{"id":136294,"date":"2026-01-08T00:04:09","date_gmt":"2026-01-08T00:04:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136294\/"},"modified":"2026-01-08T00:04:09","modified_gmt":"2026-01-08T00:04:09","slug":"toksinen-positiivisuus-on-mielelle-riski-kaytatko-sinakin-jatkuvasti-naita-sanoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136294\/","title":{"rendered":"Toksinen positiivisuus on mielelle riski \u2013 K\u00e4yt\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4kin jatkuvasti n\u00e4it\u00e4 sanoja?"},"content":{"rendered":"<p>Psykologian professori Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen pohtii uudessa kirjassaan min\u00e4min\u00e4-aikaa ja sit\u00e4, mit\u00e4 se ihmiselle voi tehd\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image image-show image-preview\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/e053efc842ac20b1943fbd55a85b1929e74556a0c248fd0a3aed6bcba14024a0.jpg\" alt=\"\"\/><img decoding=\"async\" class=\"image image-show\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1767830649_507_e053efc842ac20b1943fbd55a85b1929e74556a0c248fd0a3aed6bcba14024a0.jpg\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>Liisa Keltikangas-J\u00e4rvisen mukaan suurin osa ihmisist\u00e4 osaa edelleen ottaa huomioon muut ihmiset. N\u00e4ist\u00e4 vastuuntuntoisista kansalaisista moni huomaa muutoksia tapahtuneen, kokee el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 merkillist\u00e4 aikaa ja voi siksi huonosti.  Helj\u00e4 Salonen<\/p>\n<ul>\n<li>Narsismin piirteet ovat normalisoituneet.<\/li>\n<li>Min\u00e4min\u00e4-kulttuuri korostaa yksil\u00f6n oikeuksia ja itsekeskeisyytt\u00e4.<\/li>\n<li>Loukkaantumisherkkyys ja toksinen positiivisuus ovat nykykulttuurin ilmi\u00f6it\u00e4, jotka voivat heikent\u00e4\u00e4 mielenterveytt\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"paragraph\">Monet aiemmin narsismin h\u00e4iri\u00f6\u00f6n kuuluviksi katsotut piirteet ovat nyky\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4, normalisoituja ja jopa tavoiteltavia.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">K\u00e4yt\u00f6s, jota ei en\u00e4\u00e4 h\u00e4tk\u00e4hdet\u00e4, olisi 1970-luvulla johtanut narsismin diagnoosiin.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">T\u00e4h\u00e4n tapaan pohtii psykologian emeritaprofessori <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/henkilot\/Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen\" class=\"article-link-person-page\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen<\/a> uusimmassa teoksessaan Miten ylti\u00f6yksil\u00f6llinen kulttuurimme sai meid\u00e4t voimaan pahoin (WSOY).<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Keltikangas-J\u00e4rvinen kirjoittaa nyt oman aikamme min\u00e4min\u00e4-ihmisest\u00e4, joka keskittyy ennen kaikkea itseens\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u201dH\u00e4nen tulee pit\u00e4\u00e4 kiinni oikeuksistaan, h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 saada olla ihmissuhteissa oma itsens\u00e4, kompromisseihin h\u00e4nen ei tule taipua\u201d, Keltikangas-J\u00e4rvinen kuvaa.<\/p>\n<p>Krooninen mielens\u00e4 pahoittaja<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Keltikangas-J\u00e4rvisen mukaan loukkaantumisherkkyys kuuluu nykykulttuuriin.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u201dKrooninen mielens\u00e4 pahoittaja on er\u00e4s nyky-yhteiskunnan tunnistettava edustaja\u201d, h\u00e4n kirjoittaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Aikamme ihmisen ik\u00e4viksi ja kiusallisiksi kokemat h\u00e4pe\u00e4 ja syyllisyys ovat tunteita, joista yritet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon korvaamalla ne itsemy\u00f6t\u00e4tunnolla. Keltikangas-J\u00e4rvinen ei kannusta t\u00e4llaiseen korvaamiseen.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u201dH\u00e4pe\u00e4st\u00e4 ja syyllisyydest\u00e4 eroon p\u00e4\u00e4seminen tarkoittaisi kuitenkin ryhtymist\u00e4 psykopaatiksi, jolla ei ole n\u00e4it\u00e4 tunteita\u201d, h\u00e4n varoittaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Keltikangas-J\u00e4rvinen n\u00e4kee ihmissuhteiden muuttuneen yh\u00e4 enemm\u00e4n hy\u00f6tysuhteiksi, joiden pit\u00e4isi toimia oman mielihyv\u00e4n l\u00e4hteen\u00e4 ja oman itsetunnon vahvistajina.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Ihmissuhteissa h\u00e4nen mukaansa omien tunteiden ilmaisussa ei tarvitse en\u00e4\u00e4 ottaa huomioon muita.