{"id":136317,"date":"2026-01-08T00:55:10","date_gmt":"2026-01-08T00:55:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136317\/"},"modified":"2026-01-08T00:55:10","modified_gmt":"2026-01-08T00:55:10","slug":"poliittiset-virkanimitykset-ovat-sitkea-vaiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136317\/","title":{"rendered":"Poliittiset virkanimitykset ovat sitke\u00e4 vaiva"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4kirjoitus|Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ylijohtajan nimitys nosti poliittiset virkanimitykset taas keskusteluun. Opposition kritiikki kuulostaa kuitenkin tyhj\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 kaikki puolueet ajavat omia ihmisi\u00e4\u00e4n nimellisesti puolueettomiin virkoihin.<\/p>\n

Poliittiset virkanimitykset ovat taas nousseet keskusteluun, kun Helsingin Sanomat kertoi<\/a> oikeuskanslerin joutuneen puuttumaan useaan kertaan opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n virant\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kyseess\u00e4 oli kulttuuri- ja taidepolitiikan ylijohtajan virka, johon tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok) runnoi viime vuoden lopulla kokoomustaustaisen rovastin Juha Rintam\u00e4en.<\/p>\n

Laillisuusvalvontaa tekev\u00e4n oikeuskanslerin toistuva puuttuminen virkanimitysmenettelyyn on harvinaista. Poliittinen ohjaus oli siis nyt tavallista k\u00f6mpel\u00f6mp\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tuli ilmi my\u00f6s Talvitien ja opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6n Heidi Backmanin \u201dkokonaisarviota\u201d korostavissa kommenteissa. Poliittiset virkanimitykset sen sijaan eiv\u00e4t ole poikkeuksellisia.<\/p>\n

Tilanne on toki parantunut sitten 1970-luvun, jolloin kunnissa vahtimestarienkin paikat oli usein jyvitetty puolueille. Silti t\u00e4m\u00e4kin hallitus on ahkeroinut omien ihmistens\u00e4 nimitt\u00e4misess\u00e4 virallisesti ep\u00e4poliittisiin korkeisiin virkoihin. Kokoomus on tehnyt niin esimerkiksi ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6n, opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajan sek\u00e4 EU-suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n kohdalla. Sis\u00e4ministeri Mari Rantanen (ps) valitsi oman poliittisen valtiosihteerins\u00e4 suojelupoliisin p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi. Ja Rintam\u00e4en nimityksen lopulta valtioneuvostolle esitellyt kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Backman on entinen Rkp:n eduskuntavaaliehdokas, jonka opetusministeri Anders Adlercreutz (r) runttasi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n aiemmin viime vuonna. Listaa voisi jatkaa.<\/p>\n

Isoin kohu syntyi kuitenkin Kelan p\u00e4\u00e4johtajan nimitysprosessista, joka tosin ei ollut hallituksen k\u00e4siss\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n valittiin lopulta kokoomuslainen Lasse Lehtonen, kun kansanedustaja Arto Satosen (kok) pyrint\u00f6 ei riitt\u00e4nyt.<\/p>\n

Poliittiset virkanimitykset ovat kuitenkin sellainen maan tapa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 viikolla n\u00e4hty opposition edustajien protestointi Rintam\u00e4en nimityksest\u00e4 on puhdasta populismia. Viime hallituskaudella erityisesti keskusta ja Sdp pitiv\u00e4t huolta omien ihmistens\u00e4 saamisesta t\u00e4rkeille paikoille, mutta sujui se vihreilt\u00e4 ja vasemmistoliitoltakin.<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 poliittisista virkanimityksist\u00e4 kannetaan huolta vain oppositiossa. Moni muistaa, kuinka silloin oppositiossa olleet kokoomuslaiset allekirjoittivat vuonna 2020 kirjallisen kysymyksen, jossa he julistivat poliittiset virkanimitykset \u201dkorruption ilmentym\u00e4ksi\u201d. Hallituksessa n\u00e4m\u00e4 huolet unohtuvat nopeasti, ja ministerit alkavat rakennella poliittisille virkanimityksille uusia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Omat nimitykset eiv\u00e4t silloin olekaan \u201dvarsinaisesti poliittisia\u201d.<\/p>\n

\n

Politisoitunut virkakunta heikent\u00e4\u00e4 kansanvaltaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Ne ovat kuitenkin ongelmallisia. Jos poliittiset nimitykset valuvat koko ajan alemmas, monet kunnianhimoiset puolueisiin kuulumattomat lopettavat virkojen hakemisen, koska tiet\u00e4v\u00e4t t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 lasikattoon. Se heikent\u00e4\u00e4 koko virkakuntaa, jonka p\u00e4tevyys on Suomelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Politisoitunut virkakunta my\u00f6s heikent\u00e4\u00e4 kansanvaltaa, sill\u00e4 aiemman hallituksen valtakaudella poliittisin perustein nimitetyt virkamiehet voivat jarruttaa seuraavan hallituksen politiikkaa.<\/p>\n

Nimitysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 valtion virkaan ei aiemmin voinut valittaa. Vuodesta 2019 l\u00e4htien useimmissa tapauksissa niin on voinut tehd\u00e4, mutta esimerkiksi presidentin ja valtioneuvoston yleistunnon p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 nimityksist\u00e4 ei edelleenk\u00e4\u00e4n voi valittaa.<\/p>\n

Linjalle on perusteita, sill\u00e4 ministerit on valittu kansanvaltaisesti ja he kantavat poliittista vastuuta. Nimitt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin olla harkintavaltaa, muutenhan teko\u00e4ly voisi valita virkamiehet. Eik\u00e4 politiikkaan osallistuminen ole synti. Silti valitusoikeutta olisi syyt\u00e4 laajentaa.<\/p>\n

Lopulta kyse on kuitenkin ennen muuta politiikan tavoista. Nyt vallalla on aiempaakin vahvempi kyynisyys ja r\u00f6yhkeys. Osin blokkipolitiikan vuoksi hallitus yritt\u00e4\u00e4 kaudellaan ulosmitata kaiken mahdollisen. Sit\u00e4 helpottaa, ett\u00e4 poliittisia virkanimityksi\u00e4 periaatteessa vastustavat kansalaiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nestyskopissa v\u00e4lit\u00e4 asiasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus|Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ylijohtajan nimitys nosti poliittiset virkanimitykset taas keskusteluun. Opposition kritiikki kuulostaa kuitenkin tyhj\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 kaikki puolueet…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3965,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-136317","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115856757435472428","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136317"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136317\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136317"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136317"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}