{"id":134099,"date":"2026-01-05T13:53:20","date_gmt":"2026-01-05T13:53:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/134099\/"},"modified":"2026-01-05T13:53:20","modified_gmt":"2026-01-05T13:53:20","slug":"ruttovuosi-palaa-vanhaan-kirkkopuistoon-kuule-1700-luvun-helsinki-audiodraamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/134099\/","title":{"rendered":"Ruttovuosi palaa Vanhaan kirkkopuistoon \u2013 kuule 1700-luvun Helsinki audiodraamassa"},"content":{"rendered":"<p>            \t        <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/88fbd1e2-7a6e-5163-3e1a-e03b245f645a.jpeg\" alt=\"Ruttoon kuolleet esitt\u00e4ytyv\u00e4t ja kertovat nimens\u00e4, kuolinp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 ja ammattinsa Ruttovuoden todistajat -audiodraamassa.\u00a0\u00a0\u201dTuntui hyv\u00e4lt\u00e4 muistaa heit\u00e4 viel\u00e4 kerran\u201d, sanoo k\u00e4sikirjoittaja ja ohjaaja Jessica Ed\u00e9n. Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Ruttoon kuolleet esitt\u00e4ytyv\u00e4t ja kertovat nimens\u00e4, kuolinp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 ja ammattinsa Ruttovuoden todistajat -audiodraamassa.\u00a0\u00a0\u201dTuntui hyv\u00e4lt\u00e4 muistaa heit\u00e4 viel\u00e4 kerran\u201d, sanoo k\u00e4sikirjoittaja ja ohjaaja Jessica Ed\u00e9n. Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen<\/p>\n<p>\n                Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4\n        <\/p>\n<p class=\"lead\">\u201dOlin kotona kuumeessa, kun heid\u00e4t haudattiin. En voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isi\u00e4. K\u00e4yn t\u00e4\u00e4ll\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in laulamassa heille\u201d, kertoo\u00a0tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00a0Selma audiodraamassa.<\/p>\n<ul class=\"list-inline article-meta voice-no-read\">\n<li class=\"list-inline-item\">05.01.2026 15:00<\/li>\n<li class=\"list-inline-item\">\n<p>                        Iida Ylinen<\/p>\n<\/li>\n<li class=\"list-inline-item\">\n<p>                        Sirpa P\u00e4ivinen ja\u00a0Johanna Kannasmaa \/ Yle<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>Vuosina 1710\u20131711 rutto tappoi yli tuhat helsinkil\u00e4ist\u00e4, eli arviolta kaksi kolmasosaa silloisen Helsingin asukkaista. Kolmisensataa vuotta my\u00f6hemmin <b>Jessica Ed\u00e9nin<\/b> ohjaama audioteos Ruttovuoden todistajat kuljettaa nykyp\u00e4iv\u00e4n ihmisen keskelle ruton runtelemaa Helsinki\u00e4. Teos kerrostaa yhteen osin historiallisten ja osin sepitettyjen helsinkil\u00e4isten vaiheita.<\/p>\n<p>Audioteoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on 19-vuotias Selma, joka johdattelee kuulijan \u00e4\u00e4nik\u00e4velylle Vanhaan kirkkopuistoon eli Ruttopuistoon, Bulevardin ja L\u00f6nnrotinkadun v\u00e4liin. Joukkohautoja kaivetaan urakalla erityisesti lokakuussa 1710, joka oli kuukausista pahin.<\/p>\n<p>Rutto vie hengen Selman \u00e4idilt\u00e4, pikkusiskoilta ja v\u00e4lsk\u00e4rin\u00e4 eli l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 ty\u00f6skennelleelt\u00e4 sed\u00e4lt\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dOlin kotona kuumeessa, kun heid\u00e4t haudattiin. En voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isi\u00e4. K\u00e4yn t\u00e4\u00e4ll\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in laulamassa heille\u201d, kuvailee\u00a0Selma audiodraamassa.<\/p>\n<p>                <img decoding=\"async\" class=\"aspect-ratio-item-fluid\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/11b22106-eb1e-9879-7147-79944cf60242.jpeg\" alt=\"\u201dVaikka on pandemioita, osa meist\u00e4 j\u00e4\u00e4 eloon, ja me viemme el\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in, ja viel\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4lkeemme el\u00e4m\u00e4 tulee jatkumaan\u201d, sanoo Jessica Ed\u00e9n.