{"id":133777,"date":"2026-01-05T05:25:06","date_gmt":"2026-01-05T05:25:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/133777\/"},"modified":"2026-01-05T05:25:06","modified_gmt":"2026-01-05T05:25:06","slug":"jos-luet-yhden-artikkelin-tekoalysta-lue-tama-arvostettu-brittitutkija-sanoo-etta-tekoaly-ei-korvaa-ihmista-tiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/133777\/","title":{"rendered":"Jos luet yhden artikkelin teko\u00e4lyst\u00e4, lue t\u00e4m\u00e4 \u2013 arvostettu brittitutkija sanoo, ett\u00e4 teko\u00e4ly ei korvaa ihmist\u00e4 | Tiede"},"content":{"rendered":"

Kirjoitustaito on teknologia, joka tuhansien vuosien ajan oli pienen piirin hallinnassa. Sumerilaisten kirjureiden kehitt\u00e4m\u00e4 teknologia vapautui kaikkien ihmisten k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi vasta 600 vuotta sitten, kun saksalainen kultasepp\u00e4 Johannes Gutenberg<\/strong> kehitti kirjapainon.<\/p>\n

Viime vuosituhannen loppupuolella k\u00e4ynnistynyt digitaalinen vallankumous palautti ihmiset aikaan, joka muistuttaa Mesopotamian nuolenp\u00e4\u00e4kirjureiden aikakautta, sanoo Cambridgen yliopiston Deepmind-keskuksen professori Neil Lawrence<\/strong>.<\/p>\n

Kirjureiden sijaan ohjelmistokehitt\u00e4j\u00e4t ja heid\u00e4n kiltoinaan toimivat suuret teknologiayritykset hallitsevat nyt yhteiskunnan tietovirtoja. Teko\u00e4ly on luonut uusia oraakkeleja, jotka tulkitsevat konetta.<\/p>\n

Jo useamman vuoden ajan suurten teknologiayhti\u00f6iden johtajat ovat v\u00e4itt\u00e4neet meille, ett\u00e4 teko\u00e4ly on teknologia, jota tavalliset ihmiset eiv\u00e4t voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja jota vain isot yritykset hallitsevat.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on vastenmielist\u00e4, Lawrence sanoo.<\/p>\n

\u2013 Se on vastenmielist\u00e4, koska se vie ihmisilt\u00e4 mahdollisuuden vaikuttaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4n teknologiaan, jonka kehitt\u00e4misess\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4isi olla mukana, Lawrence sanoo.<\/p>\n

Lawrence on arvostettu asiantuntija koneoppimisen ja teko\u00e4lyn etiikan alalla. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt Microsoftin ja Amazonin kaltaisissa isoissa teknologiayrityksiss\u00e4. Viime vuonna Lawrence julkaisi The Atomic Human -kirjan, jossa h\u00e4n pohtii \u00e4lykkyytt\u00e4 teko\u00e4lyn aikakaudella.<\/p>\n

Lawrence pit\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teknologiana etenkin sen takia, ett\u00e4 se ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mahdollistaa sen, ett\u00e4 tavalliset ihmiset voivat keskustella tietokoneen kanssa. T\u00e4m\u00e4 murtaa digioraakkelien vallan ja antaa ihmisille tehokkaan ty\u00f6kalun rakentaa yhteiskuntaa omilla ehdoillaan.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 on ainutlaatuinen mahdollisuus pohtia, miten voimme tuoda ihmiset j\u00e4lleen mukaan heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon t\u00e4m\u00e4n teknologian avulla, Lawrence toteaa.<\/p>\n

Neil Lawrence muistuttaa, ett\u00e4 teko\u00e4lyj\u00e4rjestelmien monimutkaisuus ei ole syy siihen, etteiv\u00e4tk\u00f6 tavalliset ihmiset voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4.Teko\u00e4ly on ty\u00f6kalu, joka muuttaa meit\u00e4<\/p>\n

Lawrence tyrm\u00e4\u00e4 haastattelun aikana useaan otteeseen teko\u00e4lyn ymp\u00e4rille luotuja tarinoita. Yleinen teko\u00e4ly eli AGI on t\u00e4ytt\u00e4 roskaa, eik\u00e4 teko\u00e4ly voi koskaan korvata ihmist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

\u2013 Teko\u00e4ly on ty\u00f6kalu ja kuten kaikki ty\u00f6kalut, se muuttaa meit\u00e4, Lawrence painottaa.<\/p>\n

Samalla tavalla esimerkiksi kirjapainotaito muutti meit\u00e4. Se mahdollisti tiedon \u2013 niin oikean kuin v\u00e4\u00e4r\u00e4n \u2013 levitt\u00e4misen ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Se synnytti uskonpuhdistuksen ja sit\u00e4 seuranneet uskonsodat. Kirjapainon ansiosta yhteiskunnat rakentuivat nykyisille perustuksilleen.<\/p>\n

Internet on kiihdytt\u00e4nyt kirjapainotaidon seurauksia ja nyt teko\u00e4ly mullistaa kehityst\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n takia Lawrencen mielest\u00e4 nyt olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 keskustelu siit\u00e4, mit\u00e4 ihmiset haluavat teko\u00e4lylt\u00e4 ja miten sit\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4n parantamiseen.<\/p>\n

