{"id":136079,"date":"2026-01-07T18:20:08","date_gmt":"2026-01-07T18:20:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136079\/"},"modified":"2026-01-07T18:20:08","modified_gmt":"2026-01-07T18:20:08","slug":"11-varoitusmerkkia-jotka-vihjaavat-mielenterveyden-ongelmista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136079\/","title":{"rendered":"11 varoitusmerkki\u00e4, jotka vihjaavat mielenterveyden ongelmista"},"content":{"rendered":"<p>Psykiatri kertoo, mink\u00e4laisia ovat huolestuttavat mielenterveyden oireet aikuisilla.<\/p>\n<p>Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t ovat suomalaisilla yleisi\u00e4. Etenkin masennus on tavallista.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Selkeit\u00e4 varoitusmerkkej\u00e4 mielenterveyden ongelmista ovat erist\u00e4ytyminen, toimintakyvyn heikkeneminen ja erikoinen kommunikointi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Terveyskirjaston mukaan masennuksesta k\u00e4rsii jossakin el\u00e4m\u00e4nvaiheessa noin kuudesosa suomalaisista.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Psykiatri Aki Rovasalon mukaan huoli mielenterveydest\u00e4 kannattaa ottaa vakavasti, sill\u00e4 se ei her\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t ovat niin yleisi\u00e4, ett\u00e4 ne koskettavat valtavaa osaa suomalaisista joko omakohtaisesti tai l\u00e4heisen kautta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Varsin yleist\u00e4 on masennus. Terveyskirjaston mukaan siit\u00e4 k\u00e4rsii jossakin el\u00e4m\u00e4nvaiheessa noin kuudesosa v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013\u2009L\u00e4\u00e4k\u00e4rin diagnosoimat eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisi\u00e4. Selv\u00e4st\u00e4 masennustilasta k\u00e4rsii noin 5 prosenttia ja niin sanotuista psykoottisista masennustiloista vajaa 1 prosentti aikuisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4, Terveyskirjaston artikkelissa todetaan.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1767810008_195_468.jpg\" alt=\"Yksitt\u00e4inen mielenterveyden oire ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole viel\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan kokonaisuus ratkaisee.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:1.3333333333333333\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Yksitt\u00e4inen mielenterveyden oire ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole viel\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan kokonaisuus ratkaisee. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n<p>\u201dHuoli ei tule tyhj\u00e4st\u00e4\u201d<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Mielenterveysongelma voi puhjeta miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 tahansa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Vakavat psykiatriset h\u00e4iri\u00f6t, kuten skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6, ilmaantuvat tyypillisesti nuoruusi\u00e4ss\u00e4 tai varhaisaikuisuudessa, mutta esimerkiksi masennustila voi alkaa milloin vain.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Psykiatri <a class=\"font-bold underline-offset-[0.12em] [text-decoration:var(--person-link-text-decoration)] ![text-decoration-color:var(--person-link-text-decoration-color)]\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/haku\/?query=Aki%20Rovasalo\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Aki Rovasalo<\/a> tiivisti <a class=\"underline underline-offset-[0.12em] [text-decoration-thickness:var(--generic-link-underline-thickness)] [text-decoration-color:var(--generic-link-underline-color)] [text-decoration-skip-ink:var(--generic-link-underline-skip-ink)] break-words\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/terveys\/art-2000010742269.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">aiemmassa jutussamme<\/a>, ett\u00e4 jos joko itselle tai l\u00e4heiselle her\u00e4\u00e4 huoli mielenterveydest\u00e4, se kannattaa l\u00e4hes aina ottaa vakavasti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013\u2009Huoli ei tule tyhj\u00e4st\u00e4. Sen her\u00e4\u00e4minen tarkoittaa, ett\u00e4 on tapahtunut jokin muutos \u2013 ja muutoksiin on usein olemassa syy, jota kannattaa l\u00e4hte\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, Rovasalo sanoi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Jos osoittautuu, ettei kyse olekaan mist\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4, asiaan saa mielenrauhan.