\u00a0Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">\u201dVaikka on pandemioita, osa meist\u00e4 j\u00e4\u00e4 eloon, ja me viemme el\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in, ja viel\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4lkeemme el\u00e4m\u00e4 tulee jatkumaan\u201d, sanoo Jessica Ed\u00e9n.\u00a0Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen<\/p>\n<p>                <img decoding=\"async\" class=\"aspect-ratio-item-fluid\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/bbf63c8a-4b17-661d-342a-e9ae9a750697.jpeg\" alt=\"\u201dVaikka on pandemioita, osa meist\u00e4 j\u00e4\u00e4 eloon, ja me viemme el\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in, ja viel\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4lkeemme el\u00e4m\u00e4 tulee jatkumaan\u201d, sanoo Jessica Ed\u00e9n.\u00a0Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">\u201dVaikka on pandemioita, osa meist\u00e4 j\u00e4\u00e4 eloon, ja me viemme el\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in, ja viel\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4lkeemme el\u00e4m\u00e4 tulee jatkumaan\u201d, sanoo Jessica Ed\u00e9n.\u00a0Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen<\/p>\n<p>                <img decoding=\"async\" class=\"aspect-ratio-item-fluid\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/824b6f49-b98e-a64e-752c-a3fcb3b11d41.jpeg\" alt=\"\u201dVaikka on pandemioita, osa meist\u00e4 j\u00e4\u00e4 eloon, ja me viemme el\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in, ja viel\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4lkeemme el\u00e4m\u00e4 tulee jatkumaan\u201d, sanoo Jessica Ed\u00e9n.\u00a0Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">\u201dVaikka on pandemioita, osa meist\u00e4 j\u00e4\u00e4 eloon, ja me viemme el\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in, ja viel\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4lkeemme el\u00e4m\u00e4 tulee jatkumaan\u201d, sanoo Jessica Ed\u00e9n.\u00a0Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen<\/p>\n<p>Audiodraaman k\u00e4sikirjoittanut ja ohjannut Jessica Ed\u00e9n sai idean teokseen koronapandemian puhjettua vuonna 2020. Silloin\u00a0valmistui ensimm\u00e4inen, ruotsinkielinen versio.<\/p>\n<p>Rutto ja korona rinnakkain tarkasteltuina osoittivat, miten paljon samankaltaisuuksia kulkutaudeissa oli. Ep\u00e4tietoisuus vallitsi siit\u00e4, miten tauti tarttuu, miten se levi\u00e4\u00e4 ja miten levi\u00e4mist\u00e4 voisi est\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Kun ihmisi\u00e4 ei koronapandemian aikaan saanut kutsua koolle edes ulkoilmassa, syntyi tarve tehd\u00e4 audioteos, jota saattoi kuunnella my\u00f6s poikkeusoloissa, kertoo Ed\u00e9n.<\/p>\n<p>Suomenkielisen version h\u00e4n sai tehd\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n Vanhankirkon 200-vuotismerkkivuotta, joka alkoi tammikuun alussa.<\/p>\n<p>Audiodraaman ruotsinkielinen versio tehtiin vuonna 2020 niin nopeasti \u2013 kahdessa viikossa \u2013 ett\u00e4 muutamat asiat tekstiss\u00e4 ja ohjauksessa olivat j\u00e4\u00e4neet vaivaamaan Ed\u00e9ni\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Suomenkieliseen versioon sain tehd\u00e4 tekstiin ja ohjaukseen juttuja, joista olen oikeasti ylpe\u00e4.<\/p>\n<p>Teos muodostuu seitsem\u00e4st\u00e4 muutaman minuutin mittaisesta jaksosta, jotka voi kuunnella vain tietyill\u00e4 paikoilla Vanhassa kirkkopuistossa Echoes-k\u00e4nnykk\u00e4sovelluksen avulla.\u00a0<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi Vanhaan kirkkopuistoon on ripoteltuna lyhyempi\u00e4 yll\u00e4tys\u00e4\u00e4nipaloja.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/73d4d331-8f7c-c7f4-759d-ac1afefd6df9.jpeg\" alt=\"N\u00e4yttelij\u00e4 Saga Sarkola esitt\u00e4\u00e4 audiodraamassa Selmaa, jonka l\u00e4hisukua menehtyy kulkutautiin. Kuva: Johanna Kannasmaa \/ Yle\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">N\u00e4yttelij\u00e4 Saga Sarkola esitt\u00e4\u00e4 audiodraamassa Selmaa, jonka l\u00e4hisukua menehtyy kulkutautiin. Kuva: Johanna Kannasmaa \/ Yle<\/p>\n<p>Svenska Yle Drama -yksik\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Jessica Ed\u00e9n on kokenut audiodraamojen tekij\u00e4. H\u00e4n on tehnyt aiemmin paikkasidonnaisia audiodraamoja Lapinlahden vanhaan mielisairaalaan sek\u00e4 Suomenlinnan selleihin sijoittuvan audiodraaman punaisten vankien vaiheista.