{"id":136369,"date":"2026-01-08T02:39:07","date_gmt":"2026-01-08T02:39:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136369\/"},"modified":"2026-01-08T02:39:07","modified_gmt":"2026-01-08T02:39:07","slug":"saan-aari-ilmiot-ovat-yleistyneet-arktisella-alueella-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136369\/","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t ovat yleistyneet arktisella alueella"},"content":{"rendered":"<p>Arktisen alueen on havaittu l\u00e4mpenev\u00e4n noin 3\u20134 astetta globaalia keskiarvoa nopeammin. T\u00e4m\u00e4n odotetaan my\u00f6s muuttavan s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden esiintymist\u00e4 alueella. Arvostetussa Science Advances -tiedelehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kattavasti useiden ns. bioilmastollisten muuttujien muutoksia. Bioilmasto kuvaa eli\u00f6ille merkityksellisi\u00e4 ilmasto-olosuhteita. Muutoksia selvitettiin yli seitsem\u00e4n vuosikymmenen ajalta, ja tutkimuksen kohteena olivat erityisesti lyhytkestoiset s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t.<\/p>\n<p>\u201cMuutoksilla vuodenaikaisuudessa, kuten kasvukausissa ja lumioloissa, tiedet\u00e4\u00e4n olevan keskeinen merkitys ekosysteemien toiminnalle ja pohjoisten lajien menestymiselle. Bioilmastollisten s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden muutoksia ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu kattavasti\u201d, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori <strong>Juha Aalto <\/strong>kertoo.<\/p>\n<p>Keskil\u00e4mp\u00f6tilojen nousun lis\u00e4ksi arktiset maaekosysteemit k\u00e4rsiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin erilaisista s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ist\u00e4, kuten pitk\u00e4kestoisista helleaalloista, kasvukauden aikaisesta hallasta ja talvisista l\u00e4mp\u00f6aalloista.\u00a0Muutosten laajuus ja voimakkuus vaihtelivat eri puolilla arktista aluetta.<\/p>\n<p>Arktiset alueet altistuvat ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mille ilmasto-olosuhteille<\/p>\n<p>Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 laajoilla alueilla joitakin tutkituista s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ist\u00e4 on alkanut esiinty\u00e4 vasta viime vuosikymmenin\u00e4. Yksi esimerkki ovat tilanteet, joissa vett\u00e4 sataa lumelle. Tutkimuksessa tunnistettiin n\u00e4ihin tilanteisiin liittyvi\u00e4 uusia alueita yli 10 % arktisen alueen maapinta-alasta. Veden sataminen lumelle aiheuttaa erityisi\u00e4 haasteita nis\u00e4kk\u00e4iden ravinnonsaannille, sill\u00e4 se edesauttaa j\u00e4isten kerrosten syntymisen lumipeitteeseen. N\u00e4in esimerkiksi porot eiv\u00e4t pysty sy\u00f6m\u00e4\u00e4n j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 talvilaitumilla.<\/p>\n<p>Kun useita s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 tarkasteltiin yhdess\u00e4, tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 noin kolmanneksella arktisesta maa-alueesta on alkanut esiinty\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi uusi \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 l\u00f6yd\u00f6s viittaa siihen, ett\u00e4 ilmaston muuttuessa arktiset ekosysteemit tulevat altistumaan ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mille ilmasto-olosuhteille\u201d, professori <strong>Miska Luoto<\/strong> Helsingin yliopistosta kertoo. \u201dT\u00e4ll\u00e4 voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia arktiseen luontoon\u201d.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa tunnistettiin alueita, joissa sek\u00e4 kausittaisten ett\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden muutos on ollut erityisen voimakasta. T\u00e4llaisia alueita on erityisesti l\u00e4ntisess\u00e4 Skandinaviassa, Kanadan arktisessa saaristossa sek\u00e4 keskisess\u00e4 Siperiassa.<\/p>\n<p>Pohjoisen bioilmastonmuutoksen tilannekuva tarkentuu<\/p>\n<p>Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin modernia ilmakeh\u00e4n uusanalyysia, joista bioilmastoa kuvaavat muuttujat laskettiin. Uusanalyysi tarkoittaa havaintojen ja s\u00e4\u00e4mallin yhdistelm\u00e4\u00e4. Havaintoja ja s\u00e4\u00e4mallia yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaan paras mahdollinen tieto maanpinnan ja ilmakeh\u00e4n tilasta my\u00f6s niilt\u00e4 alueilta, joilta suoria havaintoja ei ole saatavilla, kuten laajoilta arktisilta alueilta.<\/p>\n<p>Tarkkaa ja ajantasaista tietoa bioilmastosta tarvitaan muun muassa arktisen luonnon monimuotoisuuden seurannassa ja ennustamisessa, sek\u00e4 laajalti yhteiskunnassa eri sektoreilla ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.<\/p>\n<p>Ilmatieteen laitoksen johtamaan kansainv\u00e4liseen tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistoista sek\u00e4 Iso-Britanniasta ja Ranskasta.<\/p>\n<p>Artikkelin viite:<\/p>\n<p>Aalto, J., K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen, M., Rantanen, M., Niittynen, P., Phoenix, G., Lenoir, L., Maclean, I., Luoto, M. (2025). A new era of bioclimatic extremes in the terrestrial Arctic.\u00a0Science Advances. In press.<\/p>\n<p>Kuvat:<\/p>\n<p>Liiteen\u00e4 olevia kuvia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uutisen yhteydess\u00e4, kuvaajan nimi on merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Arktisen alueen on havaittu l\u00e4mpenev\u00e4n noin 3\u20134 astetta globaalia keskiarvoa nopeammin. T\u00e4m\u00e4n odotetaan my\u00f6s muuttavan s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden esiintymist\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":136370,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-136369","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115857166366378361","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136369","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136369"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136369\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}