Reitit ja palvelut<\/p>\n
Peltolammi-P\u00e4rrinkosken alueella on polkuverkostoa ja kevyenliikenteenv\u00e4yli\u00e4. Myllyojan varressa kulkevan polun varteen on rakennettu pitkoksia alueen kulumisen ehk\u00e4isemiseksi ja liikkumisen helpottamiseksi. Luonnonsuojelualueen rajat on merkitty rajapaaluilla ja alueelle on tulossa my\u00f6s alueen luonnosta kertovia opastauluja. <\/p>\n
Peltolammilla on uimaranta, jonka palveluista l\u00f6ytyv\u00e4t muun muassa wc ja ulkokuntosali sek\u00e4 kes\u00e4isin kioski.<\/p>\n
Alueen kuvaus ja luonnon piirteet<\/p>\n
Peltolammin alue kuuluu Etel\u00e4-H\u00e4meen lehtokeskukseen. Peltolammin tyyppisi\u00e4, arvokkaita luonnontilaisia lehtoalueita on Tampereella en\u00e4\u00e4 muutamia j\u00e4ljell\u00e4. 1960-luvulla alkanut ulkoilu- ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4kyy alueen kulumisena ja roskaantumisena. <\/p>\n
Suojelualueen parhaat maisemat ja vieh\u00e4tt\u00e4vimm\u00e4t el\u00e4mykset l\u00f6ytyv\u00e4t Myllypuron varsilta. Kev\u00e4isin puro pauhaa kuohuvana vapaana koskena, kes\u00e4ll\u00e4 voi nauttia veden rauhallisesta solinasta. Puro juoksee yli sammaloituneiden kivien ja veteen pudonneiden oksien, ohi rehevien saniaiskasvustojen. Puron partaalla voi aistia jotain alkuper\u00e4isest\u00e4, luonnon ainutlaatuisesta rauhasta.<\/p>\n
Kasvillisuus on p\u00e4\u00e4asiassa rehev\u00e4\u00e4 ja monipuolista lehtokasvillisuutta. Peltolammin etel\u00e4inen ranta-alue on luhtaa ja rantanevaa. Suojelualueella tavataan Tampereella muuten harvinaisena esiintyv\u00e4\u00e4 etel\u00e4suomalaista kivikkolehtokasvia haisukurjenpolvea. Tampereella pohjoisrajansa saavuttava vankkasara esiintyy Arranmaan alueella. Tampereella niin ik\u00e4\u00e4n harvinaisena esiintyv\u00e4 jalkasara esiintyy laajahkoina kasvustoina P\u00e4rrinkosken pohjoispuolella. Eritt\u00e4in uhanalainen isovesirikko on koko suojelualueen harvinaisin putkilokasvi. Alueen pohjoisosasta on l\u00f6ydetty m\u00e4ntykukan punakukkainen muoto – luultavasti ainoana Suomessa. Laajennusosan merkitt\u00e4vin laji on hajuhein\u00e4, jota kasvaa satakunta kortta alueen etel\u00e4osan louhikossa. <\/p>\n
Peltolammilta laskevassa Myllypurossa kasvaa vaarantuneeksi luokiteltu kalliosuomusammal. P\u00e4rrinkoskella esiintyy erityisesti suojeltava vesiperhoslaji noropalkonen (Hydroptila occulta). Koskessa on aikoinaan ollut hyv\u00e4 rapukanta, mutta ravut kuolivat rapuruttoon.<\/p>\n
Alueen sienilajistoon kuuluu muutamia vaateliaita lehtosieni\u00e4. Harvinaisempia sienilajeja edustavat lep\u00e4ntatti, anishaprakas ja haikukynsik\u00e4s. Lis\u00e4ksi alueelta on l\u00f6ydetty tieteelle kuvaamattomia kotelosienilajeja.<\/p>\n
Luonnonsuojelualueella on havaittu 31 pesiv\u00e4\u00e4 tai pesim\u00e4aikaista lintulajia. N\u00e4ist\u00e4 harvinaisimpia ovat mustap\u00e4\u00e4kerttu, kultarinta ja pikkusieppo. Alueen perhoslajisto on monipuolinen, mik\u00e4 johtuu sopivien ravintokasvien runsaudesta. Alueelta on l\u00f6ydetty muutamia erikoisuuksia, kuten palsamikentt\u00e4mittari, verkkomittari, virnasinisiipi, kuusamaliuskamittari ja ruskolampiy\u00f6kk\u00f6nen.<\/p>\n
Peltolammin myllyn historia<\/p>\n
Puroon perustettiin mylly 1800-luvun lopulla. Mylly\u00e4 pitiv\u00e4t V\u00e4rm\u00e4l\u00e4n veljekset, jotka asuivat maakuopassa ja kuolivat h\u00e4k\u00e4\u00e4n. P\u00e4rri-niminen mies, joka oli Teiskon Yli-P\u00e4rrej\u00e4, osti sitten rakenteilla olevan talon ja myllyn. T\u00e4st\u00e4 juontuu nimi P\u00e4rrinkoski.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Reitit ja palvelut Peltolammi-P\u00e4rrinkosken alueella on polkuverkostoa ja kevyenliikenteenv\u00e4yli\u00e4. Myllyojan varressa kulkevan polun varteen on rakennettu pitkoksia alueen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":134998,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-134997","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115848499877667405","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134997","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134997"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134997\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/134998"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134997"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=134997"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=134997"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}