{"id":135092,"date":"2026-01-06T16:24:06","date_gmt":"2026-01-06T16:24:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/135092\/"},"modified":"2026-01-06T16:24:06","modified_gmt":"2026-01-06T16:24:06","slug":"yhdysvallat-pyrkii-viidakon-kuninkaaksi-hs-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/135092\/","title":{"rendered":"Yhdysvallat pyrkii viidakon kuninkaaksi | HS.fi"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4kirjoitus|Yhdysvaltojen isku Venezuelaan osoitti, mit\u00e4 maan uusi turvallisuuspolitiikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa.<\/p>\n

Vuonna 2018 julkaistussa kirjassa The Jungle Grows Back (Viidakko kasvaa takaisin) kansainv\u00e4lisen politiikan tutkija Robert Kagan ennusti Yhdysvaltojen vet\u00e4ytymisen tekev\u00e4n maailmasta viidakon, jossa vahvat sy\u00f6v\u00e4t heikot. Kahdeksan vuotta my\u00f6hemmin viidakko on t\u00e4\u00e4ll\u00e4, eik\u00e4 Yhdysvallat yrit\u00e4 sit\u00e4 raivata vaan pyrkii viidakon kuninkaaksi.<\/p>\n

Yhdysvaltojen isku Venezuelaan osoitti, mit\u00e4 maan uusi turvallisuuspolitiikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa. Tulevaisuudessa hy\u00f6kk\u00e4ys voidaan n\u00e4hd\u00e4 samanlaisena historian vedenjakajana kuin kylm\u00e4n sodan loppuminen ja syyskuun 2001 terrori-iskut.<\/p>\n

Toisesta maailmansodasta 1990-luvun alkuun Yhdysvaltojen sotilasstrategian ytimess\u00e4 oli Neuvostoliiton patoaminen. Maailmanvallasta taistelleet suurvallat k\u00e4viv\u00e4t sijaissotia ja varjosotia, joissa moraalilla ei ollut sijaa. My\u00f6s Yhdysvallat teki salamurhia, vaihtoi hallituksia ja tuki diktaattoreita. Suurvaltojen t\u00e4rkein ero oli siin\u00e4, miten ne kohtelivat omia kansalaisiaan. Siksi l\u00e4nsileiri saattoi sanoa edustavansa vapautta.<\/p>\n

Neuvostoliiton romahduksen j\u00e4lkeen Yhdysvallat sai paistatella kymmenen vuotta maailman ainoana supervaltana. Siit\u00e4 tuli maailmanpoliisi, joka pani rosvovaltioita kuriin milloin Irakissa, milloin Balkanilla. N\u00e4in\u00e4 vuosina Yhdysvallat korosti puolustavansa ihmisoikeuksia ja demokratiaa kaikkialla maailmassa. L\u00e4nsimaiden ulkopuolella monet katsoivat Yhdysvaltojen yritt\u00e4v\u00e4n pakottaa omat arvonsa koko maailman arvoiksi.<\/p>\n

Yhdysvallat ei kuitenkaan ollut niin vahva kuin milt\u00e4 se n\u00e4ytti. Jo Vietnamin sota oli osoittanut, ettei sotilasvoimasta ole paljon hy\u00f6ty\u00e4 sissej\u00e4 tai terroristeja vastaan. Sodan pitkittyminen on my\u00f6s usein saanut Yhdysvaltojen kotirintaman horjumaan.<\/p>\n

Al-Qaidan vuoden 2001 terrori-iskut olivat kuin punainen liina h\u00e4r\u00e4n silmien edess\u00e4: ne houkuttelivat Yhdysvallat j\u00e4rjett\u00f6miin sotiin Afganistaniin ja Irakiin. Kaksikymmenvuotinen sota Afganistanissa p\u00e4\u00e4ttyi amerikkalaisten h\u00e4pe\u00e4lliseen pakoon elokuussa 2021.<\/p>\n

Pitk\u00e4t ja kalliit sodat v\u00e4hensiv\u00e4t sotaintoa erityisesti t\u00e4htilippua aiemmin heiluttaneiden republikaanien puolella. Yh\u00e4 useammat ovat alkaneet kysell\u00e4, miksi amerikkalaisten pit\u00e4isi vuodattaa verta kaukaisissa sodissa \u2013 tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Vuosi sitten tehdyss\u00e4 kyselyss\u00e4 <\/a>en\u00e4\u00e4 41 prosenttia amerikkalaisista sanoi olevansa valmis taistelemaan maansa puolesta.<\/p>\n

Kyll\u00e4styminen sotiin oli osaltaan nostamassa valtaan Donald Trumpia, joka lupasi puolustaa amerikkalaisia ja antaa maailman hoitaa omat ongelmansa. Demokratia ja ihmisoikeudet tekiv\u00e4t Yhdysvaltojen retoriikassa tilaa omien etujen ajamiselle.<\/p>\n

