{"id":136795,"date":"2026-01-08T13:54:13","date_gmt":"2026-01-08T13:54:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136795\/"},"modified":"2026-01-08T13:54:13","modified_gmt":"2026-01-08T13:54:13","slug":"kansakunnan-tyhmistyminen-on-eksistentiaalinen-uhka-demokratialle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/136795\/","title":{"rendered":"Kansakunnan tyhmistyminen on eksistentiaalinen uhka demokratialle"},"content":{"rendered":"<p>Kolumni|Lyhytvideot ja teko\u00e4ly vaarantavat ajattelutaitomme.<\/p>\n<p class=\"article-body nof-ui-body-medium mb-nof-24 px-nof-16\">Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1767880453_99_320.jpg\" alt=\"\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:1\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Monimutkainen yhteis\u00adkunta vaatii moni\u00admutkaiseen ajatteluun kykenevi\u00e4 kansalaisia. Siksi yhteis\u00adkunnan ja ty\u00f6\u00adel\u00e4m\u00e4n moni\u00admutkaistuessa koulutuksen tarve on jatkuvasti kasvanut. Siin\u00e4 miss\u00e4 kansalle riitti 1800-luvulla satunnainen kierto\u00adkoulu ja 1900-luvun alussa muutama vuosi kansa\u00adkoulua, nyky\u00e4\u00e4n oppi\u00advelvollisuus jatkuu t\u00e4ysi-ik\u00e4iseksi asti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Demokratiassa korkeatasoisen ajattelun vaade koskee koko \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kuntaa. Siksi fasismi on nimenomaan demokraattisten j\u00e4rjestelmien ongelma. Vahvasti tunnepohjainen, yksinkertaistava ja vihollisten syytt\u00e4miseen perustuva liike saa k\u00e4ytt\u00f6voimansa katkeroituneista kansalaisista, puhuttiin sitten 1930-luvun Saksasta tai 2020-luvun Yhdysvalloista.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Yhteiseksi sanotun vihollisen syytt\u00e4minen tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4, mutta samalla rikotaan yhteiskunnan kyky toimia j\u00e4rkev\u00e4sti monimutkaisessa maailmassa. Neuvostoliitossa kaikki virheet johtuivat sabotaasista. <a class=\"font-bold underline-offset-[0.12em] [text-decoration:var(--person-link-text-decoration)] ![text-decoration-color:var(--person-link-text-decoration-color)]\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Donald%20Trumpin\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Donald Trumpin<\/a> Yhdysvalloissa kaikki huonot asiat ovat fake news, mutta my\u00f6s <a class=\"font-bold underline-offset-[0.12em] [text-decoration:var(--person-link-text-decoration)] ![text-decoration-color:var(--person-link-text-decoration-color)]\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Joe%20Bidenin\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Joe Bidenin<\/a> ja maahanmuuttajien syyt\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Luku- ja kirjoitustaito ovat jo vuosisatoja nostaneet ihmisten ajattelukyky\u00e4 korkeammalle tasolle. Lukutaidossa Suomi oli maailman k\u00e4rkimaita jo 1800-luvulla, ja kirjoitustaito vahvistui 1880-luvulta <a class=\"underline underline-offset-[0.12em] [text-decoration-thickness:var(--generic-link-underline-thickness)] [text-decoration-color:var(--generic-link-underline-color)] [text-decoration-skip-ink:var(--generic-link-underline-skip-ink)] break-words\" href=\"https:\/\/www.ts.fi\/uutiset\/1074305053\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">alkaen<\/a>. Viime vuosikymmenin\u00e4 ajattelutaitomme on, ehk\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa, <a class=\"underline underline-offset-[0.12em] [text-decoration-thickness:var(--generic-link-underline-thickness)] [text-decoration-color:var(--generic-link-underline-color)] [text-decoration-skip-ink:var(--generic-link-underline-skip-ink)] break-words\" href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/1410845\/pisa-lasku-haastaa-koulun-ja-yhteiskunnan\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun<\/a>.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Lyhytvideot ovat juuri nyt yksi vakavimmista ajattelutaitomme uhkaajista.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Korkeatasoinen ajattelu edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja keskittymiskyky\u00e4. Puolen minuutin videoon ei saa kiteytetty\u00e4 asioita yht\u00e4 hyvin kuin tuhannen sanan lehtiartikkeliin tai 300-sivuiseen kirjaan. Jos ymm\u00e4rryksesi maailmasta rakentuu lyhytvideoiden varaan, et kykene ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykymaailmaa vaan p\u00e4\u00e4dyt p\u00f6lh\u00f6populistien yksinkertaistettujen ja tunnepitoisten viestien viem\u00e4ksi.<\/p>\n<blockquote class=\"p-[var(--citation-padding)] m-[var(--citation-margin)] border-y-[length:var(--citation-border-width)] border-y-[color:var(--citation-border-color)]\">\n<p>Kirjoittaminen on ajattelua.