KOTIMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS<\/p>\n
P\u00e4ivi Alasalmi: Tuhon airut \u2013 Hallavainen 5 (tammikuu)<\/strong><\/p>\n Raaka Uretaanimurhaaja kylv\u00e4\u00e4 kauhua Tampereella, ja j\u00e4ljet johtavat Eedeniin. Sampolan yl\u00e4asteen sein\u00e4t eiv\u00e4t unohda. Ja mit\u00e4 ei voi unohtaa, sit\u00e4 ei voi antaa anteeksi. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen murhaaja tekee tili\u00e4 menneisyydest\u00e4. Joitakin oppilaita yhdist\u00e4\u00e4 veriveljeys. Tosin heid\u00e4n k\u00e4si\u00e4\u00e4n sotkeva veri ei ole heid\u00e4n omaansa.<\/p>\n Vanhempaa rikoskonstaapeli Jarkko Hallavaista vastaan isket\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaisesti, kun Karla Kuusivaara sieppaa h\u00e4nen muutaman kuukauden ik\u00e4isen poikansa. Karla tiet\u00e4\u00e4 menneens\u00e4 liian pitk\u00e4lle, mutta nurkkaan ajettu rotta on kaikkein vaarallisin. P\u00e4ivi Alasalmi<\/strong> on kirjoittanut yli kolmekymment\u00e4 teosta. Dekkareissaan h\u00e4n uppoutuu ihmismielen pime\u00e4\u00e4n puoleen ja etsii h\u00e4lytysmerkkej\u00e4, jotka panevat tavallisen ihmisen siirtym\u00e4\u00e4n lain v\u00e4\u00e4r\u00e4lle puolelle. Hallavainen-sarjan katu-uskottavat poliisit, hyyt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4veriset rikolliset ja tarkka rikospsykologia ovat ker\u00e4nneet paljon faneja.<\/p>\n Laura Laakso: Punainen aistikirja \u2013 dionyysisi\u00e4 muistiinpanoja (helmikuu)<\/strong><\/p>\n Punainen aistikirja, dionyysisi\u00e4 muistiinpanoja on vimmainen p\u00e4iv\u00e4kirjaromaani, armoton transkriptio kirjailijan ja klovnin rakkaussuhteesta, joka sytytt\u00e4\u00e4 roihuun muistikirjan. Se piehtaroi hurman ja haikean ikiaikaisella sirkusareenalla ja mouruaa hyv\u00e4illen taiteidenv\u00e4list\u00e4 hell\u00e4\u00e4.<\/p>\n Toislajisuus tihkuu kirjailija Laura Laakson<\/strong> ja teoksen kuvituksesta vastaavan klovni-kuvataiteilija Dodo Siljam\u00e4en<\/strong> yhteisty\u00f6teokseen, joka viettelee matkalle punaisen aistikuntaan.<\/p>\n Laura Laakson t\u00e4h\u00e4nastiseen tuotantoon kuuluvat Runeberg- ja Helsingin Sanomien esikoisteospalkintoehdokkaaksi ylt\u00e4nyt romaani Mrs. Milkyway sek\u00e4 romaanit Pilvenpiirt\u00e4j\u00e4, Suureita ja pieneit\u00e4 ja bigmacbeth.<\/p>\n Anna Hollingsworth: Keskusteluita syv\u00e4n sinisen kanssa (maaliskuu)<\/strong><\/p>\n Kun Amin pit\u00e4\u00e4 kirjoittaa \u00e4idinkielen aine itsest\u00e4\u00e4n ja perheest\u00e4\u00e4n, h\u00e4nell\u00e4 ei ole vastauksia \u2013 eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, jolta kysy\u00e4. Mit\u00e4 tapahtuu, kun ainoina keskustelukumppaneina ovat tietokone ja kauan kadoksissa ollut japanilainen iso\u00e4iti, jonka puheen automaattik\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja muistiongelmat sotkevat?<\/p>\n Keskusteluita syv\u00e4n sinisen kanssa tutkii kommunikaatiota, yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja yhteyden etsimist\u00e4, stereotypioita sek\u00e4 ihmisen\u00e4 olemisen oppimista. Millaisia j\u00e4lki\u00e4 meist\u00e4 j\u00e4\u00e4, kun meit\u00e4 tarkastellaan teknologian kautta? Millaisen kuvan ihmisyydest\u00e4 kone antaa? Mit\u00e4 olemme valmiita tekem\u00e4\u00e4n, jotta emme olisi yksin?<\/p>\n Anna Hollingsworth<\/strong> on Tampereella syntynyt, nykyisin Helsingiss\u00e4 asuva kirjailija. H\u00e4n on valmistunut kielitieteilij\u00e4ksi erikoistuen suomen ja japanin lauseoppiin ja ty\u00f6skentelee nyky\u00e4\u00e4n toimittajana disinformaation parissa. H\u00e4nen esikoisromaaninsa Pastellien maantiede ilmestyi vuonna 2023 Aviadorin kustantamana.