digitaalinen tuotanto helpottui liikaakin.<\/p>\n

Yksi tunnistettava piirre Mandylionissa on my\u00f6s se, miss\u00e4 ja milloin se on \u00e4\u00e4nitetty\u00e4. 90-luvun puoliv\u00e4li, Woodhouse Studios<\/strong> ja tuottaja Waldemar Sorychta<\/strong> antoivat monelle tuon aikaiselle b\u00e4ndille tunnistettavan soundin. Tiamatin Wildhoney, Moonspellin Wolfheart, Sentencedin Down <\/strong>ja Samaelin Passage<\/strong> ovat kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin erilaisia levytyksi\u00e4, samoin kuin Mandylioniin verrattuna, mutta se jokin Woodhouse-magia on l\u00e4sn\u00e4 kaikilla n\u00e4ill\u00e4 levytyksill\u00e4.<\/p>\n

Kenties se kaikkein hienoin puoli Mandylionilla on lopulta se, miten luja yhdistelm\u00e4 outoja hittikappaleita ja t\u00e4ysin saumatonta levykokonaisuutta se on. Strange Machines, Eleanor<\/strong> ja Leaves<\/strong> ovat kaikki er\u00e4\u00e4nlaisia metallin klassikoita, mutta eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kappaleita kaikkien tunnistettavaksi. Jokin n\u00e4iss\u00e4 6-minuuttisissa pohdiskelevasti tunnelmoivissa kappaleissa vain vet\u00e4\u00e4 puoleensa niin kirkkailla kosketinsoundilla, isoilla kitaroilla, ikimuistoisilla melodioilla ja Anneke van Giersbergenin lauluilla, ett\u00e4 albumi on yh\u00e4 kuin portti toiseen maailmaan. Mandylionin hienon polveilevuuden voi kiteytt\u00e4\u00e4 parhaiten l\u00e4hes 10-minuuttiseen kappaleeseen Sand & Mercury<\/strong>, jolta huomaa helposti sen, millaisessa luontevassa luovuuden vimmassa b\u00e4ndi tuolloin uuden laulajansa kera oli.<\/p>\n

Mandylion on ihanalla tavalla viaton ja aito albumi ajalta, jolloin The Gatheringia ei tuntenut juuri kukaan ja kun b\u00e4ndill\u00e4 ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itsell\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, milt\u00e4 he pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa haluavat kuulostaa. The Gatheringin ainoa vakio l\u00e4pi vuosien onkin ollut muutos. Mandylionia edelt\u00e4v\u00e4t ja sit\u00e4 seuraavat levyt ovat hyvin erilaisia kokonaisuuksia t\u00e4h\u00e4n 30-vuotiaaseen klassikkoon verrattuna, b\u00e4ndi oli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa viel\u00e4 uransa alkuvaiheilla ja kummallista kyll\u00e4, Mandylion on yh\u00e4 yksi The Gatheringin tuotannon kirkkaimmista helmist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ei ole liioiteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 Mandylion olisi tietyss\u00e4 mittakaavassa k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 albumi metallin maailmassa. Se muutti hollantilaisen The Gatheringin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":13372,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[5532,137,33,31,30,5533,5158,195,47,5534,32,109],"class_list":{"0":"post-13371","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-doom-metal","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-gothic-metal","14":"tag-klassikkoarvio","15":"tag-music","16":"tag-musiikki","17":"tag-progressive-metal","18":"tag-suomi","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13371","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13371"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13371\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}