P\u00e4\u00e4kirjoitus|Yhdysvallat hamuaa Gr\u00f6nlantia imperialistisessa hengess\u00e4. Se voi panna Yhdysvalloille j\u00e4\u00e4nmurtajia toimittavan Suomen vaikeaan asemaan.<\/p>\n
Yhdysvaltojen isku Venezuelaan muutti maailmaa, mutta viel\u00e4 on aikaista sanoa varmasti, mill\u00e4 tavalla. Eurooppalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta kyseess\u00e4 oli kansainv\u00e4lisen oikeuden loukkaus, jonka pel\u00e4t\u00e4\u00e4n innostavan Kiinaa ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 seuraamaan esimerkki\u00e4. Yhdysvaltojen uhkaukset Gr\u00f6nlannin ottamisesta Tanskalta ajavat Eurooppaa ja Yhdysvaltoja toisiaan vastaan.<\/p>\n
H\u00e4mmentyneit\u00e4 on kuitenkin oltu my\u00f6s Kiinassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Nekin ovat viime p\u00e4ivin\u00e4 asettuneet puolustamaan kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta, vaikka eiv\u00e4t ole siit\u00e4 esimerkiksi Ukrainan kohdalla piitanneet.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 pureskeltavaa saatiin, kun Yhdysvallat pys\u00e4ytti keskiviikkona kaksi Venezuelasta l\u00e4htenytt\u00e4 \u00f6ljytankkeria. Atlantilla tapahtunut laivavaltaus oli kuin suoraan j\u00e4nnityselokuvasta. Yhdysvallat ei v\u00e4litt\u00e4nyt edes laivaa suojanneesta ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 sukellusveneest\u00e4, mik\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 laivan lastista.<\/p>\n
Miten n\u00e4it\u00e4 k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 pit\u00e4isi lukea? Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Yhdysvallat n\u00e4ytti antavan sy\u00f6t\u00f6n autoritaaristen valtioiden lapaan. Toisaalta Yhdysvallat n\u00f6yryytti niit\u00e4 ensin Venezuelassa ja heti per\u00e4\u00e4n merell\u00e4. Ukrainassa Yhdysvallat on ymm\u00e4rt\u00e4nyt Ven\u00e4j\u00e4n kantoja, mutta nyt se ei niist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4nyt. Venezuelan operaation onnistuminen on saattanut vahvistaa ulkoministeri Marco Rubion asemaa.<\/p>\n
Yhdysvaltojen \u00e4kkik\u00e4\u00e4nteet luovat haasteita suurvallasta riippuvaisille maille, kuten Suomelle. Ven\u00e4j\u00e4n aloitettua hy\u00f6kk\u00e4yssodan Ukrainassa Suomi on sitonut turvallisuutensa Yhdysvaltoihin Nato-j\u00e4senyyden, kahdenv\u00e4lisen puolustussopimuksen ja presidentti Alexander Stubbin golfdiplomatian avulla.<\/p>\n
Suomen puolustuksen sanotaan seisovan nelj\u00e4ll\u00e4 pilarilla, joita ovat kansallinen puolustuskyky, Nato, puolustusyhteisty\u00f6 ja kokonaismaanpuolustus. Yhdysvallat on keskeinen tekij\u00e4 ainakin kahdessa pilarissa. Siksi suhde Yhdysvaltoihin on Suomelle elint\u00e4rke\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 kevyesti vaaranneta. Ongelmiin kuitenkin joudutaan, jos Suomen ydinintressit ajautuvat vastatusten, kuten on k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 Gr\u00f6nlannissa.<\/p>\n
Trump alkoi puhua Gr\u00f6nlannista jo ensimm\u00e4isell\u00e4 presidenttikaudellaan. Silloin h\u00e4nen puheitaan ei otettu j\u00e4rin vakavasti, mutta nyt otetaan. Venezuelan iskun j\u00e4lkeen K\u00f6\u00f6penhaminassa on oltu paniikkitunnelmissa. Edes kauhuskenaariota sotilasoperaatiosta ei pidet\u00e4 t\u00e4ysin mahdottomana.<\/p>\n
