{"id":137420,"date":"2026-01-09T05:52:11","date_gmt":"2026-01-09T05:52:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137420\/"},"modified":"2026-01-09T05:52:11","modified_gmt":"2026-01-09T05:52:11","slug":"listasimme-yhdeksan-kevaan-kiinnostavaa-nayttelya-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137420\/","title":{"rendered":"Listasimme yhdeks\u00e4n kev\u00e4\u00e4n kiinnostavaa n\u00e4yttely\u00e4 | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Vuoden vaihtuminen tuo taidemuseoihin ja -gallerioihin uudet n\u00e4yttelyt ja uutta ihailtavaa.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarjolla on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 niin vanhemman taiteen kuin nykytaiteen yst\u00e4ville.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 yhdeks\u00e4n eri puolilta Suomea poimittua vinkki\u00e4.<\/p>\n

1. Katso vihannesta ja tyhj\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4 turhasta<\/p>\n

\"Pentti<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Pentti Kaskipuron teokset perustuvat voimakkaisiin kontrasteihin, mustan, valkoisen ja harmaan eri s\u00e4vyihin. Kuva: Katri Krohn Lassila<\/p>\n

Mestari K, suomalaisen taidegrafiikan pioneeri ja arvostettu opettaja. Sellainen oli Pentti Kaskipuro<\/strong> (1930\u20132010).<\/p>\n

H\u00e4nen teoksensa ovat hyggeilytaidetta. Ne vetoavat intiimill\u00e4 tunnelmallaan. Niiss\u00e4 puhuu hiljaisuus ja rauha.<\/p>\n

Sara Hild\u00e9nin taidemuseossa <\/a>Pentti Kaskipuron grafiikka tekee kunniaa keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n sipulin, kantarellin ja kalan yksinkertaiselle kauneudelle.<\/p>\n

Pentti Kaskipuro, Sara Hild\u00e9nin taidemuseo, Tampere 10.1.\u201319.4.2026.<\/p>\n

2. Eero Nelimarkka \u2013 pyykk\u00e4rin pojasta taiteilijaksi<\/p>\n

\"Maalauksessa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Eero Nelimarkan maalauksissa on usein erikoinen, unenomainen tunnelma. Ateljeesta-teos on vuodelta 1940. Kuva: Kansallisgalleria \/ Hannu Pakarinen.<\/p>\n

Taidemaalari Eero Nelimarkka<\/strong> (1891\u20131977) syntyi hyvin vaatimattomiin oloihin kahdeksanlapsisen perheen kuopukseksi.<\/p>\n

Vaasalaisen pyykinpesij\u00e4n pojasta kasvoi Etel\u00e4-Pohjanmaan maisemien sek\u00e4 muotokuvien taidemaalari.<\/p>\n

Ateneumin taidemuseo<\/a> johdattaa maaliskuussa avautuvassa n\u00e4yttelyss\u00e4\u00e4n taiteilijan ajatuksiin ja taiteeseen. Maalausten lis\u00e4ksi n\u00e4yttelyss\u00e4 on piirustuksia sek\u00e4 valokuvia Nelimarkan el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Eero Nelimarkka, Ateneumin taidemuseo, Helsinki 13.3.\u201313.9.2026.<\/p>\n

3. Hannu Hautala puhui el\u00e4inten kielt\u00e4<\/p>\n

\"Kalas\u00e4\u00e4ski<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Hannu Hautalan valokuvat ovat kunnianosoitus suomalaiselle luonnolle. Kalas\u00e4\u00e4sken h\u00e4n kuvasi 1990-luvulla. Kuva: Hannu Hautala<\/p>\n

Hannu Hautalaa<\/strong> (1941\u20132023) voi liioittelematta kutsua luontokuvauksen legendaksi.<\/p>\n

Veturitallissa Salossa<\/a> avautuu h\u00e4nen t\u00e4h\u00e4n asti laajin n\u00e4yttelyns\u00e4. Sill\u00e4 on kaunis nimi: Poika, joka rakasti lintuja.<\/p>\n

Hautala muistetaan taitavana ja k\u00e4rsiv\u00e4llisen\u00e4 kuvaajana, joka jaksoi odottaa piilokojussaan juuri oikeaa hetke\u00e4 saadakseen parhaan mahdollisen kuvan.<\/p>\n

N\u00e4yttelyss\u00e4 on yli 100 valokuvaa, jotka on otettu eri vuodenaikoina ja eri vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n

Hannu Hautala: Poika, joka rakasti lintuja, Salon taidemuseo Veturitalli, Salo 24.1.\u20133.5.2026.<\/p>\n

4. Timo Sarpanevalla juhlavuosi<\/p>\n

\"Maljakko<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Muotoilija Timo Sarpanevan syntym\u00e4st\u00e4 on 100 vuotta. Suomen lasimuseon n\u00e4yttelyss\u00e4 on muun muassa Claritas-maljakko. Kuva: Suomen lasimuseo<\/p>\n

Muotoilija Timo Sarpanevan<\/strong> (1926\u20132006) suunnittelema lasinen Festivo-kynttil\u00e4njalka on klassikko, joka juhlisti monen suomalaiskodin joulukattausta. Samoin muotoilijan k\u00e4denj\u00e4ljen voi tunnistaa Iittalan astioista.<\/p>\n

Mutta miten hyvin tunnet h\u00e4nen lasitaidettaan?<\/p>\n

Suomen lasimuseon<\/a> suurn\u00e4yttely esittelee juhlavuoden kunniaksi kansainv\u00e4lisesti palkitun Sarpanevan laajaa tuotantoa, kokeilevaa lasitaidetta ja -muotoilua.<\/p>\n