\u00a0Ed\u00e9nin mukaan paikkasidonnaisia draamoja tehdess\u00e4 p\u00e4\u00e4tarina ei saa olla liian monimutkainen.<\/p>\n<p>Ruttovuoden todistajissa kuulijalle halutaan luoda vaikutelma siit\u00e4, ett\u00e4 tapahtumat ja henkil\u00f6hahmot ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4. Siihen tarvittiin avuksi niin kutsuttua korvamikki\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Se on mikrofoni, jota ymp\u00e4r\u00f6i aivan korvan muotoinen muovinen osa. Ihmisen korvalehdeth\u00e4n auttavat tunnistamaan, kuuluuko jokin \u00e4\u00e4ni ihan vierest\u00e4, takaa vai edest\u00e4. Korvamikrofoni luo t\u00e4t\u00e4 samaa efekti\u00e4.<\/p>\n<p>Kyse on binauraalisesta tekniikasta, joka luo kuulijalle vahvan tilan tunnun.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/e45bb985-4932-c3c2-cced-547364ae25b4.jpeg\" alt=\"Ruttopuiston todistajat -audiodraaman \u00e4\u00e4nisuunnittelusta vastasi Niko Ingman. Kuvassa Ingman pit\u00e4\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n niin kutsuttua korvamikki\u00e4, jonka avulla kuulijalle saadaan luotua vahva tilan tuntu. Kuva: Yle\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Ruttopuiston todistajat -audiodraaman \u00e4\u00e4nisuunnittelusta vastasi Niko Ingman. Kuvassa Ingman pit\u00e4\u00e4 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n niin kutsuttua korvamikki\u00e4, jonka avulla kuulijalle saadaan luotua vahva tilan tuntu. Kuva: Yle<\/p>\n<p>Paljon \u00e4\u00e4ni\u00e4 tehtiin my\u00f6s Ylen kuunnelmastudioilla.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Levitimme kattohuopaa lattialle ja sen p\u00e4\u00e4lle Agfa-\u00e4\u00e4ninauhaa.\u00a0Kun n\u00e4yttelij\u00e4 sitten k\u00e4veli sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kuulosti silt\u00e4 kuin h\u00e4n olisi k\u00e4vellyt hiekalla.<\/p>\n<p>Yhdess\u00e4 kohdassa ruumisk\u00e4rry vedet\u00e4\u00e4n melkein kuin kuulijan l\u00e4pi.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Meill\u00e4 oli studiolla k\u00e4rryt ja rekvisiittavarastolta todella isot ihmisen kokoiset painavat nuket.\u00a0<\/p>\n<p>Miehille oli annettu nimi ja aika usein my\u00f6s ammatti. Naisia mainitaan usein vain sanalla nainen, leski, piika tai vaimo.<\/p>\n<p>Audiodraaman p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Selma (<b>Saga Sarkola<\/b>) on fiktiivinen, mutta monet muut hahmot perustuvat historiallisiin henkil\u00f6ihin, kuten leskirouva <b>\u00c5kerlund<\/b> perheineen sek\u00e4 haudankaivaja <b>Clas Classon<\/b>.<\/p>\n<p>Ruttoon kuolleet esitt\u00e4ytyv\u00e4t meille t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ihmisille ja kertovat nimens\u00e4, kuolinp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 ja ammattinsa.\u00a0<\/p>\n<p>\u00a0\u2013 Tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 muistaa heit\u00e4 viel\u00e4 kerran, Ed\u00e9n sanoo.\u00a0<\/p>\n<p>\u00a0\u2013 Mutta oli hieman inhottavaa huomata, ett\u00e4 miehille oli annettu nimi ja aika usein my\u00f6s ammatti. Naisia mainitaan usein vain sanalla nainen, leski, piika tai vaimo. Ja varsinkaan lapsia ei mainittu nimelt\u00e4, vaan kirkonkirjoihin oli saatettu merkit\u00e4 vaikkapa nelj\u00e4 lasta.\u00a0<\/p>\n<p>Tarinan Selma selvi\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4\u00a0<\/p>\n<p>Tammikuussa 1711 tapahtuu k\u00e4\u00e4nne. On kuin sumu h\u00e4lvenisi ja rutto h\u00e4vi\u00e4isi sen mukana. Mutta Selmaa rutto ei vie.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dLuulimme ettei rutto katoaisi ennen kuin olisimme kaikki kuolleita. Mutta tammikuussa tauti lakkasi ja jotkut meist\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t henkiin. Min\u00e4 j\u00e4in henkiin, vaikka kukaan ei uskonut. En edes min\u00e4 itse. Ja me jotka j\u00e4imme henkiin, me jatkamme el\u00e4m\u00e4\u00e4. Me pid\u00e4mme muistot elossa, niin ettei kukaan unohda niit\u00e4, jotka kuolivat.