J\u00e4rjet\u00f6n tuollainen operaatio totta kai olisi. Sotilaalliset ja taloudelliset pyrkimyksens\u00e4 Yhdysvallat voi toteuttaa Gr\u00f6nlannissa jo nykytilanteessa tai viimeist\u00e4\u00e4n neuvottelujen kautta, joten valtaukselle ei j\u00e4\u00e4 oikein muuta motiivia kuin halu tehd\u00e4 Amerikasta suurempi. Sen hintana olisi Yhdysvaltojen liittolaisverkon repeytyminen Euroopassa ja muuallakin.<\/p>\n
Laskelmia kuitenkin sekoittaa krooninen ep\u00e4varmuus siit\u00e4, mik\u00e4 Yhdysvaltoja viime k\u00e4dess\u00e4 ajaa: kansallinen etu, konservatiivinen ideologia vai Trumpin oikut.<\/p>\n
\nJ\u00e4\u00e4nmurtajia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sotalaivoina.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Gr\u00f6nlannin kohdalla yksi erityiskysymys liittyy j\u00e4\u00e4nmurtajiin, joita Suomi on myym\u00e4ss\u00e4 Yhdysvalloille. Ensimm\u00e4iset murtajat on luvattu toimittaa jo vuonna 2028, Trumpin presidenttikaudella.<\/p>\n
Murtajakauppoja on hiottu pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 arktisen alueen merkitys on kasvussa suurvaltojen kilpaillessa j\u00e4\u00e4n alta paljastuvien luonnonvarojen ja kuljetusreittien hallinnasta. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on kisassa selv\u00e4 etumatka: sill\u00e4 on noin 40 j\u00e4\u00e4nmurtajaa, Yhdysvalloilla kolme.<\/p>\n
Yhdysvallat on yritt\u00e4nyt vuosikausia opetella rakentamaan j\u00e4\u00e4nmurtajia, muttei ole siin\u00e4 onnistunut. Siksi Trump p\u00e4\u00e4tti tilata Suomelta 11 murtajaa, joista osa rakennetaan Yhdysvalloissa.<\/p>\n
Murtajia ei juurikaan tarvita Gr\u00f6nlannissa, sill\u00e4 saaren etel\u00e4rannikko on laivoille avoin. Suomalaismurtajat ovat kuitenkin Yhdysvaltojen laajemman arktisen strategian ytimess\u00e4. Yhdysvalloissa asennettavien tykkialustojen ansiosta murtajia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sotalaivoina.<\/p>\n
Yhdysvaltojen kiinnostusta pohjoisiin alueisiin on t\u00e4h\u00e4n asti pidetty Suomenkin turvallisuuden kannalta hyv\u00e4n\u00e4 asiana. J\u00e4\u00e4nmurtajakauppa on n\u00e4hty valonpilkahduksena pime\u00e4ss\u00e4 taloustilanteessa.<\/p>\n
Toivottavasti ne arviot osoittautuvat oikeiksi, mutta pakko on valmistautua synkemp\u00e4\u00e4nkin kehitykseen, jossa Yhdysvallat ei suuntaa arktisille alueille turvaa tuomaan vaan imperialistisessa valloitushengess\u00e4. Se panisi Suomen hyvin vaikeaan asemaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus|Yhdysvallat hamuaa Gr\u00f6nlantia imperialistisessa hengess\u00e4. Se voi panna Yhdysvalloille j\u00e4\u00e4nmurtajia toimittavan Suomen vaikeaan asemaan. Yhdysvaltojen isku Venezuelaan muutti…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3965,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-137253","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115862486560193352","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137253","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137253"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137253\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137253"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137253"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137253"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}