{"id":134398,"date":"2026-01-05T21:44:12","date_gmt":"2026-01-05T21:44:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/134398\/"},"modified":"2026-01-05T21:44:12","modified_gmt":"2026-01-05T21:44:12","slug":"ihmisen-esi-isa-saattoi-kavella-kahdella-jalalla-jo-7-miljoonaa-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/134398\/","title":{"rendered":"Ihmisen esi-is\u00e4 saattoi k\u00e4vell\u00e4 kahdella jalalla jo 7 miljoonaa vuotta sitten"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Seitsem\u00e4n miljoonaa vuotta vanha fossiili voi muuttaa k\u00e4sityst\u00e4 ihmisen alkuper\u00e4st\u00e4. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden tuore tutkimus esitt\u00e4\u00e4 vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4\u00a0sahelinapinaihminen\u00a0(Sahelanthropus tchadensis) kykeni k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kahdella jalalla huomattavasti aiemmin kuin on aiemmin ajateltu. Jos tulkinta pit\u00e4\u00e4 paikkansa, kaksijalkaisuus sijoittuisi aivan ihmisen sukupuun juurille.<\/p>\n<p>On kiistelty, oliko noin seitsem\u00e4n miljoonaa vuotta sitten el\u00e4nyt sahelinapinaihminen aidosti kaksijalkainen. Uusi tutkimus tuo keskusteluun ratkaisevan yksityiskohdan: reisiluusta on tunnistettu rakenne, jota on t\u00e4h\u00e4n asti tavattu vain ihmisen sukupuun kaksijalkaisilla lajeilla.<\/p>\n<p>Tutkimusryhm\u00e4 hy\u00f6dynsi kehittynytt\u00e4 kolmiulotteista kuvantamista ja muita analyysimenetelmi\u00e4 ja l\u00f6ysi sahelinapinaihmisen\u00a0reisiluusta pienen kyhmyn, joka toimii kiinnityskohtana iliofemoraaliselle nivelsiteelle, joka on ihmiskehon vahvin nivelside ja keskeinen pystyasennon ja k\u00e4velyn kannalta. Lis\u00e4ksi analyysi vahvisti useita muita anatomisia piirteit\u00e4, jotka liittyv\u00e4t kaksijalkaiseen liikkumiseen.<\/p>\n<p>\u201dSahelanthropus tchadensis oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaksijalkainen apina, jolla oli samankokoiset aivot kuin simpanssilla ja joka todenn\u00e4k\u00f6isesti vietti merkitt\u00e4v\u00e4n osan ajastaan puissa ravintoa etsien ja turvaa hakien\u201d, sanoo\u00a0New Yorkin yliopiston\u00a0apulaisprofessori\u00a0<strong>Scott Williams<\/strong> <a href=\"https:\/\/www.nyu.edu\/about\/news-publications\/news\/2026\/january\/anthropologists-offer-new-evidence-of-bipedalism-in-long-debated.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tiedotteessa<\/a>. \u201dUlkon\u00e4\u00f6st\u00e4\u00e4n huolimatta Sahelanthropus oli sopeutunut kaksijalkaiseen asentoon ja liikkumiseen maassa.\u201d<\/p>\n<p>Sahelinapinaihmisen fossiilit l\u00f6ysiv\u00e4t alun perin T\u0161adin Djurabin autiomaasta 2000-luvun alussa Poitiers\u2019n yliopiston paleontologit. Varhaiset tutkimukset perustuivat p\u00e4\u00e4osin kalloon, joka antoi vain rajallisesti tietoa liikkumistavasta.<\/p>\n<p>Noin kaksikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin analysoitiin lis\u00e4\u00e4 samasta paikasta per\u00e4isin olevia luita, kuten kyyn\u00e4rvarren v\u00e4rttin\u00e4- ja kyyn\u00e4rluita sek\u00e4 reisiluuta. N\u00e4m\u00e4 tutkimukset her\u00e4ttiv\u00e4t uudelleen kysymyksen siit\u00e4, oliko sahelinapinaihminen todella kaksijalkainen ja kuuluiko se ihmisen kehityslinjaan.<\/p>\n<p>Uudessa <a href=\"https:\/\/www.science.org\/doi\/10.1126\/sciadv.adv0130\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Science Advances -julkaisussa<\/a> tutkijat tarkastelivat kyyn\u00e4r- ja reisiluita kahdella menetelm\u00e4ll\u00e4. Ensin luiden useita ominaisuuksia verrattiin sek\u00e4 nykyisiin el\u00e4viin lajeihin ett\u00e4 fossiililajeihin.