![\"MS-taudin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/qsIhiISOv_7xXz88BlhciYzJOHlfbdCY1BQF5f76nccFKx1v_72fd3MQ67Be8ggL9uSYkvcy6UEg6HvzPpIk8pKh53ANsfZCXcMj.jpeg\")
<\/p>\n\n Liminkalaistaustainen Henrik Ahvenj\u00e4rvi on aina ollut utelias ja tiedonhaluinen. H\u00e4n viihtyi nuorena faktojen parissa ja halusi dokumentoida asioita.\n <\/p>\n
\n Ahvenj\u00e4rvi muun muassa videoi isovanhempiensa tarinoita, jotta ne j\u00e4isiv\u00e4t j\u00e4lkipolvien katsottavaksi ja kuunneltavaksi. H\u00e4n osallistui yl\u00e4asteella ja sittemmin my\u00f6s lukiossa valtakunnalliseen historiakilpailuun. J\u00e4lkimm\u00e4isen h\u00e4n voittikin.\n <\/p>\n
\n Tammikuun lopussa Henrik Ahvenj\u00e4rvi v\u00e4ittelee l\u00e4\u00e4ketieteen tohtoriksi Oulun yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 tiedekunnassa. V\u00e4it\u00f6skirjan nimi on Taudin kulkuun vaikuttavien l\u00e4\u00e4kkeiden valintaan ja keskeytt\u00e4miseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t aaltomaisessa MS-taudissa. Yhteyksi\u00e4 kliinisiin tekij\u00f6ihin, uupumukseen ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fHistoriassa kerrotaan tarinoita, ja sama asia vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 minua my\u00f6s tutkimusty\u00f6ss\u00e4: siin\u00e4kin on oltava looginen tarina, jossa yksitt\u00e4iset tietopisteet voidaan yhdist\u00e4\u00e4 punaisella langalla narratiiviksi, Ahvenj\u00e4rvi kuvailee.\n <\/p>\n
\n Tutkijaa kiinnostaa ihminen ja h\u00e4nen neurologiansa kaikessa monimutkaisuudessaan.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fSill\u00e4 se, mit\u00e4 me olemme, pohjautuu aivoihin. Ne sairaudet, jotka vaikuttavat aivojen ja hermojen toimintaan, muuttavat my\u00f6s ihmisen\u00e4 olemista.\n <\/p>\n
\n Tutkimusalansa pariin Ahvenj\u00e4rve\u00e4 innosti my\u00f6s brittil\u00e4isen neurologin Oliver Sacksin kirja Mies joka luuli vaimoaan hatuksi. Kirjassa Sacks kuvaa monia kiinnostavia neurologisia tapauksia, joita h\u00e4n vertaa vieraassa maassa matkustaviin ihmisiin: he kertovat asioista, joista ei muuten olisi mit\u00e4\u00e4n tietoa tai k\u00e4sityst\u00e4.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fKirjassa kerrotaan esimerkiksi aivoinfarktin kokeneesta potilaasta, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina ruokalautasestaan toisen puolen sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 \u2013 ei siksi, ettei h\u00e4n n\u00e4e sit\u00e4, vaan koska sit\u00e4 ei ole h\u00e4nelle olemassa. Neurologisissa sairauksissa ihminen voi muuttua perustavalla tavalla, ja se on mielenkiintoista.\n <\/p>\n
\n Ahvenj\u00e4rvelle oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n jatkaisi l\u00e4\u00e4ketieteen opintojaan v\u00e4it\u00f6skirjaan saakka paitsi mielenkiinnosta, my\u00f6s siksi, ett\u00e4 se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edellytys viran saamiselle yliopistosairaalasta.\n <\/p>\n
\n Ahvenj\u00e4rven v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen aineiston muodostavat noin 400 Oulun yliopistollisen sairaalan MS-tautia sairastavan henkil\u00f6n potilaskertomukset sek\u00e4 joitakin potilaskertomuksia Kuopion ja Mikkelin yliopistollisista sairaaloista. Lis\u00e4ksi aineistona oli noin 2\u202f500 potilaan rekisteritiedot Suomen MS-rekisterist\u00e4. Aineisto ajoittuu vuosille 1986\u20132022.\n <\/p>\n
MS-taudin lis\u00e4ksi on kartoitettava my\u00f6s potilaan mahdolliset muut sairaudet ja varmistettava, ett\u00e4 niit\u00e4 hoidetaan asianmukaisesti.<\/p>\n