<\/p>\n<p>LUE MY\u00d6SPotkut vanhemmille<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Emeritaprofessori <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/henkilot\/Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen\" class=\"article-link-person-page\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen<\/a> kertoo uudessa kirjassaan kohdanneensa vanhemmuuteen liittyv\u00e4n uuden ilmi\u00f6n.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Isovanhemmat tulevat kysym\u00e4\u00e4n emeritaprofessorilta, mit\u00e4 tehd\u00e4, kun aikuinen lapsi on terapiaan menty\u00e4\u00e4n todennut vanhempien olevan liikaa mukana h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Sen seurauksena lapsi on katkaissut kaikki omat ja lastenlasten kontaktit isovanhempiin.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">H\u00e4nen mukaansa siteit\u00e4 vanhempiin katkaistaan ihan vain siksi, ett\u00e4 vanhempien koetaan olevan liikaa. Mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 moitittavaa ei vanhemmista h\u00e4nen mukaansa tarvitse l\u00f6yty\u00e4 siteiden katkaisemiseen.<\/p>\n<p>Toksisesti positiivinen<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Keltikangas-J\u00e4rvinen kirjoittaa toksisesta positiivisuudesta, joka voi h\u00e4nen mukaansa olla tutkimusten perusteella mielenterveyden riskitekij\u00e4, koska se antaa valheellisen kuvan maailmasta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Toksinen positiivisuus on Keltikangas-J\u00e4rvisen mukaan uinut arkiseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u201dMahtava, vaikuttava, upea, koskettava ovat adjektiiveja, joilla kuvataan ihan tavallisia arjen kokemuksia\u201d, h\u00e4n havainnoi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Positiivisuus voi olla toksista, jos negatiivisia tunteita yritet\u00e4\u00e4n koko ajan mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 ja uskotaan, ett\u00e4 pelk\u00e4ll\u00e4 oikealla asenteella voidaan karkottaa ongelmat ja alakulo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Ylti\u00f6positiivisuus voi tuoda ihmiselle haittaa, jos onnellisuuden tavoittelu h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n realiteetit ja kyky kest\u00e4\u00e4 pettymyksi\u00e4 ja sitkeys kohdata vaikeuksia heikkenev\u00e4t.<\/p>\n<p>Oman onnellisuuden jatkuva etsiminen voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n<p>Ikuisuusmoka<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Keltikangas-J\u00e4rvisen mukaan some tuhoaa sosiaaliset taidot, sill\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4nkin erist\u00e4v\u00e4n ihmisi\u00e4 toisistaan kuin yhdist\u00e4v\u00e4n heit\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Professorin mukaan some on vienyt nuorilta mahdollisuuden oppia kehon kielen lukemista ja kuuntelemista, koska ihmisi\u00e4 ei tavata.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Somessa ei tarvitse odotella vuoroaan tai pys\u00e4hty\u00e4 kuuntelemaan toista.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Keltikangas-J\u00e4rvinen pohtii my\u00f6s sit\u00e4, miten virtuaalimaailmassa tehty virhe j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ikuisesti. Oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 virhett\u00e4 tai mokaa voidaan pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se unohdetaan.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Keltikangas-J\u00e4rvinen toteaa kirjassa monen voivan huonosti, koska meilt\u00e4 on kadonnut oikean yhteis\u00f6llisyyden suojaava vaikutus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Psykologian professori Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen pohtii uudessa kirjassaan min\u00e4min\u00e4-aikaa ja sit\u00e4, mit\u00e4 se ihmiselle voi tehd\u00e4. Liisa Keltikangas-J\u00e4rvisen mukaan&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":136295,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,7749,1933,22,23,26,27,33,31,30,17,603,615,24,25,28,29,15,2317,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-136294","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-akateemiset-tittelit","10":"tag-asiantuntijatyo","11":"tag-breaking-news","12":"tag-breakingnews","13":"tag-featured-news","14":"tag-featurednews","15":"tag-fi","16":"tag-finland","17":"tag-finnish","18":"tag-headlines","19":"tag-korkeakoulu","20":"tag-koulut","21":"tag-latest-news","22":"tag-latestnews","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-opettajat","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115856556914607827","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136294","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136294"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136294\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}