{"id":137874,"date":"2026-01-09T16:46:09","date_gmt":"2026-01-09T16:46:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137874\/"},"modified":"2026-01-09T16:46:09","modified_gmt":"2026-01-09T16:46:09","slug":"auringonpurkaukset-harhauttavat-navigaattoreita-auton-karttaosoitin-voi-olla-useita-kilometreja-harhassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137874\/","title":{"rendered":"Auringonpurkaukset harhauttavat navigaattoreita \u2013 auton karttaosoitin voi olla useita kilometrej\u00e4 harhassa"},"content":{"rendered":"<p>\n      Auringonpurkaukset ovat tuoneet taivaalle loistavia revontulia, mutta ne vaikuttavat monella muullakin tavalla. Esimerkiksi autojen ja k\u00e4nnyk\u00f6iden karttaopastus eli navigaattorit saattavat auringonpurkausten vaikutuksesta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sijaintia kilometrienkin virheell\u00e4.\n    <\/p>\n<p>\n      \u2013\u202fAuringon aktiivisuuden muutokset vaikuttavat yleisesti ionosf\u00e4\u00e4rin rakenteeseen, joka peilautuu siten GNSS-laitteiden paikannustarkkuuden heittelyyn, kertoo s\u00e4hk\u00f6postitse vanhempi tutkija Mika Saajisto Maanmittauslaitoksesta.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fRevontulien on osoitettu aiheuttavan suuriakin h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 paikannustarkkuuteen ja viel\u00e4p\u00e4 siten ett\u00e4 vaikutukset saattavat olla hyvin paikallisia, eli esimerkiksi sadan tai kahden sadan kilometrin s\u00e4teell\u00e4 toisistaan olevat vastaanottimet saattavat kokea hyvin erilaisen &#8221;paikannuss\u00e4\u00e4n&#8221;.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fLis\u00e4ksi eri taajuuskaistat joilla paikannussignaaleita l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n voivat reagoida eri tavoin ionosf\u00e4\u00e4rin h\u00e4iri\u00f6ihin, eli toinen kaista voi kokea suuremman h\u00e4iri\u00f6n kuin toinen, jatkaa Saajisto.\n    <\/p>\n<p>    <img decoding=\"async\" class=\"responsive-image article__image-image lozad\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/XlTXxcwZca8pRtge1mzwR1sHgKlnAidOOe30UcM0jCWneI-BL23rzcSTNoYAppNeF-l-6NTcR2Y0wiwm3tjbj5Fz4HCbIZu-z3vT.jpeg\" alt=\"Auringonpurkaukset aiheuttavat virheellisisi\u00e4 sijaintitietoja muun muassa autojen navigaattoreissa\"\/><\/p>\n<p>\n                Auringonpurkaukset aiheuttavat virheellisisi\u00e4 sijaintitietoja muun muassa autojen navigaattoreissa\n              <\/p>\n<p>\n                Kuva: Risto Pikkupeura\n              <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Auringon ollessa aktiivinen roihupurkaukset ja massapurkaukset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. T\u00e4ll\u00f6in auringosta l\u00e4htee suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 varautuneita hiukkasia. Purkausten osuessa maahan, ne voivat aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikeuksia esimerkiksi radioliikenteeseen, satelliitteihin, s\u00e4hk\u00f6verkkoihin ja satelliittipaikannukseen. Voimakkaan purkauksen tuttu merkki on revontulien n\u00e4kyminen.\n    <\/p>\n<p>&#8221;Revontulien on osoitettu aiheuttavan suuriakin h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 paikannustarkkuuteen ja viel\u00e4p\u00e4 siten ett\u00e4 vaikutukset saattavat olla hyvin paikallisia.&#8221;<\/p>\n<p>\n                Mika Saajisto\n              <\/p>\n<p>\n                  Vanhempi tutkija<br \/>\nMaanmittauslaitos\n                <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fItselleni ei nyt ole tullut vastaan mit\u00e4\u00e4n raportteja paikannusongelmista, jotka liittyisiv\u00e4t revontuliin tai ionosf\u00e4\u00e4riin yleisemmin. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti voidaan sanoa, ett\u00e4 kehittyneemm\u00e4t paikannuslaitteet kykenev\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n mittauksia usealla taajuuskaistalla, jolloin paikannustarkkuus paranee ja mahdollisten h\u00e4iri\u00f6iden vaikutus voi olla v\u00e4h\u00e4isempi\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Auringosta purkautuneet varautuneet hiukkaset vaikuttavat ionosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 eli ilmakeh\u00e4n ylimm\u00e4ss\u00e4 osassa siten, ett\u00e4 satelliitista l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 paikannussignaali v\u00e4\u00e4ristyy. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n laite ei pysty seuraamaan signaalia luotettavasti. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa huonompaan paikannustarkkuuteen, tai jopa siihen, ett\u00e4 laite ei voi paikantaa lainkaan.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013 Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden syklill\u00e4 maksimin ja minimin v\u00e4lill\u00e4. Nyt viime vuoden kes\u00e4ll\u00e4 oli aktiivisuus suurimmillaan, jolloin puhutaan my\u00f6s auringonpilkkujen maksimista, kertoo johtava asiantuntija Marko Ollikainen Maanmittauslaitoksesta.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013 Nyt ollaan menossa v\u00e4hemm\u00e4n aktiiviseen suuntaan, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Tarkkojen sijaintiratkaisujen saaminen ja niiden luotettavuus voi heikenty\u00e4 my\u00f6s keskell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa esimerkiksi tarkkaa paikannusta hy\u00f6dynt\u00e4vien koneohjausj\u00e4rjestelmien toimintaan.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013 Maanmittauslaitos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laitteita, joihin saamme paikannuspalveluilta korjaustietoa. Silti on ollut muutamia p\u00e4ivi\u00e4 tai hetki\u00e4, jolloin tarkkaa paikannusta ei ole voinut tehd\u00e4.\n    <\/p>\n<p>    <img decoding=\"async\" class=\"responsive-image article__image-image lozad\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Jzv2vrT7ukBMTg0S36_ytihvPyhMCoHJQuoATRSMv3_veDh7fEPxqWfHgtKCDr5oCsCOoWyipK5uDxMlM4Oj1CeJHll1dpVFNGHj.jpeg\" alt=\"Ilmakeh\u00e4n h\u00e4iri\u00f6t voivat vaikuttaa eri laitteisiin eritavoin. Parempi tarkkuus saadaan laitteilla, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t useampaa satelliittipaikannusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.\"\/><\/p>\n<p>\n                Ilmakeh\u00e4n h\u00e4iri\u00f6t voivat vaikuttaa eri laitteisiin eritavoin. Parempi tarkkuus saadaan laitteilla, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t useampaa satelliittipaikannusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.\n              <\/p>\n<p>\n                Kuva: Iiro Kerkel\u00e4\n              <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Edellinen auringon aktiivisuushuippu koettiin vuosina 2013\u20132015. Kuluneiden vuosien aikana satelliittipaikannusj\u00e4rjestelm\u00e4t ja -laitteet ovat kehittyneet huimasti, mik\u00e4 voi auttaa auringon aiheuttamiin ongelmiin.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Kaikissa globaaleissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kolme taajuutta, mik\u00e4 mahdollistaa paremman ionosf\u00e4\u00e4rin mallintamisen niin laitteessa kuin paikannuspalveluissa. Parempaa mallintamista tukee my\u00f6s paikannuspalveluiden k\u00e4ytt\u00e4mien tukiasemien kasvanut m\u00e4\u00e4r\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013 Ajoneuvoissa ja k\u00e4nnyk\u00f6iss\u00e4 voi olla mahdollisesti yksi antenni, jolloin h\u00e4iri\u00f6t vaikuttavat enemm\u00e4n, arvioi Ollikainen.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202f\u00c4lypuhelimien tapauksessa paikannustarkkuutta voidaan my\u00f6s parantaa ottamalla huomioon tieto puhelimen n\u00e4kemist\u00e4 linkkimastoista, joiden avulla voidaan yritt\u00e4\u00e4 rajata puhelimen sijaintia, kertoo Saajisto.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus tutkii, millaista tilannekuvatietoa satelliittipaikannuksen luotettavuudesta on saatavilla ja voidaan tuottaa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013 Satelliittipaikannuksen luotettavuuteen teht\u00e4v\u00e4 tutkimus on yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaista, sill\u00e4 esimerkiksi teleoperaattorit ja s\u00e4hk\u00f6verkot tarvitsevat tarkkaa GNSS-aikatietoa, jotta eri j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat toimia tehokkaasti, vanhempi tutkija Mika Saajasto toteaa Maanmittauslaitoksen <a href=\"https:\/\/www.maanmittauslaitos.fi\/ajankohtaista\/auringon-aktiivisuus-vaikuttaa-tarkkaan-paikannukseen?fbclid=IwY2xjawPLMh1leHRuA2FlbQIxMABicmlkETBzYXZwRzFhZFhKTlBtRUZJc3J0YwZhcHBfaWQQMjIyMDM5MTc4ODIwMDg5MgABHptFleTFJJnPQvgb_GYZyzxOvQl3eEm8tt-mmhDCLKFEBeSGzXysFISlcxVz_aem_er50LPT0nR1uuKmO3d_XsQ\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">nettisivuilla<\/a>.