\u00a0T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4ytettiin kolmiulotteista geometrista morfometriaa, joka mahdollistaa luiden muodon tarkan analyysin ja merkityksellisten erojen tunnistamisen.<\/p>\n<p>Vertailuun sis\u00e4ltyi my\u00f6s etel\u00e4napina (Australopithecus), varhainen ihmisen esi-is\u00e4, joka tunnetaan erityisesti 1970-luvun alussa l\u00f6ydetyst\u00e4 Lucy-luurangosta ja ajoittuu noin 4\u20132 miljoonan vuoden taakse.<\/p>\n<p>Yksityiskohtainen analyysi paljasti sahelinapinaihmisess\u00e4 kolme erillist\u00e4 piirrett\u00e4, jotka tukevat kaksijalkaista liikkumista. Reisiluun kyhmy toimii iliofemoraalisen nivelsiteen liitoskohtana lantion ja reisiluun v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4llainen rakenne on havaittu toistaiseksi vain hominineilla.<\/p>\n<p>Homininien reisiluussa on my\u00f6s luonnollinen kiertym\u00e4, joka auttaa suuntaamaan jalat eteenp\u00e4in tehokasta k\u00e4vely\u00e4 varten. Lis\u00e4ksi pakaralihasten rakennetta koskeva kolmiulotteinen mallinnus muistuttaa varhaisten homininien vastaavaa lihaskokonaisuutta, joka vakauttaa lantiota ja tukee seisomista, k\u00e4vely\u00e4 ja juoksua. Kaksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ominaisuutta oli havaittu jo aiemmissa tutkimuksissa, ja uusi analyysi vahvisti niiden olemassaolon.<\/p>\n<p>Raajojen mittasuhteet tukevat samaa tulkintaa. Sahelinapinaihmisen reisiluu on suhteessa pidempi kuin kyyn\u00e4rvarren luu, mik\u00e4 poikkeaa apinoille tyypillisest\u00e4 pitk\u00e4k\u00e4tisest\u00e4 ja lyhytjalkaisesta rakenteesta. Vaikka jalat olivat lyhyemm\u00e4t kuin nykyihmisell\u00e4, mittasuhteet eroavat apinoista ja muistuttavat enemm\u00e4n etel\u00e4nihmist\u00e4. Tutkijoiden mukaan kyseess\u00e4 on v\u00e4liaskel kohti pystyasentoista liikkumista.<\/p>\n<p>\u201dN\u00e4iden fossiilien analyysi tarjoaa suoraa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Sahelanthropus tchadensis pystyi k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kahdella jalalla ja osoittaa, ett\u00e4 kaksijalkaisuus kehittyi varhain kehityslinjassamme esi-is\u00e4st\u00e4, joka n\u00e4ytti eniten nykyisilt\u00e4 simpansseilta ja bonoboilta\u201d, Williams toteaa.<\/p>\n<p>Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n<p class=\"has-text-align-center\">Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Seitsem\u00e4n miljoonaa vuotta vanha fossiili voi muuttaa k\u00e4sityst\u00e4 ihmisen alkuper\u00e4st\u00e4. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden tuore tutkimus esitt\u00e4\u00e4 vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":134399,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[20535,79,77,33,31,30,13296,32,78],"class_list":{"0":"post-134398","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-apinat","9":"tag-business","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-ihmisen-historia","15":"tag-suomi","16":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115844681833731880","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134398"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134398\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/134399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=134398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=134398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}