<\/p>\n LASTEN- JA NUORTENKIRJALLISUUS<\/p>\n Juha Oikkonen: Tessun matikkaseikkailu (tammikuu)<\/strong><\/p>\n Tessu on tunnettu neuvokkuudestaan, ja h\u00e4nen kaveriporukaltaan pyydet\u00e4\u00e4n usein apua pulmallisiin tilanteisiin. Yhdess\u00e4 Helle Haukan, Kaino Ketun, Pouta Pupun, Peeta Porkkanan ja Utu Uikun kanssa Tessulla on mahtava Matikkaseikkailijaporukka, jonka retkill\u00e4 sin\u00e4kin p\u00e4\u00e4set auttamaan!<\/p>\n Tessun matikkaseikkailu on osallistava lastenkirja, jossa ratkotaan erilaisia pulmia ja arvoituksia matikan avulla. Kirjailija Juha Oikkonen<\/strong> on monesti palkittu opettaja ja opetuksen kehitt\u00e4j\u00e4, jolla on pitk\u00e4n linjan kokemusta matematiikan opettamisesta. Tessun seikkailut saivat alkusys\u00e4yksens\u00e4 h\u00e4nen alakoululaisille j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4\u00e4n matikkap\u00e4ivill\u00e4, joilla Oikkonen ilahtui oppilaiden innostuksesta ja mielenkiinnosta ongelmien \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n Juha Oikkonen<\/strong> (s. 1951) on el\u00e4k\u00f6itynyt matemaatikko, opettaja, emeritusprofessori ja isois\u00e4. Tessun matikkaseikkailu on Oikkosen ensimm\u00e4inen lastenkirja.<\/p>\n Mirkka Auvinen: Varpun kompassi (huhtikuu)<\/strong><\/p>\n Varpu haluaisi oman harrastuksen, koska kaikki muut perheenj\u00e4senet harrastavat jotakin. Isosisko vie Varpun suunnistuskouluun. L\u00f6ytyyk\u00f6 mets\u00e4st\u00e4 rastien lis\u00e4ksi my\u00f6s suunnistusinto? Mukaansatempaavan tarinan ohella kirjassa tutustutaan suunnistussanastoon ja karttamerkkeihin. Kirja soveltuu hyvin my\u00f6s esi- ja alkuopetuksessa luettavaksi.<\/p>\n Mirkka Auvinen<\/strong> on mikkelil\u00e4inen runoilija ja kirjailija, joka ty\u00f6skentelee kirjastonhoitajana lasten- ja nuortenkirjallisuuden sek\u00e4 sanataiteen parissa. Auvinen kirjoittaa lapsille ja nuorille sek\u00e4 aikuisille. H\u00e4nen tarinallinen runokokoelmansa Chibu \u2013 kun silm\u00e4ripsetkin putosivat oli vuoden 2024 Savonia- ja Topelius-palkintoehdokkaana.<\/p>\n Jarkko Tontti: Vedeera ja vuorten pitk\u00e4t varjot (huhtikuu)<\/strong><\/p>\n Vuorihaltijat ovat asuneet sukupolvien ajan id\u00e4ss\u00e4 Sarger-vuorilla, sen laaksoissa ja rinteill\u00e4. Nyt id\u00e4st\u00e4 kantautuu huolestuttavia uutisia.\u00a0Korskea kaivosparoni Borcel vaatii vuorihaltijoille lis\u00e4\u00e4 valtaa haltijavaltakunnassa. Mit\u00e4 h\u00e4nen uusissa kaivoksissaan oikein tapahtuu?<\/p>\n Samaan aikaan kaikissa valtakunnissa liikkuu tietoja vuorten Pyh\u00e4st\u00e4 Lapsesta, salaper\u00e4isest\u00e4, ihmeit\u00e4 tekev\u00e4st\u00e4 olennosta, joka lupaa uuden aikakauden alkavan, kunhan vain kaikki kansat tulevat h\u00e4nen opetuslapsikseen. Ent\u00e4 vuorilla asuvat salaper\u00e4iset lyhyk\u00e4iset, joista tiedet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n? Kenen puolella he lopultakin ovat?<\/p>\n Vedeera ja vuorten pitk\u00e4t varjot on palkitun Vedeera-fantasiaromaanisarjan nelj\u00e4s ja viimeinen osa. Vuosia on kulunut, ja Vedeera on aikuinen haltijanainen. Teos on edellisten Vedeera-seikkailujen tavoin my\u00f6s vertauskuvallinen. Se kysyy, onko tutulla kotoisella ja oudolla sittenkin jotain yhteist\u00e4. Voivatko haltija, ihmiset ja muut kansat ylitt\u00e4\u00e4 ennakkoluulonsa?<\/p>\n Jarkko Tontti<\/strong> (s. 1971 Tampereella) on suomalainen kirjailija, runoilija ja juristi. H\u00e4n on julkaissut useita romaaneja, esseekokoelmia ja runoteoksia vuodesta 2006 l\u00e4htien. H\u00e4n aloitti kirjoittamisen varhaisessa i\u00e4ss\u00e4 keskittyen tuolloin fantasiaan. Vedeera-sarjan my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n on palannut nuoruutensa suosikkigenren pariin.