{"id":135380,"date":"2026-01-07T00:08:06","date_gmt":"2026-01-07T00:08:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/135380\/"},"modified":"2026-01-07T00:08:06","modified_gmt":"2026-01-07T00:08:06","slug":"kullervo-elokuva-esittaa-vakivallan-olevan-meilla-verissa-sanoo-elokuvatutkija-anu-koivunen-uutissuomalainen-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/135380\/","title":{"rendered":"Kullervo-elokuva esitt\u00e4\u00e4 &#8221;v\u00e4kivallan olevan meill\u00e4 veriss\u00e4&#8221;, sanoo elokuvatutkija Anu Koivunen | Uutissuomalainen"},"content":{"rendered":"<p>Kalevala: Kullervon tarina on ensimm\u00e4inen Kalevala-aiheinen kokonaan suomalaisena tuotantona syntynyt suurelokuva. Elias L\u00f6nnrotin kokoamaa runoelmaa on aiemmin tulkittu neuvostoliittolais-suomalaisena satuelokuvana Sampo, joka valmistui vuonna 1959, sek\u00e4 vuoden 1982 draamasarjana Rauta-aika.<\/p>\n<p>Mediatutkija ja Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen katsoi Antti J. Jokisen ohjaaman ja yhdess\u00e4 Jorma Tommilan kanssa kirjoittaman elokuvan ennakkoon. H\u00e4n n\u00e4kee Kullervo-elokuvan asemoituvan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kansalliseksi monumentiksi, jonka onnistumista mitataan paitsi taiteellisin kriteerein, my\u00f6s pyrkimyksen\u00e4 tuotannolliseen sankaritekoon.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Musiikintekij\u00e4t, kuvanveist\u00e4j\u00e4t ja kirjailijat Aleksis Kivest\u00e4 l\u00e4htien ovat ammentaneet Kullervosta, ja sit\u00e4 on esitetty valtavasti teattereissa, Koivunen muistuttaa.<\/p>\n<p>Jokinen pyrkii painavimpaan sarjaan: Kiven lis\u00e4ksi Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela ja Paavo Haavikko ovat tehneet Kullervo-tulkintansa. Ylen Rauta-ajassa monumentin toteuttamisen taakkaa kantoivat alojensa silloiset ykk\u00f6snimet, n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Haavikko, ohjaaja Kalle Holmberg, lavastaja Ensio Suominen ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Aulis Sallinen.<\/p>\n<p>Resursseja pit\u00e4\u00e4 olla tavallista enemm\u00e4n. Budjetti, viitisen miljoonaa euroa, tekee Kullervosta 2020-luvun kalleimman suomenkielisen elokuvan.<\/p>\n<p>Jokisen tulkinnassa korostuu Elias Salosen n\u00e4yttelem\u00e4n Kullervon ja h\u00e4nt\u00e4 omana poikanaan kasvattaneen Untamon (Eero Aho) vastakkainasettelu. Kullervo on aggressiivinen nuori mies, joka ei tied\u00e4, ett\u00e4 Untamo tappoi h\u00e4nen oikean is\u00e4ns\u00e4 ja \u00e4itins\u00e4. Muut kyl\u00e4l\u00e4iset W\u00e4in\u00f6n (Ilkka Koivula) johdolla vaativat Kullervon karkottamista tai tappamista.<\/p>\n<p>\t\t\t\tMielikuvitus sai v\u00e4isty\u00e4<\/p>\n<p>Koivunen v\u00e4itteli vuonna 2003 Niskavuori-elokuvien tulkinnoista ja sukupuolirooleista. H\u00e4n on aiemmin toiminut Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen professorina. Tietoteoksessa Kulttuuritelevision aika 1975\u201385 (SKS, 2024) h\u00e4n selvitti muun muassa Rauta-aika-televisiosarjan tekemist\u00e4 ja julkisuuskuvaa.<\/p>\n<p>Koivusta kiinnostaa tulkintatapa: miten ja kenen kautta suuria kertomuksia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Kullervo kiehtoo aina uudelleen, se on kansallinen metatarina. Kansallisiksi tulkitut kertomukset kerrotaan miesp\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden kautta, joten ne ovat aina my\u00f6s kertomuksia maskuliinisuudesta, Koivunen sanoo.<\/p>\n<p>Jokinen sijoittaa tarinan oikeaan historialliseen aikaan ja paikkaan, 1100-luvun Karjalaan, ja riisuu siit\u00e4 Kalevalalle ominaisen taikuuden. Huomattava muutos on my\u00f6s Kullervon \u00e4idin surmaaminen, joka n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n alussa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Kalevalaa on luettu myyttikokoelmana ja mielikuvituksen aarreaittana. Elokuvaan on valittu n\u00e4kemys, ett\u00e4 Kalevala ei ole rikasta fantasiaa vaan estetisoitua historiaa. Mytologisointia on Koivusen mukaan ainoastaan kauniissa luontokuvissa, joita liitet\u00e4\u00e4n heimoajatteluun sek\u00e4 maan ja veren ideologiaan.<\/p>\n<p>\t\t\t\tKaunan ikuinen kierto<\/p>\n<p>Kullervon tulkinnoissa ovat heijastuneet aikakausien mielenmaisemat. 