{"id":137028,"date":"2026-01-08T19:07:07","date_gmt":"2026-01-08T19:07:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137028\/"},"modified":"2026-01-08T19:07:07","modified_gmt":"2026-01-08T19:07:07","slug":"analyysi-vienti-ratkaisee-suomen-heikon-tyollisyystilanteen-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137028\/","title":{"rendered":"Analyysi: Vienti ratkaisee Suomen heikon ty\u00f6llisyystilanteen | Talous"},"content":{"rendered":"

Tuoreet Eurostatin marraskuun luvut kertovat karua kielt\u00e4: Suomi on ohittanut ty\u00f6tt\u00f6myydess\u00e4 jopa Espanjan \u2013 jossa ty\u00f6tt\u00f6myys on ollut perinteisesti todella korkealla \u2013 ja noussut EU:n ty\u00f6tt\u00f6myystilastojen k\u00e4rkeen<\/a>.<\/p>\n

Vaikka ero Suomen ja Espanjan v\u00e4lill\u00e4 on pieni, symbolinen k\u00e4rkipaikka kertoo syvemm\u00e4st\u00e4 ongelmasta. Euroopan ty\u00f6llisyystilanne on yleisesti ottaen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin hyv\u00e4 heikkoon talouskasvuun n\u00e4hden \u2013 paitsi Suomessa.<\/p>\n

Talouden k\u00e4ynnistymiseen on kaava<\/p>\n

Talouskriiseist\u00e4 toipumiseen on olemassa perinteinen kaava. Ensimm\u00e4inen ehto on se, ett\u00e4 maailmankaupan t\u00e4ytyy k\u00e4ynnisty\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Jos puhutaan 90-luvun lamasta, IT-kuplasta tai finanssikriisist\u00e4, niist\u00e4 on l\u00e4hdetty oppikirjamaisesti sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 ensin maailmankauppa on alkanut elpy\u00e4 ja sitten Suomen vienti, selitt\u00e4\u00e4 Rakennusteollisuus RT:n p\u00e4\u00e4ekonomisti Jouni Vihmo<\/strong>.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen ehto maailmankaupan elpymisest\u00e4 on jo t\u00e4yttynyt Kiinan ja Yhdysvaltain markkinoiden johdolla. Suomen vientiluvuissakin on positiivista v\u00e4rin\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Maailmankaupan elpymisen j\u00e4lkeen talouden rattaat alkavat py\u00f6ri\u00e4 vaiheittain: viennin k\u00e4ynnistymisen j\u00e4lkeen yritykset alkavat investoida tuotantoonsa ja rakentaa esimerkiksi tuotantolaitoksia. Paljon suomalaisia ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 rakennusteollisuus saa tilauksia ja ty\u00f6llisyys paranee koko taloudessa. Investoinnit synnytt\u00e4v\u00e4t uusia investointeja ja talous alkaa kasvaa.<\/p>\n

My\u00f6s kuluttajien luottamus alkaa vahvistua ja kulutus k\u00e4ynnistyy pikkuhiljaa. Asunnot alkavat k\u00e4yd\u00e4 kaupaksi ja asuntorakentaminen elpyy.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kaava on toiminut Suomen kaltaisessa pieness\u00e4 avotaloudessa vuosikymmeni\u00e4. Pari-kolmekymment\u00e4 vuotta sitten Suomesta vietiin tavaroita ja investointihy\u00f6dykkeit\u00e4. Nykyisin kauppias l\u00e4hett\u00e4\u00e4 maailmalle yh\u00e4 useammin palveluita paperikoneiden sijaan.<\/p>\n

Edelleen vientivetoinen kasvu luo pohjan kest\u00e4v\u00e4lle talouden elpymiselle ja ty\u00f6llisyyden paranemiselle.<\/p>\n

Kaavaan on poikkeus<\/p>\n

Viimeisimm\u00e4t kriisit ovat kuitenkin rikkoneet perinteist\u00e4 kaavaa. Eurokriisin ja koronakriisin j\u00e4lkeen talous k\u00e4ynnistyi ep\u00e4tavallisella tavalla.<\/p>\n