Jos sinulla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4si vasara, kaikki ongelmat alkavat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nauloilta, sanonta kuuluu. Trumpilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n maailman ylivoimaisesti vahvin sotakoneisto. H\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sille varmasti ly\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 muistaa, ettei Yhdysvaltojen presidentti voi miss\u00e4\u00e4n muualla kokea sellaista vallan tunnetta kuin katsellessaan suoraa videokuvaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n sotilasoperaatiosta. Trumpiakin kokemus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 innostaneen.<\/p>\n

\n

Ry\u00f6st\u00f6retki voi kasvattaa ruokahalua.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Trump on varonut sitomasta amerikkalaisjoukkoja L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n tai Ukrainaan, koska ei halua Yhdysvaltojen uppoavan sotiin, joista maa ei p\u00e4\u00e4se irti. Se ei tarkoita, ettei h\u00e4n olisi valmis k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sotilasvoimaa silloin, kun riskit ovat pienet ja tuottomahdollisuudet suuret. Sellaiseksi tapaukseksi Trump on varmasti arvioinut Venezuelan, jossa Yhdysvallat voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 hallitsemaan maailman suurimpia tunnettuja \u00f6ljyvaroja.<\/p>\n

Paljon riippuu nyt siit\u00e4, miten Venezuelan tilanne kehittyy. Juuttuminen sekavaan sotimiseen olisi Trumpille poliittinen katastrofi, mutta onnistunut ry\u00f6st\u00f6retki voisi hyvinkin kasvattaa presidentin ruokahalua.<\/p>\n

Yhdysvallat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuodessa puolustukseen noin tuhat miljardia dollaria eli saman verran kuin yhdeks\u00e4n seuraavaa valtiota yhdess\u00e4. Ostovoimakorjattunakin se tekee Yhdysvalloista maailman ylivoimaisen sotilasmahdin. Sit\u00e4 huolimatta Yhdysvallat on h\u00e4vinnyt sotia, viimeksi siis Afganistanissa.<\/p>\n

Arvostelijoiden mielest\u00e4 Yhdysvallat on k\u00e4ynyt v\u00e4\u00e4ri\u00e4 sotia. Puolustaessaan kansainv\u00e4list\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 Yhdysvallat on joutunut sotimaan hankalissa paikoissa, kuten Vietnamin viidakoissa tai Afganistanin vuorilla. Tilanne muuttuu ratkaisevasti, jos Yhdysvallat valitsee taistelunsa. Silloin se voi sotia omilla ehdoillaan eik\u00e4 vihollisen ehdoilla. Sellaisessa sodassa Yhdysvaltojen sotavoimaa on vaikea pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Muut maat ovat Yhdysvaltojen muutoksesta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti j\u00e4rkyttyneit\u00e4. Ne muistuttavat, ett\u00e4 Yhdysvallat on itse hy\u00f6tynyt monin tavoin asemastaan kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestyksen napavaltiona. Eik\u00e4 se asema s\u00e4ily ilman liittolaisia, joiden t\u00e4ytyy voida luottaa Washingtoniin. Trumpin uhkaukset Gr\u00f6nlannin ottamisesta j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n luottamuksen perustaa.<\/p>\n

Presidentti Trump tuntuu kuitenkin asettavan nopeat voitot pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategian edelle. Ajatustapa voi osin johtua presidentin i\u00e4st\u00e4 ja henkil\u00f6kohtaisista ominaisuuksista, mutta taustalla on my\u00f6s todellinen geopoliittinen uudelleenasemointi, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ainakaan kokonaan muutu presidenttien mukana.<\/p>\n

Omaa puolustuskyky\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n laiminly\u00f6nyt Eurooppa haluaisi pit\u00e4\u00e4 kiinni s\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaisen maailmanj\u00e4rjestyksen rippeist\u00e4 samalla, kun se yritt\u00e4\u00e4 kiireesti kasvattaa itselleen viidakossa tarvittavia kynsi\u00e4 ja hampaita. Aika vain uhkaa loppua kesken.<\/p>\n

Yhdysvaltojen iskun arvostelijoihin ovat viime p\u00e4ivin\u00e4 liittyneet jopa Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4, jotka ovat itse aiemmin moittineet ja horjuttaneet maailmanj\u00e4rjestyst\u00e4. Mutta ent\u00e4 jos Yhdysvallat alkaakin pelata samaa peli\u00e4 ja sy\u00f6d\u00e4 niiden nappuloita globaalilta pelilaudalta? Voi olla, ett\u00e4 Kina ja Ven\u00e4j\u00e4 alkavat viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 huonona pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 j\u00e4rjestyksen parempana kuin t\u00e4ydellisen ep\u00e4j\u00e4rjestyksen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus|Yhdysvaltojen isku Venezuelaan osoitti, mit\u00e4 maan uusi turvallisuuspolitiikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa. Vuonna 2018 julkaistussa kirjassa The Jungle Grows Back…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3965,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-135092","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115849085802967433","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135092","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135092"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135092\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135092"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135092"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135092"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}