1800-luvulla se antoi suomalaiselle kulttuurille oman klassisen tragediansa. Aiheen poimi ensimm\u00e4isen\u00e4 Kivi, joka laati n\u00e4ytelm\u00e4n jo 1859. Sibeliuksen Kullervo-s\u00e4velruno ensiesitettiin 1892.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Kalevalan Kullervo on nuori mies hukassa omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n: orjanaisen poika, jonka trauma purkautuu raivona, Koivunen summaa.<\/p>\n<p>Elokuvan Kullervo koetaan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n uhaksi, mutta j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, miksi n\u00e4in on. Yksioikoiseen, mutta monensuuntaiseen vihaan keskittyess\u00e4\u00e4n Jokinen hukkaa mahdollisuudet tulkintaan, joka peilaisi ulkopuolisuuden kokemukseen ja katkeruuteen liittyv\u00e4\u00e4 voimakasta liikehdint\u00e4\u00e4 meid\u00e4n ajassamme.<\/p>\n<p>Raivokkaan ja sopeutumattoman nuoren miehen tarina ei saa kaksi- ja puolituntisessa elokuvassa muutakaan psykologista pohjaa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Kansallisena kertomuksena elokuva antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4kivalta on meill\u00e4 veriss\u00e4, ei ole muuta kielt\u00e4 kuin koston kieli, ja olemme sidottuja kaunan ikuiseen kiertoon, Koivunen sanoo.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Monumentin ainekset ovat veljeyden, isyyden ja poikuuden teemoissa, joita yhdist\u00e4\u00e4 viha. Kuka on oikea is\u00e4, kenen verta olemme, kuka omistaa, kuka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\t\t\t\tTolkienkin vaikuttui Kullervosta<\/p>\n<p>Kullervo on kiinnostanut my\u00f6s maailmalla. Veljesvihan ja kostavan pojan teemat kiehtoivat J. R. R. Tolkienia, jonka opiskeluaikoinaan ty\u00f6st\u00e4m\u00e4 Kullervon tarina viimeisteltiin ja julkaistiin vuonna 2015, noin sata vuotta sen kirjoittamisen j\u00e4lkeen. My\u00f6s Tolkienin Silmarillion-tarukokoelman osuus T\u00farin Turambarista mukailee Kullervoa insesti\u00e4 ja itsemurhaa my\u00f6ten.<\/p>\n<p>Tolkien piti Kalevalassa nimenomaan primitiivisyydest\u00e4, maagisuudesta ja hillitt\u00f6myydest\u00e4. Kullervoa tulkitessaan h\u00e4n korosti traagisen kostajan taikavoimia.<\/p>\n<p>Vaikka Kalevala tarjoaa aineksia nimenomaan fantasias\u00e4vyisille tulkinnoille, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Kalevala: Kullervon tarina yliluonnollisuudet sivuun. Symbolinen muuttuu kirjaimelliseksi, esimerkiksi Pohjan neidon antaessa Kullervolle leiv\u00e4n, jonka sis\u00e4ll\u00e4 on kivi.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Nyt se onkin vain kiusaamista, kuvailee Koivunen.<\/p>\n<p>Loitsuvoimat selitt\u00e4v\u00e4t Kalevalassa kerrottua Kullervon tarinaa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Maagisen poistaminen h\u00e4mment\u00e4\u00e4, Koivunen sanoo.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tarinaltaan sysimustassa elokuvassa luotetaan paljon siihen, ett\u00e4 juuri miesten puhumattomuus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa.<\/p>\n<p>Ulkomaiden markkinat ovat silti t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4. Rahoitusta Kalevala: Kullervon tarinaan tuli my\u00f6s Ruotsista, ja ohjaaja Jokinen on kertonut haluavansa laajentaa Kalevalaa elokuvasarjaksi, mik\u00e4li Kullervo menestyy kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kalevala: Kullervon tarina on ensimm\u00e4inen Kalevala-aiheinen kokonaan suomalaisena tuotantona syntynyt suurelokuva. Elias L\u00f6nnrotin kokoamaa runoelmaa on aiemmin tulkittu&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":135381,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[15322,137,33,31,30,381,2434,379,108,406,32,2693,109],"class_list":{"0":"post-135380","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-eero-aho","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kaunokirjallisuus","14":"tag-kirjailijat-ml-kolumnistit","15":"tag-kirjallisuus","16":"tag-kulttuuri","17":"tag-luontovalokuvaus","18":"tag-suomi","19":"tag-tukholma","20":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115850910262247444","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135380","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135380"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135380\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/135381"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}