<\/p>\n TIETOKIRJALLISUUS<\/p>\n Jeongdo Kim: \u00c4\u00e4nest\u00e4 sana, sanasta merkitys (tammikuu)<\/strong><\/p>\n \u201dHumina, kilin\u00e4, kohina, kolina\u201d \u2013 n\u00e4m\u00e4 sanat eiv\u00e4t ole syntyneet sattumalta, vaan ne j\u00e4ljittelev\u00e4t ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja tapahtumia. \u00c4\u00e4nest\u00e4 sana, sanasta merkitys -tietoteos tutkii, miten luonnon ja ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4\u00e4net ovat muotoutuneet sanoiksi ja j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkens\u00e4 arkiseen kieleemme. Kirja selvitt\u00e4\u00e4 sanojen merkityskirjoa, muodostusta ja ikivanhoja juuria kantasuomesta l\u00e4htien sek\u00e4 pohtii, miksi sama \u00e4\u00e4ni, kuten koiran haukunta, kuulostaa eri kieliss\u00e4 erilaiselta – Suomessa hau-hau, Japanissa wan-wan.<\/p>\n Kirja paljastaa my\u00f6s, miten joidenkin suomen onomatopoeettisten sanojen merkitykset ovat laajentuneet kuvaamaan \u00e4\u00e4nen lis\u00e4ksi aivan erilaisia ilmi\u00f6it\u00e4. Merkitysten kehitys kertoo kiinnostavalla tavalla suomalaisesta kulttuurista ja tavasta hahmottaa maailmaa.\u00a0Kirja on ensimm\u00e4inen kattava yleisesitys suomen onomatopoeettisesta sanastosta. Se tarjoaa kiinnostavan n\u00e4k\u00f6kulman kaikille, joita kiehtoo suomen kielen rikkaus ja sen kyky kuvata el\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n FT Jeongdo Kim<\/strong> on ensimm\u00e4inen korealainen, joka on v\u00e4itellyt Suomessa suomen kielell\u00e4. H\u00e4n on vuodesta 2011 alkaen tutkinut suomen onomatopoeettista sanastoa, josta on muodostunut h\u00e4nen erikoisalansa kandidaattitutkielmasta v\u00e4it\u00f6skirjaan saakka. Teos \u00c4\u00e4nest\u00e4 sana, sanasta merkitys on tehty yleistajuistamalla h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjaansa Hulisemisesta hulinaksi. Onomatopoieettisuuden haalistuminen suomen fonesteemisten substantiivien valossa (2019).<\/p>\n Emmy Fr\u00e4nti: Edo ja kest\u00e4vyyden taito (helmikuu)<\/strong><\/p>\n Japanin 1600\u20131800-lukujen Edo (nyk. Tokio) oli maailman v\u00e4kirikkain miljoonakaupunki \u2013 ja tuotti 0 % j\u00e4tett\u00e4. Se oli kulttuurisesti poikkeuksellisen rikas kulutusyhteiskunta, jossa kaikki kierr\u00e4tettiin, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n mennyt hukkaan. Yli kahdensadan vuoden rauha loi mahdollisuuden hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ihmisten toimintaa ohjasivat periaatteet, jotka korostivat kaiken olevaisen yhteytt\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n kauneuden kunnioitusta. Samalla Japani eli shogunaatin sotilashallinnon valvonnassa, muun maailman vaikutteilta suljettuna.<\/p>\n Edo ja kest\u00e4vyyden taito avaa, miten Edon kest\u00e4v\u00e4 ja runsas kaupunkikulttuuri rakentui, ja kysyy mit\u00e4 voisimme oppia Edon taidosta yhdist\u00e4\u00e4 kulutus ja viisaus el\u00e4en sopusoinnussa luonnon, yhteiskunnan ja itsemme kanssa.<\/p>\n Emmy Fr\u00e4nti<\/strong> (s. 1971) on kulttuurien tutkimuksen maisteri ja kouluttaja, joka on ty\u00f6skennellyt aikuiskoulutuksessa esihenkil\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 kouluttanut johtamista ja taideteollisuusalaa. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt projekteissa, joissa on kehitetty vihreit\u00e4 taitoja ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamista. Japanin kulttuuri ja historia ovat h\u00e4nen ehtym\u00e4t\u00f6n inspiraation l\u00e4hteens\u00e4.