{"id":136431,"date":"2026-01-08T04:44:07","date_gmt":"2026-01-08T04:44:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136431\/"},"modified":"2026-01-08T04:44:07","modified_gmt":"2026-01-08T04:44:07","slug":"arvio-kaksi-saveltajaa-kaksi-aikakautta-ja-kaksi-kiloa-tuoreet-tietokirjat-paikkaavat-puutteita-suomalaissaveltajien-elamakerroissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136431\/","title":{"rendered":"Arvio: Kaksi s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4, \u00adkaksi aikakautta ja kaksi kiloa \u2013 tuoreet tietokirjat paikkaavat puutteita suomalaiss\u00e4velt\u00e4jien el\u00e4m\u00e4kerroissa"},"content":{"rendered":"

Historiallisista<\/strong> suomalaiss\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 tehdyt el\u00e4m\u00e4kerrat eiv\u00e4t ole ihan jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 herkkua. Viime syksyn aikana niit\u00e4 ilmestyi kaksi, kohteina kaksi eri aikakauden merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jos Beethovenin<\/strong> suomalaisen aikalaisen Bernhard Henrik Crusellin<\/strong> (1775\u20131837) el\u00e4m\u00e4ntarina olisi romaani, se tyrm\u00e4tt\u00e4isiin ep\u00e4uskottavana. Mutta t\u00e4m\u00e4 tarina on tosi. Se vie Uudessakaupungissa syntyneen k\u00f6yh\u00e4n kirjansitojan pojan Suomenlinnan soittokunnan kautta Tukholmaan hoviorkesterin t\u00e4htimuusikoksi ja kansainv\u00e4lisesti arvostetuksi klarinetistiksi ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi.<\/p>\n

Janne Palkiston<\/strong> Crusell-el\u00e4m\u00e4kerran taustalla on ollut vankka, vuonna 2022 v\u00e4it\u00f6skirjaan huipentunut tutkimusty\u00f6. Sen tuloksia tuodaan el\u00e4m\u00e4kerrassa esiin sujuvassa, helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa. Palkisto luo el\u00e4v\u00e4\u00e4 ajankuvaa niin musiikkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja tapakulttuurista kuin yhteiskunnallisista ja poliittisista suhdanteista. Crusellin monet matkat Saksaan ja Ranskaan saavat paljon huomiota mutta avaavat ansiokkaasti ajan kansainv\u00e4lisen musiikkiel\u00e4m\u00e4n toimintatapoja.<\/p>\n

Palkisto kuvailee Crusellin tuotantoa esimerkinomaisesti ja nostaa esiin muutamia ydinteoksia, mutta jonkinlaisen keskitetyn ja kattavan kokonaiskuvankin olisi kirjassa mieluusti n\u00e4hnyt. Selv\u00e4ksi kuitenkin tulee, ett\u00e4 Crusell oli sek\u00e4 klarinetistina ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 yksi aikansa ruotsalaisen musiikkiel\u00e4m\u00e4n t\u00e4hdist\u00e4. <\/p>\n

Suomalaiseksi Crusellin voi laskea sek\u00e4 syntyper\u00e4ns\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nen omien kommenttiensa ansiosta. My\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4\u00e4n h\u00e4n s\u00e4velsi muutamia Runebergin <\/strong>runoja lauluiksi. Kun h\u00e4n kiitti runoilijaa runoista, h\u00e4n allekirjoitti kirjeens\u00e4 sanoilla \u201den finsk landsman\u201d, suomalainen maanmies.<\/p>\n

Tuire Ranta-Meyerin<\/strong> el\u00e4m\u00e4kerta Erkki Melartinista<\/strong> (1875\u20131937) t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suurta aukkoa suomalaisessa musiikkikirjallisuudessa. <\/p>\n

Kun Sibeliuksen <\/strong>ajan ja h\u00e4nen v\u00e4lit\u00adt\u00f6mien\u00ad seuraajiensa sukupolven merkitt\u00e4vist\u00e4 s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 Kajanuksesta, J\u00e4rnefeltist\u00e4<\/strong>, Palmgrenista<\/strong>, Kuulasta<\/strong> ja Madetojasta<\/strong> on jo julkaistu omat opukset, on nyt my\u00f6s Melartinista saatu oma teos. Muhkea kirja se onkin: 788 sivua, 2,2 kiloa.<\/p>\n