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013\u2009Mik\u00e4li taas kyseess\u00e4 on jotain vakavaa, silloin ihminen saadaan hoidon piiriin.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1767810008_73_468.jpg\" alt=\"Masennus voi alkaa miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 tahansa.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:1.5\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Masennus voi alkaa miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 tahansa. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n<p>Tunnista varoitusmerkit<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Mitk\u00e4 sitten ovat aikuisilla ihmisill\u00e4 huolestuttavia mielenterveyden oireita?<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013\u2009Selkeit\u00e4 punalippuoireita ovat erist\u00e4ytyminen tai toimintakyvyn heikkeneminen pysyv\u00e4sti. Samoin se, jos ihmisen kommunikointi ja vuorovaikutus muuttuu muiden mielest\u00e4 erikoiseksi ja oudoksi. N\u00e4m\u00e4 ovat aina vakavia merkkej\u00e4, jotka voivat viitata vaikean mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6n alkamiseen, Rovasalo kertoi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Yksitt\u00e4inen mielenterveyden oire ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole viel\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan kokonaisuus ratkaisee.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Seuraavat oireet ovat usein huolestuttavia, jos niit\u00e4 esiintyy pitk\u00e4\u00e4n tai useita yht\u00e4 aikaa:<\/p>\n<p>1. Huomattavasti muuttunut mieliala<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Poikkeavaa on selv\u00e4sti alavireinen mieliala, joka jatkuu pitk\u00e4\u00e4n. Varoitusmerkki on my\u00f6s, jos mieliala yht\u00e4kki\u00e4 kohoaa ihmiselle poikkeavalla tavalla tai sahaa nopeasti edestakaisin.<\/p>\n<p>2. Heikentynyt toimintakyky<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Suoritukset ty\u00f6ss\u00e4, opinnoissa ja harrastuksissa heikkenev\u00e4t aiemmasta tasosta, ja muutos on pitk\u00e4aikainen. Mielenterveyden ongelmiin viittaa etenkin se, jos samalla heikentyy my\u00f6s itsest\u00e4 huolehtiminen, kuten peseytyminen ja asianmukainen pukeutuminen.<\/p>\n<p>3. Ajattelun ja kommunikoinnin h\u00e4iriintyminen<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Jos ihmisen puheet alkavat l\u00e4heisten korviin kuulostaa hyvin kummallisilta, ep\u00e4johdonmukaisilta ja harhaisilta, kyseess\u00e4 voi olla psykoosin esioire. Se ilmenee niin, ett\u00e4 keskittymiskyky, ajattelu, loogisuus tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tapa kommunikoida muuttuu oleellisesti tai alkaa vaikuttaa oudolta.<\/p>\n<p>4. Unen h\u00e4iriintyminen<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Uniongelmat ovat usein tilap\u00e4isi\u00e4, eik\u00e4 niist\u00e4 tarvitse huolestua, jos ne liittyv\u00e4t tilap\u00e4iseen stressiin tai el\u00e4m\u00e4nmuutokseen. Jos taas nukkuu koko ajan huonosti, asiaan kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n<p>5. Ruokahalun tai ruokailutapojen muuttuminen<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Paino voi joko muuttua tai pysy\u00e4 ennallaan, mutta ihmisen suhde ruokaan muuttuu voimakkaasti. Jos sy\u00f6minen alkaa hallita ajatuksia tai siihen rupeaa liittym\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joustamattomuutta ja lihomisen pelkoa, kyse voi olla sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>6. Erist\u00e4ytymisen ja apatian pitkittyminen<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Joitakin p\u00e4ivi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4t jaksot voivat olla normaaleja \u2013 varsinkin nuoruusi\u00e4ss\u00e4 \u2013 mutta useiden viikkojen jaksot ovat yleens\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>7. Aistien yliherkistyminen<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Tavanomaiset \u00e4\u00e4net, valot, hajut tai kosketukset alkavat tuntua niin kiusallisilta tai h\u00e4iritsevilt\u00e4, ett\u00e4 ihminen saattaa alkaa v\u00e4ltell\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1767810008_206_468.jpg\" alt=\"Voimakas ulkopuolisuuden kokemus on yksi usein huolestuttava merkki.