\u201d<\/p>\n<p>Monille koittaa parempi el\u00e4m\u00e4, viljelyksist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 satoa v\u00e4hentyneelle v\u00e4elle, puita istutetaan.<\/p>\n<p>Selma el\u00e4\u00e4 pitk\u00e4n hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ja saa monta lasta ja lastenlasta, vaikka osan heist\u00e4 viev\u00e4t seuraavat kulkutaudit.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dMutta monet selvi\u00e4v\u00e4t, he viev\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in sinun aikakaudellesi ja viel\u00e4 pidemm\u00e4lle. El\u00e4m\u00e4 jatkuu, kuuletko?\u201d toteaa Selma.<\/p>\n<p>Ruttovuoden todistajat -audiodraama on 30\u201345 minuuttia kest\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4nik\u00e4vely, jonka voi aloittaa Vanhasta kirkkopuistosta l\u00f6ytyv\u00e4n QR-koodin avulla tai lataamalla ilmaisen <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/explore.echoes.xyz\/collections\/EZZ3CXLMomKakgr4\" rel=\"nofollow noopener\">Echoes-sovelluksen<\/a>, jossa on tarjolla ohjeet ja kartta. Teos on kuunneltavissa suomeksi, ruotsiksi (R\u00f6ster fr\u00e5n pestens \u00e5r) ja englanniksi (Voices from the Plague) 1.1.\u201331.12.2026. Teosta ei suositella alle 10-vuotiaille.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nin\u00e4yttelij\u00f6in\u00e4 ovat muun muassa <b>Saga Sarkola<\/b>,\u00a0<b>Martin Bahne<\/b>, <b>Antti Saarikallio<\/b>, <b>Mitja Sir\u00e9n<\/b> ja <b>Jonna J\u00e4rnefelt<\/b>. \u00c4\u00e4nisuunnittelusta vastaa <b>Niko Ingman<\/b>. Musiikin teokseen on s\u00e4velt\u00e4nyt <b>Timo Hietala<\/b>.\u00a0<\/p>\n<p>Vanhan kirkon <a target=\"_blank\" href=\"https:\/\/www.helsinginseurakunnat.fi\/artikkelit\/vanhakirkko200vuotta\" rel=\"nofollow noopener\">200-vuotisjuhlavuoden<\/a> virallisia avajaisia vietet\u00e4\u00e4n loppiaisena 6.1.2026 Vanhankirkon ja Johannes f\u00f6rsamlingin kanttorien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Loppiaisen valo -kirkkokonsertilla ja Lux Helsinki -valotaidefestivaalien avajaisilla.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/395dee5a-80ec-2fb5-c97d-55cea0f3478b.jpeg\" alt=\"Ruttovuoden todistajat -teos on kuunneltavissa suomeksi, ruotsiksi (R\u00f6ster fr\u00e5n pestens \u00e5r) ja englanniksi (Voices from the Plague) 1.1.\u201331.12.2026. Teosta ei suositella alle 10-vuotiaille. Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Ruttovuoden todistajat -teos on kuunneltavissa suomeksi, ruotsiksi (R\u00f6ster fr\u00e5n pestens \u00e5r) ja englanniksi (Voices from the Plague) 1.1.\u201331.12.2026. Teosta ei suositella alle 10-vuotiaille. Kuva: Sirpa P\u00e4ivinen<\/p>\n<p>\t`); }<\/p>\n<p>`); }<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ruttoon kuolleet esitt\u00e4ytyv\u00e4t ja kertovat nimens\u00e4, kuolinp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 ja ammattinsa Ruttovuoden todistajat -audiodraamassa.\u00a0\u00a0\u201dTuntui hyv\u00e4lt\u00e4 muistaa heit\u00e4 viel\u00e4 kerran\u201d, sanoo&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":134100,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,104,1433,3580,683,3893,32,167,20027,23557,109],"class_list":{"0":"post-134099","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsinki","13":"tag-historia","14":"tag-hyva-elama","15":"tag-kuolema","16":"tag-sairaus","17":"tag-suomi","18":"tag-terveys","19":"tag-toivo","20":"tag-vanhakirkko","21":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115842829765006412","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134099","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134099"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134099\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/134100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=134099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=134099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}