Ty\u00f6ministeri Marttisen mukaan pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myystilastojen k\u00e4rjess\u00e4 olleet Etel\u00e4-Euroopan maat voivat elvytt\u00e4\u00e4 EU-varoilla, joita Suomella ei ole.<\/p>\n
8.1. 21:38<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Suomen ty\u00f6tt\u00f6myysaste oli marraskuussa suurin koko Euroopan unionissa, 10,6 prosenttia.<\/p>\n
Ty\u00f6ministeri Matias Marttinen sanoo, ett\u00e4 hallitus k\u00e4y l\u00e4pi uusia toimenpiteit\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden v\u00e4hent\u00e4miseksi, mutta ei avaa niiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tai aikataulua.<\/p>\n
Marttisen mukaan ty\u00f6tt\u00f6myyden taustalla on talouden heikko kasvu ja viennin vet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, eik\u00e4 tilanteeseen ole hopealuotia.<\/p>\n
Perussuomalaisten eduskuntaryhm\u00e4n puheenjohtaja Jani M\u00e4kel\u00e4 sanoo, ett\u00e4 hallituksen keinot ovat rajalliset ja vaatii ilmastotoimien karsimista.<\/p>\n
Ty\u00f6ministeri Matias Marttisen<\/a> (kok) mukaan hallitus k\u00e4y uudelleen l\u00e4pi toimenpiteit\u00e4, joilla ty\u00f6tt\u00f6myystilanteeseen voisi puuttua. Mahdollisia toimia tai niiden aikataulua h\u00e4n ei avaa.<\/p>\n \u201dEn mene [keinoihin] viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohtaa, vaan keskityn siihen, ett\u00e4 eduskuntaan saadaan kaikki esitykset ja uudistukset, joita viel\u00e4 valmistellaan\u201d, Marttinen sanoo.<\/p>\n Suomen ty\u00f6tt\u00f6myysaste oli marraskuussa suurempi kuin miss\u00e4\u00e4n muussa Euroopan unionin j\u00e4senvaltiossa.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4: Suomen ty\u00f6tt\u00f6myysaste on nyt EU:n korkein<\/a><\/p>\n EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin torstaina julkaisemien tietojen mukaan kausivaihtelusta tasoitettu ty\u00f6tt\u00f6myysaste oli marraskuussa 10,6 prosenttia. Lokakuussa ty\u00f6tt\u00f6myysaste oli 10,4 prosenttia.<\/p>\n \u201dTotta kai luvut ovat hyvin huonot. Ei sit\u00e4 p\u00e4\u00e4se yht\u00e4\u00e4n minnek\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n Marttinen sanoo, ett\u00e4 tilanteeseen ei ole \u201dhopealuotia\u201d. H\u00e4nen mukaansa pohjimmainen syy ty\u00f6tt\u00f6myystilanteelle on se, ett\u00e4 Suomen talous ei kasva eik\u00e4 vienti ved\u00e4. Niin ik\u00e4\u00e4n yrityksien ja kotitalouksien ep\u00e4varmuus on suurta, mik\u00e4 lykk\u00e4\u00e4 investointeja.<\/p>\n \u201dKokonaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomen kannalta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kyll\u00e4 hankalalta.\u201d<\/p>\n Marttinen sanoo, ett\u00e4 hallitus on tehnyt kymmeni\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 talouskasvun vauhdittamiseksi, joista osa ei ole astunut viel\u00e4 voimaan. H\u00e4n mainitsee esityksen yhteis\u00f6veron kevent\u00e4misest\u00e4, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. My\u00f6s palkkatukea uudistetaan.<\/p>\n Marraskuussa Suomen ty\u00f6tt\u00f6myysaste ohitti Espanjan.<\/p>\n Marttisen mukaan etel\u00e4isen Euroopan valtiot ovat voineet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miljardeja euroja EU-varoja julkisen talouden elvytt\u00e4miseen. H\u00e4n viittaa muun muassa maiden saamiin tukiin EU:n elvytyspaketista.<\/p>\n \u201dMeill\u00e4 ei ole julkisen talouden raamien puitteissa mahdollisuutta toimiin, mit\u00e4 taas vastaavasti monet etel\u00e4isen Euroopan maat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tekev\u00e4t.\u201d<\/p>\n Niin ik\u00e4\u00e4n perussuomalaisten eduskuntaryhm\u00e4n puheenjohtaja Jani M\u00e4kel\u00e4<\/a> sanoo, ett\u00e4 hallituksen keinot puuttua ty\u00f6tt\u00f6myyteen ovat rajalliset. H\u00e4nen mukaansa tilanteen taustalla ovat muun muassa maahanmuuttajien heikko ty\u00f6llisyys ja ep\u00e4varma maailmantilanne.<\/p>\n Vanhempi tutkija Sakari L\u00e4hdem\u00e4ki<\/a> Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksesta arvioi HS:lle aiemmin<\/a>, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysasteen kohoamista selitt\u00e4\u00e4 maahanmuutto.<\/p>\n Lis\u00e4ksi M\u00e4kel\u00e4 sanoo, ett\u00e4 Suomen talous k\u00e4rsii kunnianhimoisista ilmastotoimista.<\/p>\n \u201c[Ilmastotoimia] olisi pit\u00e4nyt karsia jo aikaa sitten, mutta josko nyt alkaisi l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n viimein se j\u00e4rki, ett\u00e4 niit\u00e4 karsitaan\u201d, M\u00e4kel\u00e4 sanoo.<\/p>\n Viime hallituksen aikana s\u00e4\u00e4detyn ilmastolain mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. M\u00e4kel\u00e4n mielest\u00e4 laista ja ilmastotoimista on syyt\u00e4 keskustella uusien ty\u00f6tt\u00f6myyslukujen valossa.<\/p>\n \u201cTuleeko Suomi saavuttamaan [ilmastolain] hiilineutraaliustavoitteen niill\u00e4 toimilla, mit\u00e4 ollaan tekem\u00e4ss\u00e4? Jos ei tule saavuttamaan, niin pit\u00e4isik\u00f6 niit\u00e4 tavoitteita k\u00e4yd\u00e4 tarkistamaan.\u201d<\/p>\n M\u00e4kel\u00e4n mukaan ilmastotoimet liittyv\u00e4t ty\u00f6tt\u00f6myyteen, vaikka suoraa vaikutusta on vaikea osoittaa. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 alennusta jakeluvelvoitteeseen, joka paransi h\u00e4nen mukaansa Suomen logistiikka-alan kilpailukyky\u00e4.<\/p>\n \u201dOn tavallaan ep\u00e4rehellist\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ei olisi vaikutusta ty\u00f6llisyyteenkin\u201d, M\u00e4kel\u00e4 sanoo.<\/p>\n