{"id":13488,"date":"2025-08-22T20:53:09","date_gmt":"2025-08-22T20:53:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/13488\/"},"modified":"2025-08-22T20:53:09","modified_gmt":"2025-08-22T20:53:09","slug":"suomi-on-euroopassa-melkoinen-kummajainen-ja-se-vaatii-radikaalia-ratkaisua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/13488\/","title":{"rendered":"Suomi on Euroopassa melkoinen kummajainen \u2013 Ja se vaatii radikaalia ratkaisua"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

Lauri Nurmi<\/p>\n

\"\"\/<\/a><\/p>\n

On syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4k\u00f6 kes\u00e4lomien siirt\u00e4minen aidosti Suomen taloutta. Elokuun turismisesonki j\u00e4\u00e4 nyt hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa. <\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n klo 21:39<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Opetusministeri Anders Adlercreutz esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessa siirrytt\u00e4isiin Ruotsin kes\u00e4lomarytmiin. Henri K\u00e4rkk\u00e4inen<\/p>\n

Opetusministeri Anders Adlercreutz<\/strong> (r) rikkoi yhden tabun, kun h\u00e4n esitti RKP:n kes\u00e4kokouksessa koulujen kes\u00e4loman aloituksen siirt\u00e4mist\u00e4 kahdella viikolla eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Suomessa Suvivirtt\u00e4 laulettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna 31. toukokuuta. Ruotsissa peruskoulujen lukuvuosi jatkui kes\u00e4kuun 12. p\u00e4iv\u00e4n paikkeille.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 lapset ja nuoret palasivat pulpetteihin 7. elokuuta. Tukholmassa peruskoulujen syyslukukauden aloitus<\/a> oli 19. elokuuta.<\/p>\n

Keski-Euroopassa koululaisten lomat alkavat viel\u00e4kin my\u00f6hemmin ja jatkuvat syyskuulle asti.<\/p>\n

\u2013 Suomi kulkee ep\u00e4tahdissa muun Euroopan kanssa, ja monilla perheill\u00e4 on haasteita lomien ja ty\u00f6aikataulujen yhteensovittamisessa, Adlercreutz perustelee esityst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Opetusministeri\u00f6ss\u00e4 on alkanut selvitys, jonka tavoitteena on kartoittaa plussat ja miinukset.<\/p>\n

Suomi on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lomarytmill\u00e4\u00e4n kummajainen. Jos yritykset ja kotimainen matkailu hy\u00f6tyv\u00e4t siirrosta aidosti ja paljon, radikaali ratkaisu on perusteltu. Silloin siirto teht\u00e4isiin kansantalouden edun nimiss\u00e4.<\/p>\n

Elokuu on Euroopassa lomakuukausi, mutta Suomi siirtyy puuduttavaan arkeen heti kuun alussa. Ilmastonmuutos on tehnyt mantereen etel\u00e4- ja keskiosista siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n p\u00e4tsin. Suomeen voitaisiin kasvattaa miljardiluokan elokuinen matkailusesonki, mutta se edellytt\u00e4isi, ett\u00e4 suomalainen lomakulttuuri ulottuisi niin ik\u00e4\u00e4n elokuulle.<\/p>\n

Adlercreutzin toinen p\u00e4\u00e4argumentti on, ett\u00e4 lasten ja nuorten vanhemmille olisi helpompaa pit\u00e4\u00e4 lomaa hein\u00e4- ja elokuussa kuin kes\u00e4kuussa. T\u00e4t\u00e4 argumenttia on syyt\u00e4 arvioida my\u00f6s kriittisesti.<\/p>\n

Yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista on yhdistysten varaan rakentuva vapaaehtoistoiminta.<\/p>\n

Vuosikymmenien aikana kes\u00e4kuun alkuviikoista on rakentunut leiri- ja kerhotoiminnan kulta-aikaa. Jopa sadattuhannet lapset ja nuoret osallistuvat kes\u00e4kuun ensimm\u00e4isin\u00e4 viikkoina esimerkiksi urheiluseurojen, partiolippukuntien, taidekoulujen, seurakuntien tai kuntien j\u00e4rjest\u00e4mille leireille.<\/p>\n

Kun vanhemmat ovat t\u00f6iss\u00e4, lapset harrastavat ja kartuttavat el\u00e4myspankkia.<\/p>\n

Koulujen kes\u00e4lomien siirt\u00e4minen kahdella viikolla eteenp\u00e4in muuttaisi vuosikymmenien mittaan syntyneen kulttuurin. On ep\u00e4realistista ajatella, ett\u00e4 leiri- ja kerhotoiminta siirtyisi juhannuksen j\u00e4lkeisille viikoille.<\/p>\n

Juhannukselta monilla suomalaisilla on tapana karata kes\u00e4m\u00f6keilleen tai ulkomaille.<\/p>\n

Eik\u00e4 kansalaisyhteiskunnan kes\u00e4inen kukoistus siirtyisi mutkattomasti elokuullekaan, vaan todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 olisi sen osittainen kuihtuminen \u2013 ja se taas veisi kes\u00e4ty\u00f6mahdollisuuksia vanhemmilta nuorilta.<\/p>\n

Muutos olisi radikaali siit\u00e4kin syyst\u00e4, ett\u00e4 se tekisi kev\u00e4tlukukaudesta entist\u00e4kin pidemm\u00e4n syyslukukauteen verrattuna.<\/p>\n

Moni kouluvuotta rytmitt\u00e4v\u00e4 tapahtuma ylioppilaskirjoituksista alkaen olisi pakko siirt\u00e4\u00e4 kalenterissa. Vastarintaa syntyisi, mutta koulujen jaksot ja koeviikot ovat rukattavissa uuteen rytmiin.<\/p>\n

Harkitummin on arvioitava lasten, nuorten ja aikuisten jaksamista.<\/p>\n

Talvi on Suomessa pitk\u00e4 ja pime\u00e4. Mielenterveyden haasteet k\u00e4rjistyv\u00e4t usein kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Osalle perheellisist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on henkireik\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 lomalle heti kes\u00e4kuun alussa lasten kanssa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4visi niin, ett\u00e4 aiempaa useammat haluaisivat lomalle yht\u00e4 aikaa: heti lukuvuoden loppuessa.<\/p>\n

Elokuu on lomakuukautena kaukana talven pimeydest\u00e4.<\/p>\n

Suomen talous ui niin syviss\u00e4 vesiss\u00e4, ett\u00e4 lomien siirto on kuitenkin syyt\u00e4 toteuttaa, kunhan hy\u00f6dyt matkailulle ja yrityksille ovat riitt\u00e4v\u00e4n suuret. Muutokselle on annettava 2\u20133 vuoden siirtym\u00e4aika, jotta koko yhteiskunta pystyy siirtym\u00e4\u00e4n uuteen kes\u00e4rytmiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lauri Nurmi On syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4k\u00f6 kes\u00e4lomien siirt\u00e4minen aidosti Suomen taloutta. Elokuun turismisesonki j\u00e4\u00e4 nyt hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, Iltalehden Lauri…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":13489,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,615,96,757,100,24,25,28,29,15,5443,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-13488","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-koulut","18":"tag-koulutus","19":"tag-koulutus-ja-kasvatus","20":"tag-lapset-ja-nuoret","21":"tag-latest-news","22":"tag-latestnews","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-opiskeleminen","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13488","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13488"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13488\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13489"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13488"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13488"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13488"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}