![\"Irja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-96196462947154266f5.jpeg\")
<\/p>\nTotuus- ja sovinto\u00adkomissiolle laatimassaan erillis\u00adselvityksess\u00e4 komissaari Irja Jefremoff ehdottaa koltta-termin sijaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi sanaa it\u00e4saamelainen.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Komissaari Irja Jefremoff haluaisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saamelaisten itsens\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n sanan. Kuva: Vesa Toppari \/ Yle<\/p>\n
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission komissaari Irja Jefremoff<\/strong> esitt\u00e4\u00e4 koltta-termist\u00e4 luopumista komissiolle laatimansa erillisselvityksen toimenpide-ehdotuksissa.<\/p>\n \u2013 Koltta-sanaa on k\u00e4ytetty hyvin vihamielisess\u00e4 ja ik\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 sek\u00e4 koulukiusaamisessa. Lapsia on kiusattu sill\u00e4. Sanaan liittyy paljon ik\u00e4v\u00e4\u00e4, ik\u00e4vi\u00e4 muistoja ja ulkopuolisten antamaa, kertoo Jefremoff.<\/p>\n Jefremoff ehdottaa koltta-sanan korvaamista sanalla it\u00e4saamelainen, ja mallia voisi hyvin ottaa naapurimaasta.<\/p>\n \u2013 Minusta it\u00e4saamelainen on neutraali ja hyv\u00e4 sana. Muun muassa norjalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00f8stsame-sanaa koltta-sanan sijasta. Siin\u00e4 olisi minusta hyv\u00e4 mahdollisuus ottaa mallia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa, sanoo Irja Jefremoff.<\/p>\n Sana on my\u00f6s saamelaisten itsens\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n Koltta-sanan etymologia viittaa sanaan kalju p\u00e4\u00e4 tai p\u00e4\u00e4laki- tai kalotti-sanoihin. Sanan ovat ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n norjalaiset, ja se vastaa norjan kielen sanaa skolt. Sana levisi Norjasta Suomeen kalastajien mukana, arvelee Jefremoff.<\/p>\n Koltta-sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton tarkkoja vuosia Jefremoff ei osaa sanoa, mutta viranomaiset alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa 1930-luvulla Petsamossa ja Inarissa.<\/p>\n \u2013 Jopa Toivo Immanuel Itkosen<\/strong> Koltan- ja kuolanlapin sanakirjan saksankielinen esipuhe kertoo, ett\u00e4 kun Suonikyl\u00e4n saamelaiset aikanaan k\u00e4viv\u00e4t Inarissa markkinoilla, he asettuivat asumaan kirkon ja pappilan v\u00e4liseen metsikk\u00f6\u00f6n. Niit\u00e4 inarilaiset nimittiv\u00e4t kolttahongiksi.<\/p>\n Luottamusmies: Iso asia, joka vaatii k\u00e4sittely\u00e4<\/p>\n Irja Jefremoff ei ole kuitenkaan haluamassa kielt\u00e4\u00e4 sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. H\u00e4n haluaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 asiasta keskustelua ja toivoo kolttasaamelaisten virallisen edustuselimen, kolttien kyl\u00e4kokouksen k\u00e4sittelev\u00e4n asiaa.<\/p>\n \u2013 Olen kuitenkin ehdottomasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jos sit\u00e4 jossakin k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, niin sen t\u00e4ytyy ensin l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle kolttasaamelaisten kyl\u00e4hallinnon kautta.<\/p>\n Koltta-termi on aikojen saatossa vakiintunut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kertoo kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff. <\/p>\n Asia vaatii tarkempaa pohdiskelua my\u00f6s kolttasaamelaisten luottamusmiehen Veikko Feodoroffin<\/strong> mielest\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kolttien kyl\u00e4kokouksen t\u00e4ytyy ottaa kantaa, haluammeko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n termin pois, koska ihmiset ovat tottuneet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. En tied\u00e4, onko se uudelle sukupolvelle niin raskas sana kuin vanhemmalle sukupolvelle. T\u00e4m\u00e4 on iso asia, jota meid\u00e4n tulee k\u00e4sitell\u00e4 paremmin, pohtii Veikko Feodoroff.<\/p>\n Erillisselvitys osa totuus- ja sovintokomission raporttia<\/p>\n