Lukijan mielipide|Aina kun viran edellytt\u00e4m\u00e4t p\u00e4tevyysvaatimukset sivuutetaan, loukataan samalla demokraattisen oikeusvaltion moraalista perustaa.<\/p>\n
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.<\/p>\n
Poliittiset virkanimitykset ovat muodostuneet sitke\u00e4ksi vitsaukseksi Suomen poliittisessa kulttuurissa, kuten Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoituksessa (8.1.)<\/a> aiheellisesti tuotiin esille. Vaikka Petteri Orpon<\/a> (kok) hallituksen toiminta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 katsannossa erityisen r\u00f6yhke\u00e4lt\u00e4 \u2013 tilanne on pahenemaan p\u00e4in \u2013, on ongelman historia pitk\u00e4.<\/p>\n Nyt on korkea aika pohtia keinoja, joilla tilanteeseen voitaisiin saada aikaan muutos. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 poliittiset virkanimitykset tuovat puolueille vuorollaan sellaisia etuja, joista ne eiv\u00e4t halua luopua. Kukin ottaa systeemist\u00e4 hy\u00f6dyn vuorollaan. J\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on selke\u00e4sti korruptiivisia piirteit\u00e4.<\/p>\n Yhteiskuntamoraalin kannalta asian tekee vakavaksi se, ett\u00e4 aina, kun viran edellytt\u00e4m\u00e4t p\u00e4tevyysvaatimukset sivuutetaan, loukataan samalla demokraattisen oikeusvaltion moraalista perustaa ja annetaan samalla v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen signaali siit\u00e4, mit\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 virkojen tavoittelemiseksi.<\/p>\n Suomalaisen yhteiskunnan historiallinen menestys on suurelta osin perustunut mahdollisuuksien tasa-arvoon ja siihen liittyv\u00e4\u00e4n koulutusmy\u00f6nteisyyteen, jonka ytimess\u00e4 on periaate, jonka mukaan koulutuksella hankittu p\u00e4tevyys lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Jos ja kun t\u00e4st\u00e4 periaatteesta on tingitty poliittisia virkanimityksist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, antaa se nuorelle sukupolvelle valitettavan viestin siit\u00e4, millaisilla taustoilla ja keinoilla uraa kannattaa l\u00e4hte\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Tilanne on pahentunut, kun poliittisten virkanimitysten tekemist\u00e4 on viime vuosikymmenten aikana helpotettu alentamalla monien virkojen p\u00e4tevyysvaatimuksia. On suorastaan uskomatonta, ett\u00e4 tutkimuslaitosten johtoon tai tiedepolitiikan keskeisiin teht\u00e4viin riitt\u00e4\u00e4 nykyisin yliopistollinen perustutkinto.<\/p>\n Miten poliittiset virkanimitykset saadaan kuriin?<\/p>\n<\/blockquote>\n Samaan aikaan, kun suomalaisessa yhteiskunnassa koulutetaan lis\u00e4\u00e4 tohtoreita, pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4 ett\u00e4 tohtorin tutkinto asetetaan p\u00e4tevyysvaatimukset ainakin sellaisissa viroissa ja teht\u00e4viss\u00e4, joissa tutkijakoulutus ja ylemm\u00e4n tutkinnon suorittaminen on selv\u00e4sti edellytys teht\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4lle hoitamiselle. P\u00e4tevyysvaatimuksien harkittu ja perusteltu kirist\u00e4minen olisi er\u00e4s keino vaikeuttaa poliittisten virkanimitysten tekemist\u00e4. Muitakin keinoja on.<\/p>\n Toinen keino olisi hakijoiden valitusmahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4minen, johon my\u00f6s Helsingin sanomat p\u00e4\u00e4kirjoituksessaan viittaa. Se lis\u00e4isi hakijoiden oikeusturvaa ja toisin oikeuskanslerin ja muiden lainvalvojien rinnalle toimivan oikeusturvamekanismin.<\/p>\n Kolmas keino olisi virkanimitysprosessien ja my\u00f6s esimerkiksi yliopistollisten teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4ytt\u00f6jen systemaattinen monitorointi ja arviointi ongelmien esille saattamiseksi. Ilman kansalaisyhteiskunnan panosta ja painostusta poliittinen eliitti ei luovu eduistaan eik\u00e4 l\u00e4\u00e4nityksist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Jukka Kekkonen<\/p>\n oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori emeritus, Helsingin yliopisto<\/p>\n\n