\n\t\t\t\t
![\"\"\/](\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/4aboj0\/10972625.jpg\/alternates\/FREE_1440\/10972625.jpg\")
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tHarmaalep\u00e4t ovat monin paikoin k\u00e4rsineet id\u00e4nlehtikuoriaisten toukkien invaasiosta. Aake Roininen<\/p>\n
Aikuisina kiilt\u00e4vi\u00e4, tumman sinivioletteja, reilun puolen sentin pituisia kovakuoriaisia n\u00e4kyi jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 nakertelemassa leppien vasta puhkeamassa olevia lehti\u00e4. Niiden runsaudesta saattoi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mit\u00e4 my\u00f6hemmin tuleman pit\u00e4\u00e4, mutta lopulta hein\u00e4kuussa toukkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 yll\u00e4tti kokeneemmankin luonnontutkijan.<\/p>\n
Paikoin l\u00e4hes kaikki harmaalep\u00e4t, niin alle parimetriset taimet kuin isot puutkin, olivat l\u00e4peens\u00e4 harmaanruskeita. Kun toukat ahmivat lehtien pintasolukon, ne k\u00e4pristyv\u00e4t rullalle, ja puut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t matkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuin olisivat k\u00e4rsineet kuivuudesta.<\/p>\n
Lep\u00e4t kyll\u00e4 toipuvat t\u00e4llaisestakin koettelemuksesta ja pystyv\u00e4t valmistautumaan talveen ja tuottamaan silmut ensi kes\u00e4n lehtien aihioiksi.<\/p>\n
Kuoriaisille k\u00e4y yleens\u00e4 heikommin. Taudit, loiset ja joskus ep\u00e4edulliset talviolot karsivat raa\u2019alla otteella niiden kantaa. Tavallisesti kahta runsasta lehtikuoriaisvuotta ei siten satu per\u00e4kk\u00e4in \u2013 mik\u00e4 on tietenkin leppien pelastus.<\/p>\n
\t\t\t\tVesimittarit eiv\u00e4t maistu pedoille<\/p>\n
Kirjoitin aiemmin kes\u00e4ll\u00e4 vesimittarien huikeista sopeumista veden pinnalla el\u00e4miseen. Muutamat vesimittareita luonnossa tarkkailleet lukijat ovat sittemmin ihmetelleet, mikseiv\u00e4t kalat napsi niit\u00e4 periaatteessa helppoina saaliina veden pinnalta?<\/p>\n
Havainnoin asiaa itsekin useaan otteeseen, ja totta se oli: vesimittarit saivat luistella vetten p\u00e4\u00e4ll\u00e4 aivan rauhassa. Kun veden pinnalle tipahti jokin muu hy\u00f6nteinen r\u00e4pik\u00f6im\u00e4\u00e4n, pikkukalat kilpailivat vesimittarien kanssa saaliista.<\/p>\n
T\u00e4ydellist\u00e4 selityst\u00e4 ilmi\u00f6lle ei ole helposti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. Vesimittarit voivat olla altap\u00e4in hankalasti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 valoa heijastavan vatsapuolen samettikarvansa ansiosta. Niiden raajatkaan eiv\u00e4t riko vedenpintaa, mik\u00e4 my\u00f6s voi heikent\u00e4\u00e4 niiden havaittavuutta.<\/p>\n
Toisaalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vesimittarit ovat pahanmakuisia, ja kalat voivat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4. Mutta varmaa tietoa ei ole siit\u00e4, kuinka helposti kalat oppivat t\u00e4m\u00e4n periaatteessa hyv\u00e4n saaliin huonon ominaisuuden?<\/p>\n
On my\u00f6s havaittu, ett\u00e4 vesimittarit ovat ketteri\u00e4 pakenemaan alhaalta tulevaa saalistajaa pitkien ja voimakkaiden raajojensa avulla. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n selit\u00e4 sit\u00e4, mikseiv\u00e4t kalat edes yrit\u00e4 saalistaa niit\u00e4.<\/p>\n
Oli syy mik\u00e4 tahansa \u2013 tai useamman tekij\u00e4n summa \u2013 vesimittarit saavat el\u00e4\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4\u00e4, mutta rauhallista el\u00e4m\u00e4\u00e4 vesien rantavy\u00f6hykkeess\u00e4. Suurimman uhan niille tuottanevatkin ahnaat lajitoverit.<\/p>\n
Voit l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja havaintoja luonnosta osoitteeseen jari.m.haimi@jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijat Jari Haimi, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kyt\u00f6viita ja Jyrki Torniainen sek\u00e4 Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Heikki Helle, \u00c4ht\u00e4ri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Id\u00e4nlehtikuoriaisen toukat ovat paikoin ahmineet lep\u00e4n lehdet ruskeiksi Harmaalep\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuin kuivuneilta laajoilla alueilla Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa. Lajin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":13746,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[824,33,31,30,425,426,3845,72,406,118,32,119,534],"class_list":{"0":"post-13745","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-era-ja-luonto","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-jyvaskyla","13":"tag-jyvaskylan-yliopisto","14":"tag-luonnossa","15":"tag-luonto","16":"tag-luontovalokuvaus","17":"tag-science","18":"tag-suomi","19":"tag-tiede","20":"tag-ymparisto-ja-luonto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13745","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13745"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13745\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13746"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13745"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13745"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13745"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}