Molempien kriisien j\u00e4lkeen toipuminen tapahtui poikkeuksellisesti rakennusteollisuuden vet\u00e4m\u00e4n\u00e4. Eurokriisin j\u00e4lkeen matala korkotaso ja lopulta nollakorot her\u00e4ttiv\u00e4t sek\u00e4 kuluttajien kulutuksen ett\u00e4 rakentamisen.<\/p>\n

Rakennusteollisuuden Vihmon mukaan koronakriisin j\u00e4lkeen puolestaan kotitalouksien kysynt\u00e4 ja massiivinen koronaelvytys vauhdittivat asuntorakentamista globaalisti.<\/p>\n

\u2013 Koronakriisist\u00e4 l\u00e4hdettiin erikoisella tyylill\u00e4, kun kotitalouksien kysynt\u00e4 ja koronaelvytys vauhdittivat rakentamista koko maailmassa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 poikkeukselliset elpymismallit loivat talouskasvua, mutta eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Korot nousivat ja elvytys loppui. Talous on j\u00e4lleen vaikeuksissa \u2013 erityisesti Suomessa.<\/p>\n

Suomen ty\u00f6tt\u00f6myydess\u00e4 on erityispiirteit\u00e4<\/p>\n

Laboren ennustep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juho Koistinen<\/strong> tunnistaa kolme keskeist\u00e4 syyt\u00e4 Suomen korkeaan ty\u00f6tt\u00f6myyteen, jotka erottavat meid\u00e4t muusta Euroopasta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen on rakennusalan syv\u00e4 lama.<\/p>\n

\u2013 Rakennusinvestoinnit ovat matalimmalla tasolla, mit\u00e4 Tilastokeskuksen tilastoista saa ulos. Asuinrakennusinvestoinnit ovat j\u00e4\u00e4ss\u00e4, ja koska ala on hyvin ty\u00f6voimavaltainen, se vaikuttaa ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvuun isosti, Koistinen sanoo.<\/p>\n

Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 ovat julkisen sektorin leikkaukset. Hyvinvointialueilla ja muilla hallinnon tasoilla on toteutettu mittavia irtisanomisia, mik\u00e4 on siirt\u00e4nyt ihmisi\u00e4 suoraan ty\u00f6llisyydest\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myystilastoihin.<\/p>\n

Kolmas tekij\u00e4 on ulkomaisen ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu. Viime vuosina Suomeen on tullut merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 ulkomaista ty\u00f6voimaa, mukaan lukien ukrainalaisia pakolaisia. Heikossa suhdannetilanteessa n\u00e4m\u00e4 usein v\u00e4hemm\u00e4n koulutetut ja heikommalla kielitaidolla varustetut ty\u00f6ntekij\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t helpommin ty\u00f6markkinoiden ulkopuolelle.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4m\u00e4 kolme keskeist\u00e4 kansallista tekij\u00e4\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4t, miksi Suomen ty\u00f6tt\u00f6myys on nyt Euroopan korkein, tiivist\u00e4\u00e4 Koistinen.<\/p>\n

Euroopassa on parempi ty\u00f6llisyyskehitys<\/p>\n

Suomen tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erikoiselta eurooppalaisessa vertailussa. Vaikka talouskasvu on ollut hidasta kaikkialla Euroopassa, ty\u00f6llisyystilanne on pysynyt muualla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Esimerkiksi Saksassa ty\u00f6tt\u00f6myys on pysynyt noin nelj\u00e4ss\u00e4 prosentissa huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 maan talouskasvu on ollut negatiivista jo parin vuoden ajan. My\u00f6s Etel\u00e4-Euroopan maat, erityisesti Espanja, ovat onnistuneet k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myyden laskuun.<\/p>\n