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 on huolestuttavaa, ett\u00e4 13\u201318-vuotiaiden suomalaisnuorten ylivoimaisesti <a class=\"underline underline-offset-[0.12em] [text-decoration-thickness:var(--generic-link-underline-thickness)] [text-decoration-color:var(--generic-link-underline-color)] [text-decoration-skip-ink:var(--generic-link-underline-skip-ink)] break-words\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20139349\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">t\u00e4rkein uutiskanava<\/a> on Tiktok. Onneksi aikuistuttuaan nuoret viisastuvat: yli puolella nuorista aikuisista <a class=\"underline underline-offset-[0.12em] [text-decoration-thickness:var(--generic-link-underline-thickness)] [text-decoration-color:var(--generic-link-underline-color)] [text-decoration-skip-ink:var(--generic-link-underline-skip-ink)] break-words\" href=\"https:\/\/www.mediaalantutkimussaatio.fi\/wp-content\/uploads\/Reuters_Uutismedia-verkossa_2025.pdf\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">p\u00e4\u00e4asiallinen uutisl\u00e4hde<\/a> on perinteinen media, ja 60 prosenttia heist\u00e4 mieluummin lukee kuin katsoo tai kuuntelee uutisia verkossa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Teko\u00e4ly on toinen ajattelutaitoamme vakavasti uhkaava tekij\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kirjoittaminen on ajattelua. Omien ajatusten j\u00e4sent\u00e4minen paperille on keskeinen tapa kehitt\u00e4\u00e4 oman ajattelun kirkkautta ja johdonmukaisuutta. Siksi kirjoitusteht\u00e4v\u00e4t ovat keskeinen opetusmenetelm\u00e4 sek\u00e4 peruskoulussa ett\u00e4 korkeakouluissa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Nyt uhkana on, ett\u00e4 nuoret ulkoistavat kirjoitusteht\u00e4v\u00e4t teko\u00e4lylle. Lopputulos on yht\u00e4 hyv\u00e4, mutta ajattelun prosessi j\u00e4\u00e4 pois. Vaikka naiivit tekno-optimistit eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4, juuri tuo prosessi on koko harjoituksen tarkoitus.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Taskulaskimet tulivat koteihin 50 vuotta sitten. Silti jokainen nuori opettelee jakolaskun kaltaisia matemaattisia taitoja peruskoulussa yli tuhat tuntia, vaikka taskulaskin voisi laskea heid\u00e4n puolestaan. Vain ajattelemalla itse kehittyy kyky loogiseen ajatteluun.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Samasta syyst\u00e4 min\u00e4 ja muut professorit mietimme kuumeisesti, miten voimme yh\u00e4 tarjota opiskelijoille kirjoitusteht\u00e4vi\u00e4 \u2013 ne ovat korvaamattomia ajattelun kehitt\u00e4ji\u00e4 \u2013 ja varmistaa samalla, ett\u00e4 opiskelijat kirjoittavat ne itse. Jos annamme nuorten kirjoituttaa teht\u00e4v\u00e4t teko\u00e4lyll\u00e4, teemme heille valtavan karhunpalveluksen: est\u00e4mme heid\u00e4n ajattelunsa kehittymisen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on toki syyt\u00e4 opiskella, mutta teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 <a class=\"underline underline-offset-[0.12em] [text-decoration-thickness:var(--generic-link-underline-thickness)] [text-decoration-color:var(--generic-link-underline-color)] [text-decoration-skip-ink:var(--generic-link-underline-skip-ink)] break-words\" href=\"https:\/\/journals.aom.org\/doi\/abs\/10.5465\/amj.2022.0426\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t<\/a> hy\u00f6tyv\u00e4n eniten nimenomaan osaavimmat ty\u00f6ntekij\u00e4t. Siksi on ensin opeteltava ajattelemaan itse. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ole k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ihmiselle, joka osaa vain ulkoistaa ajattelunsa teko\u00e4lylle \u2013 h\u00e4n on pelkk\u00e4 turha v\u00e4lik\u00e4si.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kyky kirkkaaseen ajatteluun on kuin lihas, joka kehittyy harjoittamalla. Jos alistumme siihen, ett\u00e4 koulu ja media eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 haasta ajattelemaan, kansakunta tyhmenee. On taisteltava vastaan, koska tyhmenev\u00e4 kansakunta on uhka sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle ett\u00e4 demokratialle.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Jos t\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4neen sanominen on elitismi\u00e4, on se samaa elitismi\u00e4, joka 1800-luvulla vaati, ett\u00e4 kansalaisten pit\u00e4isi osata kirjoittaa, ja joka ajoi 1970-luvulla yhdeks\u00e4nvuotista peruskoulua.<\/p>\n<p class=\"article-body nof-ui-body-medium mb-nof-24 px-nof-16\">Frank Martela on apulaisprofessori ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytysten tutkija Aalto-yliopistossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|Lyhytvideot ja teko\u00e4ly vaarantavat ajattelutaitomme. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti. Monimutkainen yhteis\u00adkunta vaatii moni\u00admutkaiseen ajatteluun kykenevi\u00e4 kansalaisia.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":136796,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-136795","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115859821002457158","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136795","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136795"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136795\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/136796"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136795"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136795"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136795"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}