Valitettavasti t\u00e4t\u00e4 keskustelua ei ole viel\u00e4 aloitettu. Sen sijaan osa poliitikoista ja teknologiajohtajista messuaa super\u00e4lyst\u00e4<\/a>, joka muuttaa kaiken.<\/p>\n

\u2013 Siit\u00e4 ei ole hy\u00f6ty\u00e4 ihmisille eri maissa, eik\u00e4 se auta yrityksi\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Yliopistoillekaan siit\u00e4 ei ole apua. Se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 vain niit\u00e4, joilla on oma etu ajaa teknologian kehityst\u00e4 ja ker\u00e4t\u00e4 resursseja itselleen, Lawrence tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n ei hyv\u00e4ksy tarinaa, jonka mukaan teko\u00e4ly korvaa meist\u00e4 jokaisen jollain tavalla.<\/p>\n

\u2013 Se ei hy\u00f6dyt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 se ole totta.<\/p>\n

Euroopan ei pid\u00e4 kopioida Piilaaksoa<\/p>\n

Puheet super\u00e4lyst\u00e4 ja ty\u00f6n mullistuksesta ovat hy\u00f6dytt\u00e4neet kourallista amerikkalaisia yrityksi\u00e4. Ne pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yll\u00e4 Yhdysvaltain talouskasvua<\/a>.<\/p>\n

Euroopassa kehityst\u00e4 on katsottu kateellisina. Viime vuonna EU:ssa alkoivat voimistua vaatimukset siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Euroopan on saatava omia teknologiaj\u00e4ttej\u00e4 rakentamaan talouskasvua. L\u00e4ht\u00f6laukauksen antoi Euroopan keskuspankin entinen p\u00e4\u00e4johtaja Mario Draghi<\/strong>, joka julkaisi viime syksyn\u00e4 keskustelua her\u00e4tt\u00e4neen raportin EU:n kilpailukyvyst\u00e4.<\/p>\n

Lawrence suhtautuu kriittisesti Draghin raporttiin<\/a>.<\/p>\n

\u2013 Se on t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4 suunta Euroopalle. Meid\u00e4n pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle kansalaisten tarpeista ja rakentaa ruohonjuuritasolta l\u00e4htien vahvoja yrityksi\u00e4, joilla on mahdollisuus kasvaa kansainv\u00e4lisiksi menestystarinoiksi, Lawrence sanoo.<\/p>\n

H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 vaikka isot teknologiayhti\u00f6t esittelev\u00e4t uskomattoman isoja kasvulukuja, ne eiv\u00e4t ole tehneet samassa suhteessa tavallisten ihmisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 parempaa. Moni voisi sanoa, ett\u00e4 p\u00e4invastoin ne ovat heikent\u00e4neet yhteiskuntia yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 rakenteita.<\/p>\n

Cambridgen yliopistoston Deepmind-keskuksen professori Neil Lawrence toivoo, ett\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 pit\u00e4isi rakentaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kansalaisten tarpeiden pohjalta.<\/p>\n

Lawrence vieraili marraskuussa Turussa AI Summit -tapahtumassa puhumassa teko\u00e4lyst\u00e4.<\/p>\n

Ennen Lawrencen osuutta lavalla olivat muun muassa Nobel-ekonomisti Bengt Holmstr\u00f6m<\/strong>, talousvaikuttaja Nalle Wahlroos<\/strong> ja ulkoministeri Elina Valtonen<\/strong> (kok.). He keskustelivat EU:n s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 ja siit\u00e4 miten se on tukahduttanut kasvumahdollisuudet<\/a>.<\/p>\n

Lawrence aloitti oman alustuksensa toteamalla, ett\u00e4 h\u00e4n oli eritt\u00e4in pettynyt edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun.<\/p>\n

Professori katsoo, ett\u00e4 keskittym\u00e4ll\u00e4 yritysj\u00e4ttil\u00e4isten kasvattamiseen Eurooppa unohtaa kansalaisensa. Kun jahdataan loputonta skaalautuvuutta, korjaamatta j\u00e4\u00e4 paljon t\u00e4rkeit\u00e4 asioita.<\/p>\n

H\u00e4n ottaa esimerkiksi opettajan ty\u00f6n. Erilaiset hallinnolliset ty\u00f6t voivat vied\u00e4 vaikka viidenneksen opettajan ty\u00f6ajasta. T\u00e4h\u00e4n teko\u00e4ly voisi tarjota helpotusta, mutta teknologiaj\u00e4ttil\u00e4iset eiv\u00e4t vaivaudu rakentamaan yhdelle ammattiryhm\u00e4lle r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity\u00e4 palvelua, jonka hy\u00f6dyt on rajattu 20 prosenttiin.<\/p>\n

Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4<\/p>\n

Kriittisist\u00e4 n\u00e4kemyksist\u00e4\u00e4n huolimatta Lawrence sanoo olevansa optimistinen tulevaisuuden suhteen. Ihmisille voi jonkin aikaa myyd\u00e4 kaikkivoipaiseen yleiseen teko\u00e4lyyn perustuvia katteettomia lupauksia, mutta lopulta ihmiset ovat fiksuja, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

\u2013 Jos vain p\u00e4\u00e4semme t\u00e4m\u00e4n vaiheen yli, jossa nykyteknologiat eiv\u00e4t viel\u00e4 aidosti palvele ihmisten tarpeita, ja alamme ottaa niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tavallisten ihmisten hyv\u00e4ksi, tilanne voi muuttua nopeasti. Silloin voimme katsoa taaksep\u00e4in t\u00e4h\u00e4n myllerryksen, populismin ja suuryritysten valta-aseman aikaan ja todeta, ett\u00e4 saimme suunnan k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4, Lawrence pohtii.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nne ei tapahdu hetkess\u00e4. Lawrence arvelee, ett\u00e4 sen toteuttaminen j\u00e4\u00e4 nykynuorten harteille.<\/p>\n

\u2013 Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on pit\u00e4\u00e4 toivo elossa, jotta he voivat n\u00e4hd\u00e4 ja rakentaa sen tulevaisuuden, jossa teknologiat ovat avoimien yhteiskuntien hallinnassa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Suomi on Lawrencen mukaan t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Suomeen on vasta perustettu Ellis-instituutti, joka edist\u00e4\u00e4 monipuolista huippututkimusta teko\u00e4lyst\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4 eteenp\u00e4in Ellis-instituutin ansiosta, Lawrence toteaa.<\/p>\n

Onko teko\u00e4lyll\u00e4 \u00e4lykkyytt\u00e4?<\/p>\n

Teko\u00e4lyj\u00e4rjestelm\u00e4t kykenev\u00e4t suorittamaan toimintoja, jotka tuntuvat samaan aikaan inhimillisilt\u00e4 ja yli-inhimillisilt\u00e4. Koneen katsotaan saavuttaneen \u00e4lykkyyden, joka t\u00e4h\u00e4n asti on mielletty ihmiseen liitett\u00e4v\u00e4ksi piirteeksi.<\/p>\n

Lawrence pit\u00e4\u00e4 \u00e4lykkyytt\u00e4 ongelmallisena k\u00e4sitteen\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Ilman teko\u00e4ly\u00e4kin sen m\u00e4\u00e4ritteleminen on vaikeaa.<\/p>\n

\u2013 Paras m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 \u00e4lykkyydest\u00e4 on, ett\u00e4 tunnistan sen, kun n\u00e4en sen, Lawrence muotoilee.<\/p>\n

Deepmind-professorin mukaan ihmis\u00e4lykkyyden vertaaminen koneeseen on eritt\u00e4in vaikeaa ja monessa tapauksessa j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Kone voi omaksua tietoa 300 miljoonaa kertaa nopeammin kuin me. Se on sama ero kuin k\u00e4velyvauhdilla ja valonnopeudella, Lawrence vertaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 me helposti sekoitamme \u00e4lykkyyden nopeuteen. Lawrence ottaa esimerkin janan toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4, ekosysteemeist\u00e4. Ymp\u00e4rill\u00e4mme olevat organismit omaksuvat koko ajan tietoa, tosin paljon hitaammin kuin mit\u00e4 ihminen kykenee hahmottamaan.<\/p>\n

\u2013 Jos me haluamme kutsua koneita \u00e4lykk\u00e4\u00e4ksi, mielest\u00e4ni meid\u00e4n t\u00e4ytyy kutsua siin\u00e4 tapauksessa my\u00f6s ekosysteemej\u00e4 \u00e4lykk\u00e4\u00e4ksi.<\/p>\n

Lawrence sanoo olevansa valmis tulkitsemaan tilannetta my\u00f6s niin, ett\u00e4 \u00e4lykkyys on puhtaasti ihmisen piirre. Tulkinnalla ei sin\u00e4ns\u00e4 ole v\u00e4li\u00e4, kunhan sen tekee ihminen.<\/p>\n

\u2013 En vain halua, ett\u00e4 ihmiset uskovat, ett\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 maaginen asia, joka on nyt my\u00f6s koneella, Lawrence sanoo.<\/p>\n

\u2013 Jos meill\u00e4 on jokin maaginen ominaisuus, se on yh\u00e4 meid\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirjoitustaito on teknologia, joka tuhansien vuosien ajan oli pienen piirin hallinnassa. Sumerilaisten kirjureiden kehitt\u00e4m\u00e4 teknologia vapautui kaikkien ihmisten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":133778,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[432,19156,431,33,31,30,11024,32,78,91,92,433,119,23533],"class_list":{"0":"post-133777","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tekoaly","8":"tag-ai","9":"tag-alykkyys","10":"tag-artificial-intelligence","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-koneoppiminen","15":"tag-suomi","16":"tag-talous","17":"tag-technology","18":"tag-teknologia","19":"tag-tekoaly","20":"tag-tiede","21":"tag-yleinen-tekoaly"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115840832127033542","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133777","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133777"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133777\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/133778"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133777"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133777"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133777"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}