{"id":137997,"date":"2026-01-09T19:48:07","date_gmt":"2026-01-09T19:48:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137997\/"},"modified":"2026-01-09T19:48:07","modified_gmt":"2026-01-09T19:48:07","slug":"tuberkuloosin-syntymekanismista-paljastui-tarkea-uusi-tieto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/137997\/","title":{"rendered":"Tuberkuloosin syntymekanismista paljastui t\u00e4rke\u00e4 uusi tieto"},"content":{"rendered":"

Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on saanut selville, miksi tuberkuloosibakteeri tarttuu ja aiheuttaa sairautta ihmisill\u00e4 ja el\u00e4imill\u00e4 niin helposti.<\/p>\n

Tarttuvuus piilee tutkimuksen siin\u00e4, miten tuberkuloosibakteeri Mycobacterium tuberculosis valjastaa elimist\u00f6n puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n mekanismeja, joiden on tarkoitus suojata kehoa infektiolta, omaan selviytymiseens\u00e4.<\/p>\n

Tuberkuloosia on tutkittu jo yli sadan vuoden ajan, mutta se on edelleen yksi tappavimmista ihmiseen tarttuvista bakteeriper\u00e4isist\u00e4 tartuntataudeista.<\/p>\n

Tuberkuloosiin kuolee nykyisin 1,5 miljoonaa ihmist\u00e4 vuosittain ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n

Ihmisill\u00e4 esiintyv\u00e4 tuberkuloosin muoto on mykobakteerilaji Mycobacterium tuberculosiksen aiheuttama. Bakteeri hakeutuu useimmiten keuhkoihin ja tarttuu ihmisest\u00e4 toiseen ilmateitse.<\/p>\n

Keuhkotuberkuloosin oireisiin kuuluvat Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecimin mukaan<\/a> pitkittynyt ysk\u00e4, kroonisen ysk\u00e4n paheneminen, keuhkoista nouseva lima, hengenahdistus, rintakipu ja veriset ysk\u00f6kset.<\/p>\n

Yleisoireisiin kuuluu lis\u00e4ksi viikkojen ajan jatkuva kuume, y\u00f6hikoilu, uupumus, ruokahaluttomuus ja laihtuminen.<\/p>\n

Tuberkuloosin hoito kest\u00e4\u00e4 useimmiten v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuusi kuukautta.<\/p>\n

Tartunta tapahtuu, kun Mycobacterium tuberculosis -bakteerit kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin ja erikoistuneet immuunisolut, kuten makrofagi-sy\u00f6j\u00e4solut k\u00e4yv\u00e4t niiden kimppuun ja tunnistavat ne.<\/p>\n

Immuunisolut laukaisevat t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen useita erilaisia solupohjaisia ja puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kytkeytyvi\u00e4 puolustusmekanismeja.<\/p>\n

Mekanismeja ovat v\u00e4litt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 immuunisolujen pinnoilla toimivat reseptorimolekyylit.<\/p>\n

Yksi t\u00e4llainen reseptorimolekyyli on dectin-1-valkuaisaine.<\/p>\n

Kyseinen valkuaisaine oli nyt tutkijoiden suurennuslasin alla. Se tunnetaan erityisesti sen avainasemasta kehon puolustuksessa sieniper\u00e4isi\u00e4 infektioita vastaan.<\/p>\n

Perjantaina Science Immunology -tiedejulkaisussa julkaistu tutkimus<\/a> sai selville, ett\u00e4 tuberkuloosibakteeri selvi\u00e4\u00e4 soluissa siksi, ett\u00e4 se kykenee hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n juuri dectin-1-valkuaisaineen taudinaiheuttajia vastaan laukaisemia puolustusmekanismeja v\u00e4ist\u00e4\u00e4kseen muita kehon puolustusmekanismeja.<\/p>\n

Laboratoriokokeet osoittivat, ett\u00e4 kun dectin-1-valkuaisaineen laukaisemat puolustustoimet olivat poissa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ihmisen ja hiiren soluissa, pystyiv\u00e4t solut hillitsem\u00e4\u00e4n tuberkuloositartuntaa paremmin.<\/p>\n

Hiirisolut, joissa ei ollut dectin-1-valkuaisainetta ollenkaan, kykeniv\u00e4t torjumaan tartunnan huomattavasti tehokkaammin.<\/p>\n

Tutkijat panivat merkille my\u00f6s, ett\u00e4 Mycobacterium tuberculosis -bakteeri tuottaa alfaglukaani-nimell\u00e4 tunnettua hiilihydraattia soluun tunkeuduttuaan. T\u00e4m\u00e4n hiilihydraatin avulla bakteeri voi tehostaa dectin-1-valkuaisaineen laukaisemia puolustusmekanismeja ja valjastaa ne omaksi puolustuksekseen.<\/p>\n

Tutkimustuloksia k\u00e4sittelev\u00e4 tiedote on julkaistu<\/a> EurekAlert-sivustolla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on saanut selville, miksi tuberkuloosibakteeri tarttuu ja aiheuttaa sairautta ihmisill\u00e4 ja el\u00e4imill\u00e4 niin helposti. Tarttuvuus piilee…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":137998,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[3266,79,77,33,31,30,764,32,78,167],"class_list":["post-137997","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-bakteerit","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-sairaudet","tag-suomi","tag-talous","tag-terveys"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115866875148101698","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137997","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137997"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137997\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/137998"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137997"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137997"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137997"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}