\u201dKatsokaa karttaa\u201d, Trump sanoi, mutta oikeastikin kookas Gr\u00f6nlanti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kartalla paljon todellisuutta isommalta. Trumpin valtausintojen takana on asiantuntijan mukaan \u201dkieroutunut\u201d syy.<\/p>\n
Eurooppa ottaa nyt vakavasti Yhdysvaltain uhkaukset Gr\u00f6nlannin valtaamisesta. Mutta miksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump<\/a> ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n haluaa arktisen saaren niin pakkomielteisesti?<\/p>\n P\u00e4\u00e4syit\u00e4 on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainm\u00e4en mukaan pitk\u00e4lti kolme. Trump on kiinnostunut Gr\u00f6nlannin luonnonvaroista ja maan strategisesta sijainnista mahdollisen sodan varalta.<\/p>\n Lis\u00e4ksi Trump haluaa nimens\u00e4 historiankirjoihin ja suurmiesten rinnalle hankkimalla lis\u00e4\u00e4 maata Yhdysvalloille, Linnainm\u00e4ki arvioi.<\/p>\n \u2013 Trump sanoi jo virkaanastujaispuheessaan, ett\u00e4 Yhdysvaltojen pit\u00e4\u00e4 laajentua. H\u00e4n ajattelee, ett\u00e4 Yhdysvallat oli historiassa suuri ja kunnioitettu silloin, kun maa laajeni l\u00e4nteen p\u00e4in.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ammutut ohjukset Yhdysvaltoihin lent\u00e4isiv\u00e4t Gr\u00f6nlannin yli. Petro Salonen \/ IL, Google Earth<\/p>\n Linnainm\u00e4en mukaan Trumpin n\u00e4k\u00f6kulmasta ne presidentit, jotka ovat vallanneet Yhdysvalloille lis\u00e4\u00e4 alueita, ovat suuria.<\/p>\n Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden suunnitelmassa linjataan, ett\u00e4 maa l\u00e4htee taas noudattamaan presidentti James Monroen<\/a> mukaan nimetty\u00e4 oppia, jossa Yhdysvallat on l\u00e4ntisen pallonpuoliskon johtaja.<\/p>\n My\u00f6s yhten\u00e4 USA:n parhaista presidenteist\u00e4 pidetty Theodore Roosevelt<\/a> toteutti Linnainm\u00e4en mukaan hyvin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti Monroe-oppia esimerkiksi Panaman kanavan yhteydess\u00e4.<\/p>\n \u2013 Siin\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n sama ajatus: otetaan maata haltuun, niin Yhdysvallat on suuri, Linnainm\u00e4ki sanoo.<\/p>\n Pilapiirros 1900-luvun alusta: Yhdysvaltoja symboloiva Set\u00e4 Samuli seisoo koko Amerikkojen levyisesti. K\u00e4dess\u00e4 on sotilasmahtia kuvaava pes\u00e4pallomaila tekstill\u00e4 ”Monroen oppi”. Louis Dalrymple\/Wikimedia Commons<\/p>\n \u2013 Trump katsoo meid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastamme kieroutuneesti, ett\u00e4 Gr\u00f6nlanti voisi olla osa h\u00e4nen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 historiankirjoitusta.<\/p>\n Linnainm\u00e4ki uskoo, ett\u00e4 Trump p\u00e4\u00e4sisi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n Gr\u00f6nlannin mineraalivarantoja ja strategista sijaintia ilman sotilaallisia uhkauksiakin.<\/p>\n \u2013 Tanskalaiset ovat monta kertaa sanoneet, ett\u00e4 he toivottavat Yhdysvaltain sotilaallisen l\u00e4sn\u00e4olon tervetulleeksi, koska se auttaa puolustamaan Gr\u00f6nlantia. Yhdysvallat on itse v\u00e4hent\u00e4nyt sotilaallista l\u00e4sn\u00e4oloaan kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n Yhdysvallat on uhkausten lis\u00e4ksi pohtinut Gr\u00f6nlannin ostamista. Valkoinen talo kertoi keskiviikkona, ett\u00e4 Yhdysvallat pyrkii p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riins\u00e4 ensisijaisesti diplomatian kautta.<\/p>\n Trump uskoo alueiden valloittamisen tekev\u00e4n Yhdysvalloista j\u00e4lleen suuren, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Joel Linnainm\u00e4ki. Matti Matikainen<\/p>\n Kuinka iso se on?<\/p>\n Gr\u00f6nlanti on kaivellut Trumpia jo pitk\u00e4\u00e4n. Katsokaa karttaa, sanoi Trump haastattelussa vuonna 2022 julkaistuun kirjaan.<\/a><\/p>\n \u2013 Rakastan karttoja. Olen aina sanonut: \u201dKatsokaa Gr\u00f6nlannin kokoa. Se on valtava. Sen pit\u00e4isi olla osa Yhdysvaltoja.\u201d<\/p>\n Gr\u00f6nlanti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin kartalla paljon suuremmalta kuin se oikeasti on. V\u00e4\u00e4ristym\u00e4 johtuu yleisimmin kartoissa k\u00e4ytetyst\u00e4 Mercatorin projektiosta.<\/p>\n Gr\u00f6nlanti on oikeastikin suuri, nelj\u00e4 kertaa Ranskan ja kolme kertaa Texasin kokoinen. Australiaa suurempi ja l\u00e4hes Afrikan kokoinen se ei todellakaan ole.