{"id":137232,"date":"2026-01-09T00:40:07","date_gmt":"2026-01-09T00:40:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137232\/"},"modified":"2026-01-09T00:40:07","modified_gmt":"2026-01-09T00:40:07","slug":"jukka-peltonen-1939-2025-hs-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137232\/","title":{"rendered":"Jukka Peltonen 1939\u20132025 | HS.fi"},"content":{"rendered":"

Asianajaja, oikeustieteen tohtori (hc) Jukka Tapani Peltonen<\/a> kuoli Helsingiss\u00e4 19. marraskuuta 2025. H\u00e4n oli 86-vuotias, syntynyt Tuusulassa talvisodan kynnyksell\u00e4 27. lokakuuta 1939.<\/p>\n

Jukan is\u00e4 kaatui sodan viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 eik\u00e4 ehtinyt n\u00e4hd\u00e4 poikaansa. \u00c4ss\u00e4-rykmentin perinteen vaaliminen oli Jukalle syd\u00e4menasia.<\/p>\n

Peltonen kirjoitti ylioppilaaksi K\u00e4pyl\u00e4n yhteiskoulusta 1958 ja valmistui vuonna 1966 Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi. Varatuomari h\u00e4nest\u00e4 tuli 1970. Opiskeluaikana Peltonen oli Vakuutus oy Pohjolan apulaisena 1959\u20131966 ja lakimiehen\u00e4 1966\u20131967.<\/p>\n

Peltosen pitk\u00e4 ja menestyksellinen asianajajan ura alkoi lakimiehen\u00e4 Reino R\u00e4s\u00e4sen asianajotoimistossa 1968. Reino R\u00e4s\u00e4sen kuoltua 1970 Peltonen perusti koulutoverinsa Matti Ingerttil\u00e4n kanssa Asianajotoimisto Ingerttil\u00e4 & Peltonen Ky:n. Jukka jatkoi eri nimisiss\u00e4 asianajotoimistoissa osakkaana vuoteen 2018 asti, viimeksi Asianajotoimisto DLA Piper Finland Oy:ss\u00e4.<\/p>\n

Peltosen asianajopraktiikka poikkesi monissa kohdin muista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun suurista toimistoista. H\u00e4nen asianajajatoimintansa k\u00e4sitti l\u00e4hes kaikki oikeudenalat, eik\u00e4 h\u00e4n tyytynyt menestyv\u00e4n asianajajan ty\u00f6p\u00e4iviin. H\u00e4n uhrasi runsaasti aikaansa ja ehtym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kapasiteettiaan lakimiesten, erityisesti asianajajien, yhteisten asioiden hoitoon.<\/p>\n

H\u00e4n oli mm. Suomen Lakimiesliitto ry:n oikeuspoliittisen valiokunnan j\u00e4senen\u00e4 1981\u20131988, Suomen Asianajajaliiton hallituksen j\u00e4senen\u00e4 1982\u20131988 ja puheenjohtajana 1988\u20131992. Helsingin yliopisto promovoi Jukan oikeustieteen kunniatohtoriksi 2000 ja h\u00e4n sai mm. Suomen Leijonan Komentajamerkin.<\/p>\n

Itsen\u00e4inen ja riippumaton asianajolaitos oli Peltosen syd\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 oleva asia. H\u00e4n katsoi maamme oikeusel\u00e4m\u00e4n ja my\u00f6s asianajokunnan olemassaolon sit\u00e4 vaativan. Kirjoituksissaan ja puheenvuoroissaan h\u00e4n painotti perusteelliseen tapaansa asianajokunnan autonomian merkityst\u00e4 ja painotti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimin sen lujittamista. H\u00e4n ideoi ja perusti Asianajajaoikeuden Killan, josta on tullut suosittu asianajo-oikeutta koskeva keskustelufoorumi.<\/p>\n

Jukalla oli l\u00e4heiset suhteet Viron asianajajiin, ja h\u00e4n oli tukemassa Eestin Advokatuurin k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 ja oli sen kunniaj\u00e4sen.<\/p>\n

Kollegat ja asiakkaat arvostivat Jukan asiantuntemusta ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ist\u00e4 otetta vaativissakin tilanteissa. H\u00e4nen panoksensa n\u00e4kyy alan kehityksess\u00e4.<\/p>\n

Veneily oli Jukalle mieluinen harrastus ja henkireik\u00e4. Riemukkailla purjehdusmatkoilla l\u00e4hes kaikki It\u00e4meren vierasvenesatamat tulivat tutuiksi. Kes\u00e4paikka oli Villingin saaressa. Jukan el\u00e4kep\u00e4iviin toivat sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kuvaamataiteet ja lukeminen.<\/p>\n

Jukka oli yli 60 vuotta avioliitossa Maj-Brittin kanssa, joka menehtyi helmikuussa 2025. Heill\u00e4 on tyt\u00e4r Kirsi, jonka poika Kuutti oli isovanhempiensa silm\u00e4ter\u00e4.<\/p>\n

Erkki-Juhani Taipale<\/p>\n

Pekka Ruokonen<\/p>\n

Salme Sandstr\u00f6m<\/p>\n

Jukka Peltosen yst\u00e4vi\u00e4 ja entisi\u00e4 kollegoita<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Asianajaja, oikeustieteen tohtori (hc) Jukka Tapani Peltonen kuoli Helsingiss\u00e4 19. marraskuuta 2025. H\u00e4n oli 86-vuotias, syntynyt Tuusulassa talvisodan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":137233,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,46,32,109],"class_list":{"0":"post-137232","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-suomi","14":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115862360755325722","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137232","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137232"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137232\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/137233"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}