{"id":136474,"date":"2026-01-08T06:02:10","date_gmt":"2026-01-08T06:02:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136474\/"},"modified":"2026-01-08T06:02:10","modified_gmt":"2026-01-08T06:02:10","slug":"sara-hildenin-taidemuseo-avautuu-tauon-jalkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136474\/","title":{"rendered":"Sara Hild\u00e9nin taidemuseo avautuu tauon j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen n\u00e4yttely tekee kunniaa taiteilijalle, josta tuli mestari, vaikka tekniikan ja taideopinnot h\u00e4n suoritti itse opiskellen.<\/p>\n

Aamulehti<\/p>\n

Koko viime syksyn n\u00e4yttelytauolla olleen Sara Hild\u00e9nin taidemuseon ovet avautuvat viikonloppuna taidegraafikko Pentti Kaskipuron<\/a> tuotantoa esittelev\u00e4ll\u00e4 n\u00e4yttelyll\u00e4.<\/p>\n

Remonttitauon aikana museoon tehtiin perusparannust\u00f6it\u00e4. Lupailtu laajennusty\u00f6 ja suurempi peruskorjaus ovat viel\u00e4 edess\u00e4. Museossa iloitaan nyt erityisesti uusitusta valaistuksesta.<\/p>\n

\u201dToimenpiteet mahdollistavat k\u00e4vij\u00f6ille entist\u00e4 paremman taidekokemuksen ja esill\u00e4 oleville teoksille turvallisemmat olosuhteet\u201d, kertoo taidemuseon johtaja Anna Hjort-R\u00f6ntynen<\/a>.<\/p>\n

Remontissa taidemuseon yleisvalaistus uudistettiin niin, ett\u00e4 loputkin loisteputket korvattiin entist\u00e4 turvallisemmilla ja ekologisemmilla led-valonl\u00e4hteill\u00e4. Lis\u00e4ksi valaistuksen ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudistettiin. Remontissa modernisoitiin my\u00f6s taidemuseon hissi, vaihdettiin l\u00e4mm\u00f6nsiirrin ja tehtiin akuutteja rakennusteknisi\u00e4 toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

\"Pentti<\/p>\n

Pentti Kaskipuron Suuri porkkana vuodelta 1973. Kuva:\u00a0Katri Krohn Lassila <\/p>\n

Mestari K<\/p>\n

Museossa avautuva Pentti Kaskipuron laaja n\u00e4yttely tarjoaa l\u00e4pileikkauksen suomalaisen taidegrafiikan mestarin tuotantoon 1950-luvulta 2000-luvulle.<\/p>\n

Pentti Kaskipuron (1935\u20132010) k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 ei voi olla tunnistamatta. Muhkea p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4 limppu, kerrokselliset sipulit, idullaan olevat perunat ja graafiset juurekset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tunnemuistoja monissa sellaisissakin, joille suomalainen taidegrafiikka ei muuten ole tuttua.<\/p>\n

Sara Hild\u00e9nin taidemuseolla on Suomen paras tuntemus kansainv\u00e4lisestikin menestyneen Kaskipuron tuotannosta. Jo Sara Hild\u00e9n<\/a> hankki taiteilijan teoksia nipputolkulla kokoelmiinsa.<\/p>\n

\u201dSara Hild\u00e9n ker\u00e4si sek\u00e4 ulkomaista ett\u00e4 kotimaista taidegrafiikkaa, ja ensimm\u00e4iset Kaskipurot h\u00e4n osti 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Vuoteen 1980 menness\u00e4 teoksia kertyi Hild\u00e9nin kokoelmiin yhteens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n alle 70. Ne ovat viel\u00e4 aivan Kaskipuron tuotannon avainteoksia\u201d, kertoo Sara Hild\u00e9nin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Maria Laine<\/a>.<\/p>\n

\"Ruislimppu<\/p>\n

Ruislimppu vuodelta 1969. Grafiikan tekniikoista Pentti Kaskipuro suosi kuivaneulaa ja akvatintaa. Kuva:\u00a0Katri Krohn Lassila <\/p>\n

Kokoelma karttui my\u00f6hemmin viel\u00e4 Pentti Kaskipuron itsens\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 lahjoituksella ja testamentilla. Maria Laine kuvaa aineistoa \u201dmielett\u00f6m\u00e4ksi\u201d.<\/p>\n

N\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 Ville Tantun<\/a> kuvaama videoteos, jossa Kaskipuron luottovedostaja Tommi Hietanen <\/a>vedostaa Kaskipuron laattoja. Helmikuussa ilmestyv\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelyjulkaisussa on uutta tutkimusta Kaskipurosta ja suomalaisesta taidegrafiikasta. Kirjoittajina ovat muun muassa taidehistorian dosentti Erkki Anttonen<\/a> ja Sara Hild\u00e9nin taidemuseon entinen johtaja P\u00e4ivi Loimaala<\/a>. Kaskipuron tuotantoon ja merkitykseen perehdyt\u00e4\u00e4n museossa my\u00f6s tammikuussa alkavassa luentosarjassa.<\/p>\n

Valoja ja varjoja<\/p>\n

Kaskipuron taidegrafiikka on omintakeista. Aiheet ovat arkisia ja usein keitti\u00f6st\u00e4 l\u00f6ydettyj\u00e4.<\/p>\n

\u201dVarhaisissa teoksissaan Kaskipuro otti aiheet omasta l\u00e4hipiirist\u00e4\u00e4n, Helsingist\u00e4, Korsosta ja l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n. L\u00f6ydetty\u00e4\u00e4n asetelma-aiheet henkil\u00f6hahmot katosivat. H\u00e4n teki my\u00f6s maisemia, n\u00e4kymi\u00e4 kodin ikkunasta ja junamatkoilta. H\u00e4n ty\u00f6skenteli Elannon somistamossa. H\u00e4n teki my\u00f6s unenomaisia, metafyysi\u00e4 maisemia, joissa leikki mittakaavoilla\u201d, kertoo Maria Laine.<\/p>\n

Grafiikka oli 1960-luvulla nykytaiteen ytimess\u00e4, ja Kaskipurosta tuli taidegrafiikan suomalainen uranuurtaja ja my\u00f6hemmin my\u00f6s pidetty opettaja, joka sai oppilailtaan Outi Heiskaselta<\/a>, Esa Riipalta<\/a> ja Elina Luukkaselta<\/a> lis\u00e4nimen \u201dMestari K\u201d. Kaari oli kiinnostava, sill\u00e4 taiteilijana Kaskipuro oli itseoppinut \u2013 tai pikemminkin itseopiskellut, sill\u00e4 Taideteollisen oppilaitoksen ovet eiv\u00e4t h\u00e4nelle itselleen nuorena avautuneet.<\/p>\n

Pentti Kaskipuro Sara Hild\u00e9nin taidemuseossa 10. tammikuuta\u201319. huhtikuuta 2026.<\/p>\n

\"Asetelmat<\/p>\n

Asetelmat tekiv\u00e4t Pentti Kaskipurosta kuuluisan. Kuvassa Punajuuri ja lantunpala II vuodelta 1989. Kuva:\u00a0Katri Krohn Lassila<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen n\u00e4yttely tekee kunniaa taiteilijalle, josta tuli mestari, vaikka tekniikan ja taideopinnot h\u00e4n suoritti itse opiskellen. Aamulehti…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":136475,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[157,137,33,31,30,32,109],"class_list":{"0":"post-136474","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-aamulehti","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115857964608239746","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136474","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136474"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136474\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136474"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136474"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136474"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}