<\/p>\n Sill\u00e4 on kokoaankin suurempi geopoliittinen merkitys.<\/p>\n \u2013 Yhdysvallat on jo vuosikymmeni\u00e4 pit\u00e4nyt Gr\u00f6nlantia eritt\u00e4in kriittisen\u00e4 Yhdysvaltain turvallisuudelle, sanoo Upin tutkija Joel Linnainm\u00e4ki.<\/p>\n Saaresta vuosia haaveillut Trump n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevansa voimiensa tunnossa sen j\u00e4lkeen, kun Yhdysvaltain erikoisjoukot syrj\u00e4yttiv\u00e4t ja kaappasivat lauantaina Venezuelan itsevaltaisen presidentti Nicol\u00e1s Maduron<\/a> puolisoineen.<\/p>\n Nyt Donald Trumpin ensimm\u00e4isell\u00e4 kaudellaan aloittamat vaatimukset Gr\u00f6nlannista ovat taas kiristyneet suoriksi uhkauksiksi. Yhdysvallat ei sulje pois sotilasvoiman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 saaren saamiseksi, Valkoinen talo vahvisti tiistaina. Keskiviikkona se pehmensi lausuntojaan ja painotti, ett\u00e4 pyrkii p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riins\u00e4 ensisijaisesti diplomatian kautta, vaikka \u201dkaikki vaihtoehdot ovat p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4\u201d.<\/p>\n Gr\u00f6nlannin valtaus olisi Naton loppu, varoitetaan Daily Mailin otsikossa. Kuvassa USA:n sieppaama Venezuelan presidentti Nicol\u00e1s Maduro puolisoineen pid\u00e4tettyn\u00e4 New Yorkissa. EPA \/ AOP<\/p>\n Gr\u00f6nlanti kuuluu itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti Yhdysvalloille, eik\u00e4 kukaan tule vastustamaan sen haltuunottoa, sanoi my\u00f6s Trumpin keskeinen taustavaikuttaja Stephen Miller<\/a>.<\/p>\n Tanska on k\u00e4skenyt suoraan Trumpia lopettamaan uhkaukset. Jos Trump hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisen oikeuden vastaisesti Gr\u00f6nlantiin, sotilasliitto Nato tuhoutuu, Tanskan p\u00e4\u00e4ministeri Mette Frederiksen<\/a> varoitti.<\/p>\n Eurooppa asettui tukemaan Tanskaa, jonka itsehallintoalue Gr\u00f6nlanti on. EU-johtajat linjasivat Gr\u00f6nlannin tulevaisuuden olevan tanskalaisten ja gr\u00f6nlantilaisten v\u00e4linen asia.<\/p>\n Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio<\/a> toppuutteli, ett\u00e4 Trump vain painostaa Tanskaa myym\u00e4\u00e4n Gr\u00f6nlannin. Edustajainhuoneen puhemies, Trumpin puoluetoveri Mike Johnson<\/a> sanoi ettei hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Gr\u00f6nlantiin voisi hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n Valtaushingun syyt<\/p>\n Trumpin hallinto kaavaili Gr\u00f6nlannin ostamista jo vuonna 2019. Trump perustelee yh\u00e4 tiukemmaksi k\u00e4yneit\u00e4 vaatimuksiaan Yhdysvaltain kansallisella turvallisuudella ja taloudella.<\/p>\n Yksi perustelu on Gr\u00f6nlannin strateginen sijainti mahdollisen sodan kannalta. Arktisella alueella sijaitsevalta saarelta on lyhyin matka Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n kasaamat ohjusvarannot Kuolan niemimaalla lent\u00e4isiv\u00e4t Yhdysvaltoihin juurikin Gr\u00f6nlannin yli.<\/p>\n ”Gr\u00f6nlanti kuuluu Gr\u00f6nlannille – Kiusaisit itsesi kokoisia!” lukee protestoijan kyltiss\u00e4 K\u00f6\u00f6penhaminassa, Tanskassa maaliskuussa 2025 Trumpin uhattua vallata Gr\u00f6nlanti. EPA \/ AOP<\/p>\n Toinen peruste ovat Gr\u00f6nlannin luonnonvarat, kuten \u00f6ljy- ja maakaasuvarannot sek\u00e4 harvinaiset maamineraali- ja jalokiviesiintym\u00e4t, jotka tulevat j\u00e4\u00e4n alta esiin ilmaston kuumenemisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Linnainm\u00e4en mukaan mineraalien hy\u00f6dynt\u00e4minen ei ole Gr\u00f6nlannin s\u00e4\u00e4olosuhteiden vuoksi aivan yksinkertaista.<\/p>\n \u2013 Trump v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t luonnonvarat ole h\u00e4nen Gr\u00f6nlanti-pyrkimystens\u00e4 taustalla, mutta kun katsoo Venezuelaa, kyll\u00e4h\u00e4n siell\u00e4 \u00f6ljy ja taloussyyt olivat eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa.<\/p>\n Luonnonvarat ja strateginen sijainti ovat kuitenkin outoja syit\u00e4 uhkailla Gr\u00f6nlantia sotilastoimilla. Yhdysvalloilla on saarella jo valmiiksi sotilastoimintaa, jonka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 se on itse v\u00e4hent\u00e4nyt.<\/p>\n Pituffikin avaruustukikohta Gr\u00f6nlannin luoteisosissa. Suuri osa Gr\u00f6nlannista on j\u00e4\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 tekee luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4misen vaikeaksi. EPA \/ AOP<\/p>\n