Vieraskyn\u00e4|Aiemmin mahdottomana pidetty yhteisvelka parantaa Euroopan mahdollisuuksia menesty\u00e4 uuden suurvaltapolitiikan aikakaudella.<\/p>\n
Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan n\u00e4kemys.<\/p>\n
Euroopan unioni tukee Ukrainan puolustustaistelua seuraavan kahden vuoden ajan ottamalla 90 miljardia euroa yhteisvelkaa. Ratkaisuun p\u00e4\u00e4dyttiin joulun alla pidetyss\u00e4 huippukokouksessa, kun j\u00e4senmaat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet yhteisymm\u00e4rrykseen Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankin j\u00e4\u00e4dytettyyn varallisuuteen perustuvasta rahoitusmallista. T\u00e4t\u00e4 pidettiin pettymyksen\u00e4, mutta todellisuudessa p\u00e4\u00e4t\u00f6s yhteisvelasta parantaa Euroopan mahdollisuuksia menesty\u00e4 uuden suurvaltapolitiikan aikakaudella.<\/p>\n
Varojen j\u00e4\u00e4dytt\u00e4minen oli p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4, koska yhteisvelkaa pidettiin poliittisesti mahdottomana. J\u00e4\u00e4dytys ei kuitenkaan olisi takavarikoinut Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankin varallisuutta ja antanut sit\u00e4 Ukrainalle. Ven\u00e4j\u00e4 olisi voinut haastaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen eurooppalaisessa tuomioistuimessa, ja tuomioistuimen ratkaisu olisi saattanut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 eurooppalaiset veronmaksajat Ukrainan tukemisen lopullisiksi rahoittajiksi.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4dytetyn varallisuuden k\u00e4ytt\u00f6 olisi ollut poliittinen silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6temppu: tapa piilottaa se fakta, ett\u00e4 Euroopan on tuettava Ukrainaa sen eloonj\u00e4\u00e4miskamppailussa. T\u00e4llainen totuuden piilottelu ei olisi viestinyt poliittista sitoutumista Ukrainan tukemiseen. Sen sijaan EU p\u00e4\u00e4ttikin tehd\u00e4 mahdottoman, tukea Ukrainaa avoimesti ja yhteisesti.<\/p>\n
Yhteisvelalla rahoitettu tuki kertoo Euroopan olevan valmis tekem\u00e4\u00e4n sen mit\u00e4 Ukrainan puolustamiseksi vaaditaan. Ven\u00e4j\u00e4 joutuu nyt arvioimaan uudelleen, kuinka kauan sen yhteiskunta ja talous kest\u00e4v\u00e4t sotaa ja kuinka nopeasti Ukraina on voitettavissa.<\/p>\n
Pedon n\u00e4lk\u00e4 kasvaa sy\u00f6dess\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n voitto Ukrainassa lis\u00e4isi sodan uhkaa my\u00f6s EU:n alueella ja vaatisi entist\u00e4 suurempia puolustusinvestointeja hamaan tulevaisuuteen asti. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ennen kaikkea EU:n it\u00e4iset valtiot ovat tiukasti sitoutuneet Ukrainan tukemiseen. Yhteisvelka osallistaa kaikki j\u00e4senmaat, Atlantin laitoja my\u00f6ten, jokaista hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4n projektiin. Euroopan puolustamisen taakka asettuu leve\u00e4mmille hartioille.<\/p>\n
Yhteisvelkaa voi my\u00f6s ottaa tarvittaessa lis\u00e4\u00e4 \u2013 toisin kuin j\u00e4\u00e4dytetty\u00e4 varallisuutta, jonka turvin voi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tukilainan vain kerran. Nyt my\u00f6nnetty apupaketti riitt\u00e4\u00e4 vuoteen 2027 asti, mutta Ukraina saattaa tarvita tukea my\u00f6s apupaketin ehdytty\u00e4.<\/p>\n
Ukrainan tukeminen on yksi kustannustehokkaimpia investointeja Euroopan turvallisuuteen. Tuottavan sijoituksen rahoittamiseksi kannattaa ottaa velkaa.<\/p>\n
\nYhteisvelka osallistaa j\u00e4senmaat Atlantin laitoja my\u00f6ten.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Lainarahalla voidaan tehd\u00e4 muitakin koko unionia hy\u00f6dytt\u00e4vi\u00e4 sijoituksia. Yhteisen puolustuskyvyn \u2013 ohjuspuolustuksen, satelliittitiedustelun ja raskaan kuljetuskapasiteetin \u2013 rakentaminen on n\u00e4ist\u00e4 kiireellisin. Mutta my\u00f6s vihre\u00e4 siirtym\u00e4 vaatii suuria investointeja, jotka hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t koko unionia. Yhteisvelka on j\u00e4rkev\u00e4 rahoitusmalli my\u00f6s n\u00e4ihin tarpeisiin.<\/p>\n
Yhteisvelka voi osoittautua huokeaksi. Kansainv\u00e4liset suursijoittajat seuraavat huolestuneina Yhdysvaltojen hallinnon rapistumista ja poukkoilevaa talouspolitiikkaa. Yhteiseurooppalainen velkakirja voi olla houkutteleva, turvallinen sijoituskohde. Lis\u00e4ksi eurooppalaisella velkakirjalla j\u00e4senvaltioiden kansalliset pankkij\u00e4rjestelm\u00e4t voidaan erist\u00e4\u00e4 paikallisen julkisen talouden ongelmista. T\u00e4m\u00e4 vahvistaisi markkinakurin roolia julkisen velan valvojana ja ehk\u00e4isisi j\u00e4senvaltioiden ylivelkaantumista.<\/p>\n
Yhteisvelka Ukrainan tukemiseksi on merkitt\u00e4v\u00e4 ennakkotapaus. Se on my\u00f6s konkreettinen esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 EU kykenee rahoittamaan yhteisi\u00e4 projekteja yhteisesti, jopa ilman t\u00e4ytt\u00e4 yksimielisyytt\u00e4: Unkari, Slovakia ja T\u0161ekki j\u00e4iv\u00e4t nyt p\u00e4\u00e4tetyn paketin ulkopuolelle. Tulevaisuudessa sama mekanismi mahdollistaa yhteisten eurooppalaisten projektien liikkeelle saamisen yksitt\u00e4isten pienten j\u00e4senmaiden vastustuksesta huolimatta.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien pit\u00e4\u00e4 nyt kertoa \u00e4\u00e4nest\u00e4jille, miksi Ukrainan tukeminen on koko Euroopan etu. Ajat muuttuvat: aiemmin mahdottomana ajatuksena pidetty yhteisvelka onkin 2000-luvun suurvaltakamppailussa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6min\u00e4 aikoina Euroopan tulee oppia tekem\u00e4\u00e4n ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n
Niko Jaakkola on taloustieteen professori Bolognan yliopistossa.<\/p>\n
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi\/vieraskyna\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vieraskyn\u00e4|Aiemmin mahdottomana pidetty yhteisvelka parantaa Euroopan mahdollisuuksia menesty\u00e4 uuden suurvaltapolitiikan aikakaudella. Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan n\u00e4kemys. Euroopan unioni…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":96697,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-136066","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115855117760022448","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136066","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136066"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136066\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/96697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136066"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136066"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136066"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}