<\/p>\n Antti Koli: Raivon ja rakkauden joutsenet (maaliskuu)<\/strong><\/p>\n Joutsenet huolehtivat poikasistaan huolellisesti ja rakastavat puolisoaan vuodesta toiseen. Ne taistelevat kiivaasti kilpailevien joutsenten kanssa. Raivon ja rakkauden joutsenet -teos esittelee laulu- ja kyhmyjoutsenten biologiaa monipuolisesti. Kirjassa on tarinoita tunnetuista joutsenista sek\u00e4 tarujen ja taiteiden linnuista.<\/p>\n Kirjan ainutlaatuiset ja komeat valokuvat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t joutsenten elon l\u00e4helt\u00e4 \u2013 tunnelmallisia \u201djoutsenet maisemassa\u201d -kuvia unohtamatta.<\/p>\n Vuosaarelainen Antti Koli <\/strong>on kokenut tietokirjailija ja valokuvaaja. Raivon ja rakkauden joutsenet on h\u00e4nen nelj\u00e4stoista tietokirjansa \u2013 edellinen oli vuonna 2024 ilmestynyt Siivekk\u00e4\u00e4t yst\u00e4v\u00e4mme. H\u00e4net tunnetaan my\u00f6s lukuisista luontoaiheisista lehtiartikkeleistaan ja valokuvan\u00e4yttelyist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Hannu Sirkkil\u00e4: Saksalainen schlager Tonava kaunoisesta Helene Fischeriin (huhtikuu)<\/strong><\/p>\n Saksalainen laulelma, schlager, on ollut keskeinen osa eurooppalaista musiikkikulttuuria 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolta alkaen. Sen vanhimmat juuret ovat Johann Straussin ajan Wieniss\u00e4. Poikkeuksellisen kukoistuskautensa musiikinlaji koki 1920-luvun Berliiniss\u00e4, jossa schlagerista tuli t\u00e4rke\u00e4 kabareeteatterin osa. Vasta itsen\u00e4istynyt Suomi sai tuolloin runsaasti kulttuurivaikutteita Saksasta, ja moni kotimainen iskelm\u00e4klassikko on paljossa velkaa schlagerperinteelle.<\/p>\n 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskolla schlagerista tuli entist\u00e4 kansainv\u00e4lisempi viihdemusiikin muoto. Saksalaisia laulelmia saattoi kuulla niin Eurovision laulukilpailuissa kuin etel\u00e4n turistikeskuksissakin. Nykyisin lajin kirkkain t\u00e4hti on Helene Fischer. 2000-luvun schlager onkin entist\u00e4 monivivahteisempaa pop-schlagerista aina kansanomaisempiin rytmeihin.<\/p>\n Hannu Sirkkil\u00e4<\/strong> on Tampereella asuva tietokirjailija, ty\u00f6nohjaaja ja aikuiskouluttaja. H\u00e4nelt\u00e4 on aiemmin ilmestynyt kolme tietokirjaa, joista viimeisin on Hyvinvointia matkailusta mieleen ja kehoon (Momentum Kirjat 2024).<\/p>\n RUNOUS<\/p>\n Maiju Pohjola: Sivustakatsoja, polyfoninen koulukuvaelma (helmikuu)<\/strong><\/p>\n Sivustakatsoja, polyfoninen koulukuvaelma on moni\u00e4\u00e4ninen ja vavahduttava runoteos kouluv\u00e4kivallasta ja sen heijastumisesta koko yhteis\u00f6\u00f6n. Teos kohdistaa katseensa sivustaseuraajiin: miten v\u00e4kivalta mahdollistuu sit\u00e4 periaatteessa vastustavien silmien alla?<\/p>\n Kaunokirjallisuuden lajirajoja koetteleva teos on omaper\u00e4inen, ihon alle osuva yhdistelm\u00e4 draamallista j\u00e4nnitett\u00e4 ja runon kahlitsemattomuutta. Se haastaa lukijan osallistumaan ja pohtimaan osallisuuttaan.<\/p>\n Maiju Pohjola<\/strong> (s. 1990) on haminalainen runoilija, lastenkirjailija sek\u00e4 \u00e4idinkielen ja kirjallisuuden opettaja. H\u00e4nen aiempia teoksiaan on kiitetty vahvasta tunnelmasta ja oivaltavasta kielellisyydest\u00e4. Sivustakatsoja on Pohjolan kolmas runoteos.<\/p>\n Arvostelukappaleet, pressikuvat ja haastattelupyynn\u00f6t<\/strong><\/p>\n
Kun Hammaskeiju kuntouttaa itse\u00e4\u00e4n sairaalassa, h\u00e4nen asuntonsa valtaa armoton alivuokralainen.<\/p>\n