Ranta-Meyerin Melartin-kirja on syntynyt pitk\u00e4aikaisen, aiemmin useina yliopistollisina tutkimuksina julkaistun tutkimusty\u00f6n tuloksena. Se n\u00e4kyy my\u00f6s tekstist\u00e4. Tosiasiat ja n\u00e4kemykset perustuvat valtavaan l\u00e4hdeaineistoon, ja avoimeksi tai ep\u00e4varmaksi j\u00e4\u00e4vill\u00e4 asioilla spekuloidaan v\u00e4lill\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n

Kokonaiskuva Melartinista ei olennaisesti muutu, mutta yksityiskohtien tasolla se tarkentuu merkitt\u00e4v\u00e4sti. Teos avaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia h\u00e4nen tuotantoonsa ja musiikilliseen toimintaansa kuten pitk\u00e4\u00e4n uraan Sibelius-Akatemian edelt\u00e4jien Helsingin musiikkiopiston ja Helsingin konservatorion johtajana.<\/p>\n

Ranta-Meyer kuvaa ajan suomalaista musiikkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 vahvasti Melartinin n\u00e4k\u00f6kulmasta, melkein enemm\u00e4n ihailijana kuin ulkopuolelta katsovana viile\u00e4n analyyttisen\u00e4 tutkijana. Melartinin musiikkia kuvataan yleisp\u00e4tev\u00e4ll\u00e4 ja sujuvalla tavalla. Teosluettelon puuttuminen ja hankalasti j\u00e4rjestetty hakemisto j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin vaivaamaan.<\/p>\n

Melartinin el\u00e4m\u00e4\u00e4 varjosti heikko, nuoruudesta l\u00e4htien horjunut terveys, ja aktiiviset ty\u00f6rupeamat vuorottelivat h\u00e4nell\u00e4 usein pitkien parantolajaksojen kanssa. Onkin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n pystyi sairasteluistaan, opetusty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja aktiivisesta matkustelustaan huolimatta luomaan laajan, l\u00e4hes parisataa teosta k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n tuotannon.<\/p>\n

Melartinin henkil\u00f6kuvaa Ranta-Meyerin teos syvent\u00e4\u00e4 olennaisella tavalla ja tuo esiin h\u00e4nen sivistyneen hienotunteisuutensa. Melartinin homoseksuaalisuus on tiedetty jo pitk\u00e4\u00e4n, ja monille aikalaisillekin se oli julkinen salaisuus. Kirja tuo kuitenkin esiin sen, mink\u00e4laisen rasitteen homoseksuaalisuuden k\u00e4tkeminen loi Melartinille.<\/p>\n

Kokonaisuudessaan Ranta-Meyerin teos on upea el\u00e4m\u00e4kerrallinen saavutus. T\u00e4t\u00e4 alleviivaa my\u00f6s huoliteltu ulkoasu runsaine kuvituksineen.\u2009<\/p>\n

Janne Palkisto: Bernhard Crusell. Suomalainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, joka sivisti Ruotsia. 331 sivua + kuvaliite. Kustantamo S&S, 2025.<\/p>\n

Tuire Ranta-Meyer: Niin nuori, niin palava. Erkki Melartinin el\u00e4m\u00e4, ty\u00f6 ja musiikki. 788 sivua. Sibelius-Akatemian julkaisuja 32, 2025. <\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Historiallisista suomalaiss\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 tehdyt el\u00e4m\u00e4kerrat eiv\u00e4t ole ihan jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 herkkua. Viime syksyn aikana niit\u00e4 ilmestyi kaksi, kohteina kaksi eri…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":136432,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[11719,137,33,31,30,8923,383,108,32,109],"class_list":["post-136431","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-elamakerrat","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-juttu-3","tag-kirja-arvostelut","tag-kulttuuri","tag-suomi","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115857657850895895","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136431","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136431"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136431\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136432"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136431"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136431"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136431"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}