Kansainv\u00e4linen tutkimusryhm\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4nyt vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suolistomikrobien tuottamat yhdisteet voivat ohjata immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kehityst\u00e4 varhaislapsuudessa. Havainnot tuovat uutta tietoa siit\u00e4, miten suolistomikrobiston varhainen kehitys voi vaikuttaa autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskiin.<\/p>\n
Tutkimuksessa analysoitiin yli 300 ulosten\u00e4ytett\u00e4 3\u201336 kuukauden ik\u00e4isilt\u00e4 lapsilta. Kaikilla lapsilla oli geneettinen alttius tyypin 1 diabetekselle, ja osalle heist\u00e4 kehittyi saarekesoluauto-vasta-aineita, jotka ovat varhaisimpia sairauden merkkej\u00e4. Tutkijat keskittyiv\u00e4t yli sataan mikrobien muokkaamaan sappihappoon. Ne ovat uusi yhdisteluokka, jonka merkityst\u00e4 on alettu vasta nyt ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/p>\n
Sappihapot muodostuvat maksassa kolesterolista ja vapautuvat suolistoon jokaisen aterian j\u00e4lkeen auttamaan rasvojen pilkkomista. Lis\u00e4ksi niill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan kontrolloinnissa. Vasta viime vuosina on opittu, ett\u00e4 suoliston bakteerit voivat muokata n\u00e4it\u00e4 sappihappoja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niihin erilaisia aminohappoja ja muita molekyylej\u00e4, muodostaen suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 uusia sappihappoja. N\u00e4it\u00e4 mikrobien muokkaamia yhdisteit\u00e4 ei ole aiemmin tunnistettu, vaan ne on l\u00f6ydetty vasta viime vuosina.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen tutkimus, joka osoittaa, miten suolistomikrobien tuottamat sappihapot kehittyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina, kertoo tiedotteessa tutkimuksen johtaja, professori Matej Ore\u0161i\u010d, joka ty\u00f6skentelee \u00d6rebron ja Turun yliopistoissa. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 lasten kasvaessa maksassa muodostuvien alkuper\u00e4isten sappihappoyhdisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee, kun taas suolistomikrobien tuottamia muuntuneita sappihappoja kertyy tasaisesti lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Useiden sappihappojen tasot erosivat merkitt\u00e4v\u00e4sti auto-vasta-aineita kehitt\u00e4neiden lasten ja niiden v\u00e4lill\u00e4, joille niit\u00e4 ei kehittynyt. Auto-vasta-aineita saaneilla vauvoilla havaittiin muuttuneita tasoja erityisesti tietyiss\u00e4 mikrobiston tuottamissa sappihapoissa. Tulokset viittaavat ep\u00e4tasapainoon siin\u00e4, miten suolistomikrobit tuottavat n\u00e4it\u00e4 yhdisteit\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Tutkijat tunnistivat my\u00f6s tiettyj\u00e4 bakteerilajeja, joiden runsaus liittyi vahvasti sappihappoprofiileihin. T\u00e4m\u00e4 sopii yhteen aiemman ja kasvavan n\u00e4yt\u00f6n kanssa siit\u00e4, ett\u00e4 sappihapot ovat keskeisi\u00e4 suolistomikrobiston ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kypsymiselle varhaisessa lapsuudessa, sanoo akatemiatutkija ja dosentti Santosh Lamichhane Turun yliopistosta.<\/p>\n
Tyypin 1 diabetes on immuuniv\u00e4litteinen sairaus, mik\u00e4 sai tutkijat selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s, voivatko uudet sappihapot vaikuttaa ihmisen immuunisoluihin. Laboratoriokokeissa useiden mikrobien muokkaamien sappihappojen havaittiin s\u00e4\u00e4telev\u00e4n monosyyt-tien tulehdusviestint\u00e4\u00e4 vasteena bakteeriper\u00e4iselle lipopolysakkaridille. Osa sappihapoista vaimensi tulehdusta, osa voimisti sit\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi osoitettiin, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sappihapot voivat suoraan vaikuttaa tulehdusta ja immunivastetta s\u00e4\u00e4televien Th17-solujen ja T-s\u00e4\u00e4telysolujen (Treg) erilaistumiseen.<\/p>\n
Havainnot paljastavat uuden ja aiemmin tunnistamattoman mikrobiston ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4lisen viestinn\u00e4n tason ratkaisevassa kehitysvaiheessa, jossa immuunipuolustus vasta \u201doppii toimintaansa\u201d.<\/p>\n
\u2013 Ty\u00f6mme valottaa, miten hiljattain l\u00f6ydetyt mikrobien muokkaamat sappihapot voivat muokata immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kehityst\u00e4 imev\u00e4isi\u00e4ss\u00e4, Ore\u0161i\u010d kertoo.<\/p>\n
\u2013 N\u00e4m\u00e4 molekyylit muuttuvat i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 ja liittyv\u00e4t tiiviisti tiettyihin suolistomikrobeihin ja ne my\u00f6s s\u00e4\u00e4telev\u00e4t suoraan immuunivasteita. T\u00e4m\u00e4 saattaa selitt\u00e4\u00e4, miksi h\u00e4iri\u00f6t varhaisessa mikrobitasapainossa liittyv\u00e4t kohonneeseen autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskiin.<\/p>\n
Ore\u0161i\u010din mukaan saadut tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 mikrobien muodostamien sappihappojen profiileja voitaisiin tulevaisuudessa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi suurentuneen diabetesriskin varhaisessa tunnistamisessa tai jopa uusien ehk\u00e4isevien hoitojen kehitt\u00e4misess\u00e4. Tuore tutkimus on osa INITIALISE-hanketta (Inflammation in human early life; targeting impacts on life-course health), jota Ore\u0161i\u010d koordinoi. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa-ohjelma ja Suomen Akatemia. Tutkimus julkaistiin Nature Communications<\/a> -lehdess\u00e4.<\/p>\n Aamuset-kaupunkimedia (AKM)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kansainv\u00e4linen tutkimusryhm\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4nyt vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suolistomikrobien tuottamat yhdisteet voivat ohjata immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kehityst\u00e4 varhaislapsuudessa. Havainnot tuovat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":135887,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-135886","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115854071855475051","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135886"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135886\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/135887"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}