\n Neliosaisen v\u00e4it\u00f6skirjansa t\u00e4rkeimm\u00e4t kohdat Ahvenj\u00e4rvi kiteytt\u00e4\u00e4 kolmeen pointtiin.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fViimeisen kymmenen vuoden aikana MS-taudin l\u00e4\u00e4kehoito on mullistunut valtavasti. Nyky\u00e4\u00e4n hoito aloitetaan diagnoosin j\u00e4lkeen yh\u00e4 useammin korkeatehoisilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Aiemmin oli yleisemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sairauden hoito aloitettiin keskitehoisilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4, joita sitten tehostettiin taudin aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Joskus sekin voi olla perusteltua.\n <\/p>\n
\n Nykyk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan se, ettei autoimmuunisairaus vaurioita hermosolujen myeliinivaippaa sairauden alkuvaiheessakaan.\n <\/p>\n
\n Toinen Ahvenj\u00e4rven aineiston perusteella tekem\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 MS-taudin lis\u00e4ksi on kartoitettava my\u00f6s potilaan mahdolliset muut sairaudet ja varmistettava, ett\u00e4 niit\u00e4 hoidetaan asianmukaisesti.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fMS-tauti ja esimerkiksi psykiatrinen sairaus yhdess\u00e4 vaikuttivat potilaisiin niin, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kitys lopetetaan herkemmin kahden ensimm\u00e4isen vuoden aikana. Jos potilas ei saa riitt\u00e4v\u00e4sti tukea ahdistukseensa tai masennukseensa, sietokyky MS-taudin l\u00e4\u00e4kkeiden sivuvaikutuksille voi olla huonompi.\n <\/p>\n
FAKTA<\/p>\n
Henrik Ahvenj\u00e4rvi<\/p>\n
\n Syntynyt Kokkolassa. Perhe muutti Tupokseen vuonna 2000, kun Ahvenj\u00e4rvi oli viisivuotias.\n <\/p>\n
\n K\u00e4vi koulut Limingassa ja valmistui ylioppilaaksi Limingan lukiosta vuonna 2013.\n <\/p>\n
\n L\u00e4hti asepalveluksen j\u00e4lkeen opiskelemaan l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 Oulun yliopistoon. Valmistui l\u00e4\u00e4ketieteen lisensiaatiksi vuonna 2021.\n <\/p>\n
\n Ty\u00f6skentelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 yksityisell\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4riasemalla Joensuussa.\n <\/p>\n
\n Perhe: kihlattu, sisarukset ja Tupoksessa asuvat vanhemmat.\n <\/p>\n
\n Harrastukset: kirjat, podcastit, kuntosali, lenkkeily, hiihto.\n <\/p>\n
\n Motto: Tied\u00e4n vain sen, etten tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.\n <\/p>\n
\n V\u00e4it\u00f6stilaisuus on 30.1. klo 12 Oulussa osoitteessa Aapistie 5A, Leena Palotie -sali.\n <\/p>\n
\n Ahvenj\u00e4rven havaintojen mukaan per\u00e4ti 75 prosentilla h\u00e4nen kokoamansa aineiston MS-potilaista oli el\u00e4m\u00e4n laatua heikent\u00e4vi\u00e4 uupumusoireita.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fN\u00e4m\u00e4 kulkevat usein k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4, ja se t\u00e4ytyy ottaa hoidossa huomioon.\n <\/p>\n
\n V\u00e4it\u00f6skirjatutkija p\u00e4\u00e4tyi hoitosuositukseen: MS-taudin l\u00e4\u00e4kehoitoa aloitettaessa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 potilaalle kerrotaan l\u00e4\u00e4kkeiden haittavaikutuksista ja my\u00f6s siit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeiden ottaminen on.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fVain otettu l\u00e4\u00e4ke auttaa.\n <\/p>\n
\n Ahvenj\u00e4rvi ty\u00f6skentelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Joensuussa yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4, mutta ensi syksyn\u00e4 h\u00e4n suunnittelee palavaansa takaisin Ouluun neurologian erikoistumisopintoihin.\n <\/p>\n
\n Ty\u00f6n ohessa puurretun v\u00e4it\u00f6skirjan valmistuminen on miehelle helpotus.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fOpin prosessin aikana paljon paitsi MS-taudista, my\u00f6s tieteen tekemisest\u00e4 ja tieteellisest\u00e4 ajattelusta: miten kysy\u00e4 oikeita, kohdennettuja kysymyksi\u00e4. Oivalsin my\u00f6s sen, miten v\u00e4h\u00e4n MS-taudista lopulta tiedet\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 mukaa her\u00e4si my\u00f6s uusia kysymyksi\u00e4.\n <\/p>\n