Koistisen mukaan erityisesti Etel\u00e4-Euroopan maiden menestykseen vaikuttaa talouden toimialarakenne. Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa palvelusektori ja etenkin matkailuala ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4. Kun n\u00e4m\u00e4 alat ovat kasvaneet voimakkaasti korona-pandemian j\u00e4lkeen, se on heijastunut nopeasti ty\u00f6llisyyslukuihin.<\/p>\n

Suomen talouden rakenne on erilainen, ja meill\u00e4 palvelusektorin kasvu ei ole riitt\u00e4nyt kompensoimaan teollisuuden ja rakentamisen heikkoa tilannetta.<\/p>\n

Vienti on avain talouden k\u00e4ynnistymiseen<\/p>\n

Miten Suomen talous sitten saadaan k\u00e4yntiin? Molemmat asiantuntijat palaavat vientiin. Se on avainasemassa.<\/p>\n

\u2013 Tuskinpa tullaan l\u00e4htem\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 rakennusteollisuus l\u00e4htee ekana. Kyll\u00e4 min\u00e4 veikkaan, ett\u00e4 me l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 vientiteollisuusvetoisesti kasvuun, arvioi Vihmo.<\/p>\n

Koistinen vahvistaa n\u00e4kemyksen. Kest\u00e4v\u00e4 ja vakaa kasvu edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset tuotteet ja palvelut menev\u00e4t kaupaksi ulkomailla. Pelkk\u00e4 kotimainen kysynt\u00e4 ei riit\u00e4 nostamaan taloutta pysyv\u00e4\u00e4n kasvuun.<\/p>\n

Menestyv\u00e4t vientiyritykset luovat kerrannaisvaikutuksia koko talouteen. Kun vientiyrityksill\u00e4 menee hyvin, ne investoivat ja luovat ymp\u00e4rilleen ekosysteemin, joka ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 my\u00f6s muilla sektoreilla.<\/p>\n

Viennin kasvun edellytykset ovat kuitenkin hiljalleen parantumassa. Ruotsissa taloustilanne on jo kohentunut, ja Saksassa odotetaan julkisten investointien ja finanssipolitiikan muutoksen tuovan lis\u00e4kysynt\u00e4\u00e4 suomalaiselle teollisuudelle.<\/p>\n

Tahmea tie takaisin<\/p>\n

Suomen tie ty\u00f6tt\u00f6myystilastojen k\u00e4rjest\u00e4 takaisin ty\u00f6llisyyden mallimaaksi on todenn\u00e4k\u00f6isesti pitk\u00e4 ja tahmea. Talouden k\u00e4ynnistyminen vaatii k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4.<\/p>\n

Vaikka eurokriisin ja koronakriisin j\u00e4lkeiset poikkeukselliset tavat elpy\u00e4 toivat hetkellisen helpotuksen, ne eiv\u00e4t luoneet kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvupohjaa. Nyt tarvitaan maailmankauppa, sitten vienti, investoinnit ja ty\u00f6llisyys seuraa sitten niit\u00e4.<\/p>\n

Suomen talous voi k\u00e4ynnisty\u00e4 j\u00e4lleen, mutta se vaatii suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvyn vahvistumista ja ennen kaikkea nykyist\u00e4 parempia sek\u00e4 halutumpia tuotteita.<\/p>\n

Vasta sitten voimme odottaa ty\u00f6tt\u00f6myyden k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n pysyv\u00e4\u00e4n laskuun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tuoreet Eurostatin marraskuun luvut kertovat karua kielt\u00e4: Suomi on ohittanut ty\u00f6tt\u00f6myydess\u00e4 jopa Espanjan \u2013 jossa ty\u00f6tt\u00f6myys on ollut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":137029,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,23859,32,78,3250,19,20,862,16,7901],"class_list":{"0":"post-137028","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-rakennusteollisuus","24":"tag-suomi","25":"tag-talous","26":"tag-talouskasvu","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-tyollisyys","30":"tag-uutiset","31":"tag-vienti"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115861051419112766","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137028","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137028"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137028\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/137029"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137028"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137028"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137028"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}