\n    <\/p>\n<p>Fakta<\/p>\n<p>      Laitteiden kyky kest\u00e4\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t<\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Auringonpurkausten aiheuttamat h\u00e4iri\u00f6t muuttavat satelliittien l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n signaalin kulkuaikaa, mik\u00e4 aiheuttaa virheit\u00e4 paikannuksessa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Erilaisia j\u00e4rjestelmi\u00e4 ovat USA:n kehitt\u00e4m\u00e4 GPS, eurooppalainen Galileo, kiinalainen BeiDou ja ven\u00e4l\u00e4inen Glonass.\n    <\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Satelliittipaikannukseen viitataan nyky\u00e4\u00e4n termill\u00e4 GNSS, global navigation satellite system.\n    <\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Heikoin h\u00e4iri\u00f6iden kest\u00e4vyys on yhdell\u00e4 taajuudella toimivilla GPS-vastaanottimilla. Ne eiv\u00e4t pysty korjaamaan purkausten aiheuttamaa virhett\u00e4. T\u00e4llaisia ovat muun muassa osa puhelimista ja autojen ensiasennetuista navigaattoreista.\n    <\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Monia taajuuksia ja j\u00e4rjestelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vastaanottimet s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t tarkkuuden paremmin. T\u00e4llaisia on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muun muassa droneissa, koneohjauksessa ja ilmailussa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Ammattitason laitteet kest\u00e4v\u00e4t auringonpurkausten h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 hyvin, mutta t\u00e4ysin immuuneja nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 korjaavia palveluja. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on muun muassa maanmittauslaitos.\n    <\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Erikoisvastaanottimet kest\u00e4v\u00e4t parhaiten h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. N\u00e4it\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muun muassa televerkot ja puolustuslaitos.\n    <\/p>\n<p>      Paikannuksen periaate<\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Satelliittipaikannus perustuu tarkkaan ajansiirtoon. Jokainen satelliittipaikannusj\u00e4rjestelm\u00e4 koostuu noin 20\u201330 satelliitista, joiden kiertorata on noin 20 000 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Kaikissa satelliiteissa on tarkka atomikello, jonka perusteella ne l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t maahan aikasignaalia sek\u00e4 tietoa satelliitin sijainnista.\n    <\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      L\u00e4hetysaikatiedon ja vastaanottimen kellon antaman erotuksen perusteella voidaan laskea et\u00e4isyys kun tiedet\u00e4\u00e4n radiosignaalin nopeus. Sijainti varmistuu kun k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n satelliitin tieto.\n    <\/p>\n<p class=\"article__fact-paragraph\">\n      Kuluttajak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetun GNSS-vastaanottimen paikannustarkkuus on tyypillisesti noin viiden metrin luokkaa\n    <\/p>\n<p>\n      L\u00e4hde: ADTRAN, GIS Resources, Maanmittauslaitos\n    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Auringonpurkaukset ovat tuoneet taivaalle loistavia revontulia, mutta ne vaikuttavat monella muullakin tavalla. Esimerkiksi autojen ja k\u00e4nnyk\u00f6iden karttaopastus eli&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":137875,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-137874","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115866159655973883","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137874","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137874"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137874\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/137875"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137874"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137874"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137874"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}