Vieraskyn\u00e4|Rakennuttajien ei pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 suunnittelua kuluer\u00e4n\u00e4, vaan korkeatasoisen ja monimuotoisen rakentamisen edellytyksen\u00e4.<\/p>\n
Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan n\u00e4kemys.<\/p>\n
Helsingiss\u00e4 viime vuosisadan alkupuolella rakennetut T\u00f6\u00f6l\u00f6 ja Puu-K\u00e4pyl\u00e4 ovat esimerkkej\u00e4 aikaa kest\u00e4neest\u00e4 kaupunki- ja asuntosuunnittelusta. Ihmisl\u00e4heisen suunnittelun, onnistuneen korjausrakentamisen ja hyv\u00e4n yll\u00e4pidon ansiosta ne ovat yh\u00e4 viihtyisi\u00e4, yksil\u00f6llisi\u00e4 asuinalueita.<\/p>\n
T\u00f6\u00f6l\u00f6 ja Puu-K\u00e4pyl\u00e4 tulevat todenn\u00e4k\u00f6isesti s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n arvonsa my\u00f6s seuraavat sata vuotta. Viime vuosina rakennetut uudet asuinalueet tuskin muodostuvat samanlaisiksi klassikkokaupunginosiksi.<\/p>\n
Syy t\u00e4h\u00e4n on sek\u00e4 rakentamisen ett\u00e4 asuntomarkkinoiden vaihtoehdottomuus, jossa ei tunnisteta inhimillisi\u00e4 tarpeita. Uudet asuinalueet ovat t\u00e4ynn\u00e4 samankaltaisia syv\u00e4runkoisia taloja, joiden pienet ja vaikeasti muunneltavat asunnot tukevat huonosti erilaisia el\u00e4m\u00e4nvaiheita.<\/p>\n
Suomessa painotetaan uudisrakentamista korjaus- ja t\u00e4ydennysrakentamisen sijaan. Hyv\u00e4kuntoisiakin rakennuksia puretaan surutta, koska uusien rakennusten odotetaan maksavan itsens\u00e4 sijoituksina nopeasti takaisin \u2013 sen sijaan, ett\u00e4 investoitaisiin alueisiin ja rakennuksiin, jotka kasvattavat arvoaan vuosikymmeni\u00e4 tai jopa vuosisatoja. Tapiolan keskusta on esimerkki alueesta, jossa uudisrakentamisen tavoitteet ovat ohittaneet olemassa olevan ymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4misen.<\/p>\n
Suomalaisen rakentamisen renessanssi edellytt\u00e4isi monien tavoitteiden yhteensovittamista. Hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta olisi, etteiv\u00e4t rakennuttajat n\u00e4kisi suunnittelua pelkk\u00e4n\u00e4 kuluer\u00e4n\u00e4, vaan korkeatasoisen ja monimuotoisen rakentamisen edellytyksen\u00e4. Arkkitehtien tulisi lakata tyytym\u00e4st\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin ratkaisuihin \u2013 ellei heid\u00e4n olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pakko toimia rakennuttajien asettamilla ehdoilla.<\/p>\n
Suunnittelun laatua voisi nostaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suunnittelukilpailuja nykyist\u00e4 enemm\u00e4n sek\u00e4 asuinalueiden ett\u00e4 julkisten rakennusten suunnittelussa. Laatua tulisi muutenkin aidosti korostaa kilpailutuksissa. Nyt p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n usein arvioiden laatua hyvin pinnallisesti.<\/p>\n
T\u00e4rkeint\u00e4 olisi, ett\u00e4 rakentamisessa ryhdytt\u00e4isiin noudattamaan laatujohtamisen periaatteita: rakennetaan laatu sis\u00e4\u00e4n prosessin kaikkiin vaiheisiin ja kehitet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 jatkuvasti mitattujen tulosten pohjalta. Laatujohtamista on toteutettu markkinaehtoisesti esimerkiksi autoteollisuudessa siten, ett\u00e4 siit\u00e4 ovat hy\u00f6tyneet sek\u00e4 kuluttajat ett\u00e4 alan yritykset.<\/p>\n
Meid\u00e4n tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mist\u00e4 rakentamisen laatu muodostuu. Jos keskitymme vain rakentamisen teknisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin, kokonaisuus j\u00e4\u00e4 inhimillisesti vajaaksi. Ekologisen kest\u00e4vyyden lis\u00e4ksi pit\u00e4isi mitata rakentamisen sosiaalista ja kulttuurista laatua, ja siihen tarvitsemme ymm\u00e4rryst\u00e4 arkkitehtuurin ja rakentamisen kokonaisvaikutuksista.<\/p>\n
Vaikka autoteollisuus toimii globaaleilla ja rakentaminen paikallisilla markkinoilla, laadun ja kustannusten v\u00e4linen dynamiikka on molemmissa samankaltainen. Laatu on tavoitellun lopputuloksen suhdetta kokonaiskustannuksiin. Kun laatua johdetaan systemaattisesti, laatu paranee ja kustannukset laskevat samanaikaisesti.<\/p>\n
Rakentamisessa laatujohtaminen tarkoittaisi, ett\u00e4 inhimilliseen laatuun kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota prosessin joka vaiheessa suunnittelusta toteutukseen. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4t ja viranomaiset voisivat kannustaa t\u00e4h\u00e4n laatujohdetulla s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4. Esimerkiksi tarkoin harkitut makuuhuoneiden v\u00e4himm\u00e4iskokoa tai asuntojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suhteessa kerrostasoihin s\u00e4\u00e4telev\u00e4t asetukset karsisivat asuntorakentamisen r\u00e4ikeimpi\u00e4 ylily\u00f6ntej\u00e4. Suunnittelijoiden asema voitaisiin kirjata lakiin niin, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi juridisen suunnitteluvastuunsa ohella todellinen mahdollisuus vaikuttaa kokonaislaatuun.<\/p>\n
Rakentamisen inhimillisen laadun kehitt\u00e4misell\u00e4 olisi merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia ja yhteiskunnallisia hy\u00f6tyj\u00e4. Rakentamisen investoinnit s\u00e4ilytt\u00e4isiv\u00e4t arvonsa paremmin. Laatu kehitt\u00e4isi osaamista, se laskisi v\u00e4hitellen kustannuksia ja parantaisi koko rakennusteollisuuden kannattavuutta. Ennen kaikkea tuloksena olisi taas viihtyisi\u00e4, sukupolvelta toiselle kest\u00e4vi\u00e4 koteja, julkisia rakennuksia ja asuinalueita.<\/p>\n
Samuli Miettinen on arkkitehti, Kansallismuseon laajennuksen ja uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon p\u00e4\u00e4suunnittelija.<\/p>\n
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi\/vieraskyna\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vieraskyn\u00e4|Rakennuttajien ei pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 suunnittelua kuluer\u00e4n\u00e4, vaan korkeatasoisen ja monimuotoisen rakentamisen edellytyksen\u00e4. Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan n\u00e4kemys. Helsingiss\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":96697,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-136975","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115860744816931628","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136975","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=136975"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/136975\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/96697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=136975"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=136975"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=136975"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}