Timo Sarpaneva, Suomen lasimuseo, Riihim\u00e4ki 25.4.\u201331.12.2026.<\/p>\n

5. Morris ja sein\u00e4papereiden kauneus<\/p>\n

\"Lintuja<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Didrichsenin taidemuseo on saanut William Morrisin esineit\u00e4 ja luonnoksia lainaksi Iso-Britanniasta. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n suunnitteli vuonna 1862. Kuva: William Morris Gallery, London Borough of Waltham Forest<\/p>\n

Tapetit voivat olla lumoavaa taidetta. Sen osoitti William Morris<\/strong> (1834\u20131896).<\/p>\n

Morris oli englantilainen tekstiilitaiteilija, graafikko, kirjanpainaja ja kirjailija. H\u00e4n oli kiinnostunut luonnosta, mik\u00e4 n\u00e4kyi h\u00e4nen suunnittelemissaan tapeteissa ja kankaissa.<\/p>\n

William Morris, Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 29.5.\u201330.8.2026.<\/p>\n

6. Oulu kunnioittaa saamelaisia<\/p>\n

\"Tanssija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Suurn\u00e4yttely tutustuttaa saamelaiskulttuurin koko kirjoon. Kuva on Ann-Sofie Kallokin teoksesta Guoddi. Tanssija on \u00c1nna-Katri Helander. Kuva: Albinas Liutkus \/ Oulun taidemuseo<\/p>\n

Oulu on t\u00e4n\u00e4 vuonna Euroopan kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunki. Oulun taidemuseon <\/a>n\u00e4yttely Eanangiella \u2013 Maan kieli on yksi p\u00e4\u00e4kaupunkivuoden ohjelmista.<\/p>\n

Saamelaisen taiteen ja duodjin [saamenk\u00e4sity\u00f6n] laaja n\u00e4yttely haluaa kunnioittaa alkuper\u00e4iskansan kulttuurin kest\u00e4vyytt\u00e4 ja kauneutta.<\/p>\n

N\u00e4yttelyyn osallistuu yli 50 taiteilijaa ja k\u00e4sity\u00f6n taitajaa Saamenmaalta.<\/p>\n

Eanangiella \u2013 Maan kieli, Oulun taidemuseo, Oulu 16.1.\u20133.5.2026.<\/p>\n

7. Kiasmassa nykytaidetta<\/p>\n

\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Siri Baggermanin teos The Drone (2021) tulee esille Nykytaiteen museo Kiasmaan. Kuva: Siri Baggerman<\/p>\n

Toinen laaja saamelaisen taiteen n\u00e4yttely j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Se on ensimm\u00e4inen saamelaisen nykytaiteen suurn\u00e4yttely Helsingiss\u00e4. Esill\u00e4 on teoksia 1970-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Entiset ainoat \u2013 saamelaisen taiteen aika, Kiasma, Helsinki 27.3.\u20136.9.2026. Osa teoksista on esill\u00e4 Siidassa Inarissa lokakuussa.<\/p>\n

\"Vanhan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jaakko Heikkil\u00e4n valokuvissa on lempe\u00e4\u00e4 huumoria. Valokuvassa Ebbas Vardagsrum naiset kahvittelevat kesken\u00e4\u00e4n, koira makaa lattialla ja mies seuraa sivusta. Kuva: Jaakko Heikkil\u00e4<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4kin n\u00e4yttelyll\u00e4 on kaunis nimi: Ja minusta tuli ihminen.<\/p>\n

Aineen taidemuseo Torniossa<\/a> t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 40 vuotta ja esittelee juhlavuotenaan valokuvaaja Jaakko Heikkil\u00e4n<\/strong> teoksia usean vuosikymmenen ajalta.<\/p>\n

Heikkil\u00e4 on valokuvannut yhteis\u00f6j\u00e4 ja v\u00e4hemmist\u00f6kulttuureja sek\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 eri puolilla maailmaa. Kuvissa on niin Tornionjokilaakson asukkaita kuin Venetsian aatelisia.<\/p>\n

Valokuvat ovat koskettavia, ja samalla niiss\u00e4 on lempe\u00e4\u00e4 huumoria.<\/p>\n

Jaakko Heikkil\u00e4: Ja minusta tuli ihminen, Aineen taidemuseo, Tornio 8.3.\u201330.8.2026.<\/p>\n

Mit\u00e4 miettiv\u00e4t nuoret taiteilijat ja miten maailmanmeno n\u00e4kyy heid\u00e4n teoksissaan? Sen voi n\u00e4hd\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kahdessa eri n\u00e4yttelyss\u00e4.<\/p>\n

Nuorten tuntoja peilaa my\u00f6s helsinkil\u00e4isess\u00e4 Amos Rexiss\u00e4<\/a> toukokuussa avautuva Generation 2026.<\/p>\n

Nuoret 2026, Taidehalli, Helsinki 29.5.-26.7.2006.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuoden vaihtuminen tuo taidemuseoihin ja -gallerioihin uudet n\u00e4yttelyt ja uutta ihailtavaa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarjolla on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 niin vanhemman taiteen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":137421,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[2044,137,33,31,30,23919,108,10567,23920,32,397,7471,1365,6291,10566,11399,6448,109],"class_list":{"0":"post-137420","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-ateneum","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-taidehalli","14":"tag-kulttuuri","15":"tag-muotoilu","16":"tag-sara-hildenin-taidemuseo","17":"tag-suomi","18":"tag-taide","19":"tag-taidemaalarit","20":"tag-taidemuseot","21":"tag-taidenayttelyt","22":"tag-taideteokset","23":"tag-valokuvaajat","24":"tag-valokuvat","25":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115863587670349767","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137420","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137420"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137420\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/137421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137420"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137420"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137420"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}