![\"Kuvan](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/kuva_pv_lkm_m15_kkkats-scaled.png\")
<\/p>\nT\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kylmiksi on luokiteltu sellaiset p\u00e4iv\u00e4t, joina vuorokauden keskil\u00e4mp\u00f6tila on ollut pakkasen puolella. Vastaavasti oikein kylmin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 keskil\u00e4mp\u00f6tila on ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 astetta pakkasella. Kylmien p\u00e4ivien esiintymist\u00e4 tutkittiin yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 1900-luvun lopun ilmastossa, jolloin maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila oli puoli astetta korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. <\/p>\n
Tulevia olosuhteita taas tarkasteltiin sellaisena ajankohtana, jolloin maapallo olisi l\u00e4mmennyt kahdella asteella esiteollisen ajan tasoon n\u00e4hden. Vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin tavoitteeksi, ett\u00e4 l\u00e4mpeneminen ei milloinkaan etenisi tuon rajapyykin yli. Mutta jos kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei onnistuta hillitsem\u00e4\u00e4n, kahden asteen raja voi tulla vastaan jo t\u00e4m\u00e4n vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Kovat pakkaset harvinaistuvat eniten<\/p>\n
Puolen asteen l\u00e4mpenemisen tasolla, eli 1900-luvun lopun ilmastossa, kirpeit\u00e4 yli 15 pakkasasteen p\u00e4ivi\u00e4 esiintyi Lapissa talvikauden aikana keskim\u00e4\u00e4rin 40\u201350, Etel\u00e4-Suomen sis\u00e4maassa 10\u201320 ja Etel\u00e4-Ruotsissa vajaat 5. Kahden asteen l\u00e4mpenemisen tasolla t\u00e4llaisia p\u00e4ivi\u00e4 olisi Lapissa 20\u201330, eli niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 putoaisi noin puoleen. Etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 ja l\u00e4ntisimm\u00e4ss\u00e4 Suomessa n\u00e4in kovat pakkaset harvinaistuisivat suhteessa enemm\u00e4n, 70\u201380 %, ja Etel\u00e4-Skandinaviassa jopa yli 90 prosentilla.<\/p>\n
Nollaa astetta kylmempien p\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 putoaa suhteessa v\u00e4hemm\u00e4n, Lapissa alle 20 %, Etel\u00e4-Suomessa noin 30 % ja Etel\u00e4-Skandinaviassa 40\u201350 %. T\u00e4m\u00e4 onkin tyypillinen ilmastonmuutoksen piirre \u2013 mit\u00e4 \u00e4\u00e4rev\u00e4mp\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t\u00e4 tutkitaan, sit\u00e4 voimakkaammin ilmastonmuutos siihen suhteellisesti ottaen vaikuttaa.<\/p>\n
Sellainen ankara useamman p\u00e4iv\u00e4n pakkasjakso, jollainen koettiin 1900-luvun lopun ilmastossa kerran 20 vuodessa, olisi kahden asteen l\u00e4mpenemisen tasolla odotettavissa ainoastaan noin kerran 200 vuodessa, eli ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 juuri koskaan. Yll\u00e4 esitetyt lukuarvot kuvaavat 25 eri ilmastomallin tulosten keskiarvoja. Toki kylmien p\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelevat mallista toiseen, muun muassa riippuen siit\u00e4, miten koko maapallon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tilan nousu vaikuttaa Pohjois-Euroopan kylm\u00e4n vuodenajan l\u00e4mp\u00f6tiloihin. <\/p>\n
Lis\u00e4ksi tulevaisuudenkin ilmastossa s\u00e4\u00e4olot vaihtelevat vuodesta toiseen. Joinakin talvina kylm\u00e4t jaksot j\u00e4\u00e4v\u00e4t tyystin tulematta; t\u00e4st\u00e4 saatiin meill\u00e4 esimakua vuonna 2020. Toisina vuosina kylmi\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 vastaavasti on vallitsevaan ilmastoon suhteutettuna tavanomaista enemm\u00e4n.<\/p>\n
Pakkasten leudontumisesta on niin etua kuin haittaakin<\/p>\n
Pakkasten leudontuminen helpottaa syd\u00e4nvikaisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja pienent\u00e4\u00e4 rakennusten l\u00e4mmitystarvetta. J\u00e4\u00e4nmurtokausi lyhenee. Toisaalta puun korjuu metsist\u00e4 vaikeutuu, kun routa ei en\u00e4\u00e4 lujita maaper\u00e4\u00e4 yht\u00e4 tehokkaasti kuin ennen. Maan ollessa sula kova tuuli kaataa puita herkemmin. Lis\u00e4ksi monet tuhohy\u00f6nteiset ja luontoomme kuulumattomat vieraslajit selvi\u00e4v\u00e4t leudontuvien talvien yli entist\u00e4 helpommin.<\/p>\n
<\/p>\n
Sellaisten kirpeiden pakkasp\u00e4ivien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosittainen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, joina vuorokauden keskil\u00e4mp\u00f6tila on kylmempi kuin -15 \u00b0C: (a) 0,5 \u00b0C:n l\u00e4mpenemisen tasolla, eli 1900-luvun lopun ilmastossa, (b) 2.0 \u00b0C:n l\u00e4mpenemisen tasolla ja (c) muutos n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 prosentteina. Kuva: Ilmatieteen laitos.<\/p>\n
Teksti: <\/strong>Kirsti Jylh\u00e4 ja Ilari Lehtonen<\/p>\n Teksti on julkaistu alun perin Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-digilehdess\u00e4.<\/a> <\/p>\n Julkaisun viitetiedot: <\/strong>Jylh\u00e4, K. & Lehtonen, I. 2025: Ilmasto l\u00e4mpenee \u2013 yh\u00e4k\u00f6 pakkaset paukkuvat? Ilmastokatsaus, 27(10), 8\u201310, https:\/\/doi.org\/10.35614\/ISSN-2341-6408-IK-2025-11-02<\/a><\/p>\n Lis\u00e4tietoja: <\/p>\n