\n Ahvenj\u00e4rvi uskookin, ettei tutkimusty\u00f6 j\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fEnsiksi pid\u00e4n v\u00e4h\u00e4n taukoa, mutta sen j\u00e4lkeen voisin ryhty\u00e4 tutkimaan jotain muutakin kiinnostavaa aihetta neurologian saralta. Hienoa olisi, jos aihe l\u00f6ytyisi kliinisen ty\u00f6n kautta.\n <\/p>\n
<\/p>\n
\n MS-taudin l\u00e4\u00e4kehoito on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.\n <\/p>\n
\n Kuva: LK\/M.Sepp\u00e4nen-Helin\n <\/p>\n
MS-taudin mekanismi tiedet\u00e4\u00e4n mutta aiheuttajaa ei<\/p>\n
Heli Rintala<\/p>\n
Liminka<\/p>\n
\n MS-tauti eli multippeliskleroosi on autoimmuunisairaus, jossa ihmisen elimist\u00f6n valkosolut alkavat tuhota hermoratoja ja niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 myeliinivaippaa.\n <\/p>\n
\n Tauti on hyvin monimuotoinen. Osalla potilaista tauti on v\u00e4h\u00e4oireinen eik\u00e4 juuri vaikuta normaaliel\u00e4m\u00e4\u00e4. Yleisin muoto on aaltomaisesti etenev\u00e4 MS-tauti, jossa oireet v\u00e4lill\u00e4 pahenevat.\n <\/p>\n
\n MS-taudin ensioire voi olla esimerkiksi n\u00e4k\u00f6hermon tulehdus, jossa n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4\u00e4n ilmestyy harsopilvi. Alussa voi ilmet\u00e4 my\u00f6s v\u00e4hitellen etenevi\u00e4 motorisia halvausoireita. Lis\u00e4ksi voi esiinty\u00e4 huimausta, katseen kohdistamisen vaikeutta tai kahtena n\u00e4kemist\u00e4, puheen puuroutumista, kasvojen tunnottomuutta, raajojen lihasheikkoutta, sek\u00e4 suolen ja virtsarakon toimintah\u00e4iri\u00f6it\u00e4.\n <\/p>\n
\n Sairaus kehittyy nuorena, 20-40 -vuotiaana. Kaksi kolmasosa sairastuneista on naisia. Suomessa MS-taudin yleisyys on maailman korkeimpia.\n <\/p>\n
\n Sairauden mekanismi tunnetaan, mutta syit\u00e4 ei. Altistavat tekij\u00e4t kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n. MS-tauti n\u00e4ytt\u00e4isi liittyv\u00e4n maantieteelliseen sijaintiin: se yleistyy liikuttaessa p\u00e4iv\u00e4ntasaajalta etel\u00e4\u00e4n tai pohjoiseen.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fSelitys on auringonvalossa ja D-vitamiinin saannissa. Riski sairastua MS-tautiin kasvaa, jos ei ole varsinkaan lapsena altistunut auringon valolle. V\u00e4h\u00e4isen D-vitamiinin lis\u00e4ksi toinen altistava tekij\u00e4 on Epstein-Barr -viruksen aiheuttama infektio, kertoo v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Henrik Ahvenj\u00e4rvi.\n <\/p>\n
\n Herpesvirusten ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvaan Epstein-Barr -virus aiheuttaa mononukleoosia eli tutummin pusutautia. My\u00f6s tupakointi lis\u00e4\u00e4 sairastumisalttiutta, ja geeneill\u00e4kin on osuutensa sairauden puhkeamisessa.\n <\/p>\n
\n Vaikka MS-tautia ei voidakaan parantaa, Ahvenj\u00e4rvi lohduttaa uusien l\u00e4\u00e4kkeiden olevan tehokkaita lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n monen potilaan oireita ja hidastamaan sairauden etenemist\u00e4. Ne ovat my\u00f6s hyvin siedettyj\u00e4.\n <\/p>\n
\n L\u00e4hde: https:\/\/www.aivosaatio.fi\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Liminkalaistaustainen Henrik Ahvenj\u00e4rvi on aina ollut utelias ja tiedonhaluinen. H\u00e4n viihtyi nuorena faktojen parissa ja halusi dokumentoida asioita.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":137369,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-137368","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115863272994372992","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137368"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137368\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/137369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}