{"id":136005,"date":"2026-01-07T16:19:08","date_gmt":"2026-01-07T16:19:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136005\/"},"modified":"2026-01-07T16:19:08","modified_gmt":"2026-01-07T16:19:08","slug":"plasma-pysyi-vakaana-mahdottomana-pidetyssa-tiheydessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136005\/","title":{"rendered":"Plasma pysyi vakaana ”mahdottomana” pidetyss\u00e4 tiheydess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kiinassa on rikottu plasman tiheydess\u00e4 raja, jota on pidetty fuusioenergian tutkimuksessa vuosikymmeni\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Asiasta kertoo Kiinan tiedeakatemia tiedotteessaan<\/a>.<\/p>\n

T\u00e4ysin suprajohtavassa Experimental Advanced Superconducting Tokamak -reaktorissa eli EAST:issa suoritetussa kokeessa plasman tiheys onnistuttiin nostamaan selv\u00e4sti tavallista korkeammalle tasolle siten, ett\u00e4 plasma pysyi kuitenkin vakaana. Tulos tuo fuusioreaktion yll\u00e4pit\u00e4misen askeleen l\u00e4hemm\u00e4s ja voi auttaa tulevia fuusiovoimaloita tuottamaan enemm\u00e4n tehoa.<\/p>\n

EAST:illa tutkijat saavuttivat tilan, jossa plasman vakaus ei en\u00e4\u00e4 romahda tiheyden kasvaessa. Tulos julkaistiin Science Advances -lehdess\u00e4<\/a>. Havainto haastaa pitk\u00e4\u00e4n vallinneen k\u00e4sityksen siit\u00e4, miten tokamak-tyyppisten reaktoreiden plasma k\u00e4ytt\u00e4ytyy suurilla tiheyksill\u00e4.<\/p>\n

Deuteriumin ja tritiumin v\u00e4linen fuusioreaktio vaatii noin 13 kiloelektronivoltin eli noin 150 miljoonan kelvinin l\u00e4mp\u00f6tilan. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa fuusioteho kasvaa plasman tiheyden neli\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tokamak-reaktoreilla tehtyj\u00e4 kokeita on rajoittanut raja, jonka ylitt\u00e4minen johtaa usein plasman ep\u00e4vakaisuuksiin. T\u00e4m\u00e4 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 este tehon kasvattamiselle.<\/p>\n

Nyt osoitettiin, ett\u00e4 raja ei ole ehdoton. Tutkimusta johtaneet\u00a0Ping Zhu<\/strong> ja Ning Yan<\/strong>\u00a0kehittiv\u00e4t reaktorille uuden korkean tiheyden k\u00e4ytt\u00f6strategian. Sen avulla plasman tiheys voitiin nostaa selv\u00e4sti perinteisten rajojen yli ilman, ett\u00e4 tavallisesti kokeet p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t h\u00e4iri\u00f6t syntyiv\u00e4t.<\/p>\n

Keskeinen taustateoria on niin sanottu plasma\u2013sein\u00e4m\u00e4-itseorganisoituminen eli PWSO-malli, jonka esittiv\u00e4t alun perin ranskalaiset tutkijat D. F. Escanden<\/strong> johdolla. Teorian mukaan tiheysrajat voivat menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4, jos plasman ja reaktorin metallisein\u00e4mien v\u00e4linen vuorovaikutus asettuu tarkasti tasapainoon. T\u00e4ll\u00f6in niin sanottu fysikaalinen sputrautuminen eli roiskuminen alkaa hallita plasman k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

Kiinassa tehty koe antoi ensimm\u00e4isen kokeellisen vahvistuksen t\u00e4lle teorialle. Tutkijat s\u00e4\u00e4tiv\u00e4t tarkasti polttoainekaasun alkupainetta ja k\u00e4yttiv\u00e4t purkauksen k\u00e4ynnistysvaiheessa ECR-ionil\u00e4hdett\u00e4 l\u00e4mmitykseen.\u00a0N\u00e4in plasman ja sein\u00e4mien v\u00e4linen vuorovaikutus saatiin optimoitua jo alusta l\u00e4htien. Ep\u00e4puhtauksien kertyminen ja energiah\u00e4vi\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t, ja plasman tiheytt\u00e4 pystyttiin kasvamaan tasaisesti k\u00e4ynnistyksen loppua kohti.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa EAST siirtyi PWSO-teorian ennustamaan tilaan, jossa toiminta pysyi vakaana my\u00f6s selv\u00e4sti aiempien empiiristen rajojen yl\u00e4puolella. \u201dTulokset viittaavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen ja skaalautuvaan tapaan laajentaa tiheysrajoja tokamakeissa ja seuraavan sukupolven palavan plasman fuusiolaitteissa\u201d, professori Zhu sanoo tiedotteessa.<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kiinassa on rikottu plasman tiheydess\u00e4 raja, jota on pidetty fuusioenergian tutkimuksessa vuosikymmeni\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Asiasta kertoo Kiinan tiedeakatemia…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":136006,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,15247,455,454,118,32,119,23768],"class_list":{"0":"post-136005","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fuusioreaktorit","12":"tag-fysiikka","13":"tag-physics","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-ydinfuusio"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115854728420277824","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136005","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136005"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136005\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136006"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136005"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136005"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136005"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}