{"id":136447,"date":"2026-01-08T05:13:08","date_gmt":"2026-01-08T05:13:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136447\/"},"modified":"2026-01-08T05:13:08","modified_gmt":"2026-01-08T05:13:08","slug":"maailman-vanhinta-myrkkya-loytyi-60-000-vuotta-vanhoista-nuolenpaista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136447\/","title":{"rendered":"Maailman vanhinta myrkky\u00e4 l\u00f6ytyi 60 000 vuotta vanhoista nuolenp\u00e4ist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Muinaiset mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat voineet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 myrkky\u00e4 mets\u00e4st\u00e4misen apuna paljon luultua aikaisemmin, uusi tutkimus kertoo.<\/p>\n

Etel\u00e4-Afrikassa ja Ruotsissa ty\u00f6skentelev\u00e4t tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet Science Advances -lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa<\/a> maailman vanhimmat nuolissa k\u00e4ytetyn myrkyn j\u00e4ljet. N\u00e4m\u00e4 60 000 vuotta vanhat kvartsinuolenk\u00e4rjet, jotka l\u00f6ydettiin Umhlatuzanan kalliosuojasta KwaZulu-Natalissa, Etel\u00e4-Afrikassa, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t myrkyllisen gifbol-kasvin (Boophone disticha) kemiallisia j\u00e4\u00e4mi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 myrkyllinen kasvi on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 alueen perinteisten mets\u00e4st\u00e4jien keskuudessa.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 on vanhin suora todiste siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset k\u00e4yttiv\u00e4t nuolimyrkky\u00e4. Se osoittaa, ett\u00e4 esi-is\u00e4mme etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa eiv\u00e4t ainoastaan keksineet jousta ja nuolta paljon aikaisemmin kuin aiemmin ajateltiin, vaan he my\u00f6s ymm\u00e4rsiv\u00e4t, kuinka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luonnon kemiaa mets\u00e4styksen tehokkuuden lis\u00e4\u00e4miseksi\u201d, sanoo tiedotteessa<\/a> professori Marlize Lombard<\/strong>, Johannesburgin yliopiston tutkija.<\/p>\n

Kemialliset analyysit paljastivat alkaloidien buphandriinin ja epibuphanisiinin esiintymisen, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t gifbol-kasvista. Samankaltaisia aineita l\u00f6ydettiin my\u00f6s 250 vuotta vanhoista nuolenk\u00e4rjist\u00e4 ruotsalaisista kokoelmista, jotka matkailijat ovat ker\u00e4nneet 1700-luvulla. Se, ett\u00e4 samaa kasvimyrkky\u00e4 k\u00e4ytettiin sek\u00e4 historiallisella ett\u00e4 esihistoriallisella ajalla, osoittaa pitk\u00e4n tiedon ja perinteen jatkuvuuden.<\/p>\n

\u201dMaailman vanhimman nuolimyrkyn tunnistaminen yhdess\u00e4 on ollut monimutkainen teht\u00e4v\u00e4 ja eritt\u00e4in rohkaisevaa jatkotutkimuksille\u201d, kertoo tiedotteessa professori Sven Isaksson <\/strong>Tukholman yliopiston arkeologisesta tutkimuslaboratoriosta.<\/p>\n

\u201dOli ratkaisevaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 samojen myrkkyjen j\u00e4lki\u00e4 sek\u00e4 esihistoriallisista ett\u00e4 historiallisista nuolenk\u00e4rjist\u00e4,\u201d sanoo Isaksson. \u201dTutkimalla huolellisesti aineiden kemiallista rakennetta ja tekem\u00e4ll\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 niiden ominaisuuksista pystyimme m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 erityiset aineet ovat riitt\u00e4v\u00e4n vakaita s\u00e4ily\u00e4kseen n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n maassa. On my\u00f6s kiehtovaa, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 oli niin syv\u00e4 ja pitk\u00e4aikainen ymm\u00e4rrys kasvien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.\u201d<\/p>\n

Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 varhaiset mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t ainoastaan hallinneet teknisi\u00e4 taitoja, vaan heill\u00e4 oli my\u00f6s kehittyneit\u00e4 suunnittelutaitoja ja ymm\u00e4rrys siit\u00e4, kuinka myrkyt toimivat ajan my\u00f6t\u00e4. T\u00e4llaiset ominaisuudet heijastavat modernia ihmisen ajattelua, tutkijat sanovat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Muinaiset mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat voineet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 myrkky\u00e4 mets\u00e4st\u00e4misen apuna paljon luultua aikaisemmin, uusi tutkimus kertoo. Etel\u00e4-Afrikassa ja Ruotsissa ty\u00f6skentelev\u00e4t…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":136448,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,13296,5393,32,78],"class_list":{"0":"post-136447","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ihmisen-historia","14":"tag-myrkyt","15":"tag-suomi","16":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115857772139925058","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136447","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136447"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136447\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}