{"id":133833,"date":"2026-01-05T06:59:08","date_gmt":"2026-01-05T06:59:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/133833\/"},"modified":"2026-01-05T06:59:08","modified_gmt":"2026-01-05T06:59:08","slug":"nama-sektorit-olivat-kotimarkkinoiden-voittajia-vuonna-2025","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/133833\/","title":{"rendered":"N\u00e4m\u00e4 sektorit olivat kotimarkkinoiden voittajia vuonna 2025"},"content":{"rendered":"

\nHelsingin p\u00f6rssin vuoden 2025 parhaimpia suurista sektoreista olivat pankit, konepajat ja metallien perusteollisuus.<\/p>\n

\"Nordea\t\t\t\t\t\"Nordea<\/p>\n

\nKuva: Nordea Oyj.<\/p>\n

\"NordeaKuva: Nordea Oyj.<\/p>\n

Helsingin p\u00f6rssi tunnetaan suhdannesyklisen\u00e4 p\u00f6rssin\u00e4. Se johtuu isojen teollisuusyhti\u00f6iden suuresta painosta indekseiss\u00e4. Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 noteeratut palvelualojen, kaupan ja liikenteen yhti\u00f6iden paino indekseiss\u00e4 j\u00e4\u00e4 monen muun maan painoja pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n

Konepajat ja ehk\u00e4 my\u00f6s pankit tekev\u00e4t viel\u00e4 loppusuhdanteessa hyvi\u00e4 tuloksia, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s osakekurssien kehityksess\u00e4.<\/p>\n

Pankkien ja konepajojen tulokset ovat olleet enn\u00e4tystasolla kolmen vuoden ajan. Sen sijaan etusyklisen perusteollisuuden toimialat, kuten mets\u00e4teollisuus, uivat edelleen syviss\u00e4 vesiss\u00e4, ainakin tuloksilla ja kurssikehityksell\u00e4 mitattuna.<\/p>\n

Vuonna 2026 perusteollisuuden tulosten ennustetaan nousevan ja osakekurssien nousulle syntyisi uutta tilaa. Toki mets\u00e4teollisuuden suurin ongelma parin viime vuoden aikana on ollut historiallisen suuren ylikapasiteetin rakentaminen laskevan kysynn\u00e4n aikana.<\/p>\n

Kotimaisen kuitupuun hintojen nousu uudelle enn\u00e4tystasolle viime vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 painoi kotimaisten sellutehtaiden tulokset vesirajalle ja jopa sen alle. Nyt kuitupuun hinta on tullut alas nopeasti.<\/p>\n

Kiina ostaa vuosittain yli 35 miljoonaa tonnia sellua maailmalta. M\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa l\u00e4hes kaksinkertaisesti pohjoismaisten yhti\u00f6iden yhteenlaskettua tuotantokapasiteettia.<\/p>\n

Latinalaiseen Amerikkaan (Uruguay ja Brasilia) ja Suomeen on rakennettu viiden vuoden aikana uutta sellukapasiteettia hieman vajaa seitsem\u00e4n miljoonaa tonnia lis\u00e4kapasiteettia. Vuonna 2026 ei tule uutta kapasiteettia, mutta vuonna 2027 sit\u00e4 kertynee lis\u00e4\u00e4 noin 5 miljoonaa tonnia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mets\u00e4yhti\u00f6iden tuloshuippu osui vuoteen 2022, mutta puolittunut sellun hinta ja heikko kehitys papereissa ja kartongeissa on romahduttanut mets\u00e4yhti\u00f6iden tulokset. Kiinassa sellun hinnat ovat nousseet viime viikkoina noin 3-6 prosenttia.<\/p>\n

Alkaako uusi sellusykli vai onko kyseess\u00e4 kiinalaisten tukkurien varastojen t\u00e4ydent\u00e4misest\u00e4, j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi l\u00e4hikuukausina.<\/p>\n

Sijoittajat uskovat jo alkusyklisten toimialojen nousuun. Siit\u00e4 on esimerkkin\u00e4 muun muassa Helsingin p\u00f6rssin indeksien kehitys viime vuonna. Metallien perusteollisuuden tuottoindeksi eli osingot mukaan lukien nousi 66 prosenttia, ja kolmen viime vuoden nousu oli vain 29 prosenttia.<\/p>\n

Viime vuosien voittaja on ollut pankit, joiden tuottoindeksi nousu viime vuonna oli 63,9 prosenttia, kolmen vuoden tuotto 98,9 prosenttia ja viiden vuoden tuotto 242,8 prosenttia.<\/p>\n

Konepajojen tuottoindeksin nousu viime vuonna oli 47,1 prosenttia, kolmen vuoden tuotto 75,1 prosenttia ja viiden vuoden tuotto 57,9 prosenttia.<\/p>\n

Viime vuoden pahnan pohjimmaisia oli mets\u00e4teollisuuden yhti\u00f6t, joiden tuottoindeksi py\u00f6r\u00e4hti viime vuoden viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 plusmerkkiseksi ja nousua kertyi 2,5 prosenttia. Kolmen (-18,6 prosenttia) ja viiden vuoden (-11,2 prosenttia) jaksoissa mets\u00e4yhti\u00f6t ovat kynt\u00e4neet pahasti miinuksella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Helsingin p\u00f6rssin vuoden 2025 parhaimpia suurista sektoreista olivat pankit, konepajat ja metallien perusteollisuus. Kuva: Nordea Oyj. Kuva: Nordea…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":133834,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,6220,2251,9689,32,78],"class_list":{"0":"post-133833","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-konepajat","14":"tag-metsateollisuus","15":"tag-pankit","16":"tag-suomi","17":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115841202223137370","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133833","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133833"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133833\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/133834"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133833"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133833"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133833"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}