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:0.75\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Voimakas ulkopuolisuuden kokemus on yksi usein huolestuttava merkki. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n<p>8. Itsens\u00e4 kokeminen ulkopuoliseksi<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Voimakas tai pitk\u00e4kestoinen ulkopuolisuuden kokemus on huolestuttavaa varsinkin, jos siihen liittyy tunne ep\u00e4todellisuudesta tai yliluonnollisuudesta.<\/p>\n<p>9. Hermostuneisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Tavallisesta poikkeavaan hermostuneisuuteen voi liitty\u00e4 vahvoja ep\u00e4luuloja muita kohtaan tai voimakkaita pelkotiloja.<\/p>\n<p>10. Harhojen ilmaantuminen<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Aistiharhat tai harhaluulot vaativat asiantuntijan arviointia aina, kun ne ilmaantuvat ensimm\u00e4isen kerran. My\u00f6s runsaaseen alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t aistiharhat ovat h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 merkki.<\/p>\n<p>11. Itsens\u00e4 vahingoittaminen<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Jos ihminen toistuvasti vahingoittaa itse\u00e4\u00e4n esimerkiksi viiltelem\u00e4ll\u00e4, h\u00e4net tulee aina ohjata ammatillisen avun piiriin. Vaikka viiltelyyn ei useimmiten liity itsetuhoista pyrkimyst\u00e4, se voi kertoa muusta merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ahdistuneisuudesta tai persoonallisuush\u00e4iri\u00f6st\u00e4. Jos ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihminen on yritt\u00e4nyt itsemurhaa, tilanne vaatii aina terveydenhuollon ammattilaisen kiireellist\u00e4 arviointia, vaikkei varsinaisia fyysisi\u00e4 merkkej\u00e4 yrityksest\u00e4 n\u00e4kyisik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Fakta<\/p>\n<p>T\u00e4\u00e4lt\u00e4 saa apua<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u25a0 Jos mielenterveys huolestuttaa, Mielenterveystalo.fi-sivustolta l\u00f6yd\u00e4t tietoa ja ty\u00f6kaluja tilanteen arviointiin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u25a0 Tukinet.net-sivustolla voit esimerkiksi osallistua ryhm\u00e4chatteihin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u25a0 12\u201329-vuotiaille suunnattu Sekasin-chat p\u00e4ivyst\u00e4\u00e4 ma-pe klo 9\u201324 ja viikonloppuisin klo 15\u201324.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u25a0 Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee joka p\u00e4iv\u00e4 ymp\u00e4ri vuorokauden numerossa 09\u202f2525 0111.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u25a0 Voit varata keskusteluajan oman alueesi kriisikeskukseen tai et\u00e4vastaanotolle, jos tarvitset keskusteluapua vaikeassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u25a0 Jos sinulla tai l\u00e4heisell\u00e4si on itsetuhoisia ajatuksia, ja tilanne on hengenvaarallinen, soita 112. Voit my\u00f6s hakeutua suoraan paikkakuntasi terveyskeskukseen tai p\u00e4ivystykseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Psykiatri kertoo, mink\u00e4laisia ovat huolestuttavat mielenterveyden oireet aikuisilla. Lue tiivistelm\u00e4 Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t ovat suomalaisilla yleisi\u00e4. Etenkin masennus on&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":136080,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,34,32,109],"class_list":{"0":"post-136079","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-suomi","14":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115855204212929577","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136079","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136079"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136079\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136079"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136079"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136079"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}