{"id":138432,"date":"2026-01-10T08:24:07","date_gmt":"2026-01-10T08:24:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/138432\/"},"modified":"2026-01-10T08:24:07","modified_gmt":"2026-01-10T08:24:07","slug":"miksi-lentokone-lentaa-50-asteessa-mutta-ei-nouse-lapin-34-asteessa-finnair-vastaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/138432\/","title":{"rendered":"Miksi lentokone lent\u00e4\u00e4 -50 asteessa, mutta ei nouse Lapin -34 asteessa? Finnair vastaa"},"content":{"rendered":"

Lent\u00e4minen|Lentoyhti\u00f6 Finnair peruu lentoja Lappiin pakkasen takia. Taivaalla on kuitenkin aina kylm\u00e4, joten miksi koneet eiv\u00e4t voi nousta Lapin kentilt\u00e4?<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Lentoyhti\u00f6 Finnair peruu lentoja Lappiin kovan pakkasen takia, koska liian kylm\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4 koneiden j\u00e4\u00e4npoisto ei ole turvallista.<\/p>\n

Finnairin operatiivisen ohjauskeskuksen johtaja Jari Paajanen kertoo, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4npoistoaineen pakkasraja on -34 astetta, ja eritt\u00e4in kylm\u00e4ss\u00e4 nesteest\u00e4 tulee j\u00e4hme\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Perjantaina Finnair perui kolme edestakaista lentoa Helsingist\u00e4 Kittil\u00e4\u00e4n sek\u00e4 yhden paluulennon Kittil\u00e4st\u00e4 Helsinkiin.<\/p>\n

Finnair peruu lentoja Lappiin kovan pakkasen takia, koska liian kylm\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4 koneiden j\u00e4\u00e4npoisto ei onnistu.<\/p>\n

Torstaina ja perjantaina peruttiin kourallinen lentoja, ja peruutuksia on luvassa viikonloppunakin. Esimerkiksi Kittil\u00e4ss\u00e4 on viikonloppuna l\u00e4hes 40 astetta pakkasta.<\/p>\n

Koneiden matkalentokorkeudessa on kuitenkin kylmemp\u00e4\u00e4, helposti 50 astetta miinusta.<\/p>\n

Seuraa tyhm\u00e4 kysymys: miksi lent\u00e4minen onnistuu, mutta l\u00e4ht\u00f6 kent\u00e4lt\u00e4 ei?<\/p>\n

Lentokoneen siipien pit\u00e4\u00e4 tuottaa riitt\u00e4v\u00e4 noste lentoonl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Aerodynaaminen ilmanvirtaus vaatii, ett\u00e4 siivess\u00e4 ei ole lumikokkareita, j\u00e4\u00e4paukkuja tai oikeastaan mit\u00e4\u00e4n sinne kuulumatonta.<\/p>\n

\u201dEnnen lentoonl\u00e4ht\u00f6\u00e4 siivet ja muut aerodynaamisesti kriittiset pinnat puhdistetaan huurusta, j\u00e4\u00e4st\u00e4 ja lumesta, jotta ne ovat puhtaat lentoonl\u00e4hd\u00f6n hetkell\u00e4\u201d, kertoo Finnairin operatiivisen ohjauskeskuksen johtaja Jari Paajanen<\/a> s\u00e4hk\u00f6postitse HS:lle.<\/p>\n

\u201dN\u00e4in varmistetaan, ett\u00e4 ilmavirtaus siiven ymp\u00e4rill\u00e4 on tasainen ja ett\u00e4 siiven nostovoima toimii normaaliin tapaan.\u201d<\/p>\n

Kun taivaalle on p\u00e4\u00e4sty, menn\u00e4\u00e4n niin lujaa, ettei asia ole en\u00e4\u00e4 ongelma:<\/p>\n

\u201dPinnoille ei taivaalla lent\u00e4ess\u00e4 kerry huurua, j\u00e4\u00e4t\u00e4 tai lunta suuren matkanopeuden takia.\u201d<\/p>\n

\"Finnairin<\/p>\n

Finnairin konetta puhdistettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla talvella 2012. Kuva:\u00a0Juhani Niiranen<\/p>\n

Miksi j\u00e4\u00e4npoisto ei sitten onnistu ankarassa pakkasessa? Juju on siin\u00e4, ett\u00e4 nyt k\u00e4ytetyn aineen pakkasraja on -34 astetta.<\/p>\n

\u201dJ\u00e4\u00e4npoistoaineella on valmistajan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4 alin k\u00e4ytt\u00f6l\u00e4mp\u00f6tila, jota lentoyhti\u00f6t noudattavat ja joka perustuu valmistajan tekemiin testeihin. Eritt\u00e4in kylm\u00e4ss\u00e4 nesteest\u00e4 tulee j\u00e4hme\u00e4mp\u00e4\u00e4, mik\u00e4 voi vaikuttaa aineen k\u00e4ytett\u00e4vyyteen\u201d, Paajanen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lentoyhti\u00f6t tyypillisesti ostavat j\u00e4\u00e4npoiston lentoaseman palveluntarjoajilta. Pesu tehd\u00e4\u00e4n hetki ennen lentoonl\u00e4ht\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n voi kuka tahansa huomata talvella Helsinki-Vantaalla, jossa koneita menee jonossa pesupisteelle ennen nousua.<\/p>\n

Pelkist\u00e4en liian pitk\u00e4 odottelu vaatisi uuden pesun. Ilmaan siis pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4, ennen kuin lumimyrsky tai j\u00e4\u00e4hileet alkavat kerty\u00e4 uudelleen siivelle.<\/p>\n

Finnairin mukaan jokaisella Lapin lentoasemalla on \u201derinomaiset kyvyt\u201d tarjota j\u00e4\u00e4npoistoa.<\/p>\n

Asemien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 neste saattaa vaihdella, mutta m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 alinta k\u00e4ytt\u00f6l\u00e4mp\u00f6tilaa ei turvallisuussyist\u00e4 aliteta.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 on kylm\u00e4\u00e4, ei ole itseisarvo pesukeikalle.<\/p>\n

\u201dSiihen, mille lentoasemalle voidaan operoida, vaikuttavat pakkasen lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4olot muuten. Kuivalla pakkass\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4npoistok\u00e4sittely\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita, mutta jos lis\u00e4ksi sataa lunta, k\u00e4sittely tarvitaan\u201d, Paajanen sanoo.<\/p>\n

Suomen sis\u00e4ll\u00e4 Finnair lent\u00e4\u00e4 sek\u00e4 suihkukoneilla ett\u00e4 potkuriturbiinikoneilla.<\/p>\n

\u201dJ\u00e4\u00e4npoistoaineen koostumukseen ei vaikuta se, millaisella konetyypill\u00e4 lennet\u00e4\u00e4n. Mutta eri konetyypeill\u00e4 voi olla muuten eri ohjeet talvioperointiin.\u201d<\/p>\n

\"Turisteja<\/p>\n

Turisteja menossa lennolle Kittil\u00e4n lentoasemalla joulun v\u00e4lip\u00e4ivin\u00e4. Kuva:\u00a0IS<\/p>\n

Perjantaina Finnair perui kolme edestakaista lentoa Helsingist\u00e4 Kittil\u00e4\u00e4n sek\u00e4 yhden paluulennon Kittil\u00e4st\u00e4 Helsinkiin. Lis\u00e4ksi yksi Rovaniemen edestakainen lento peruttiin.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4 saattaa aiheuttaa vastedeskin peruutuksia, joista Finnair kertoo olevansa suoraan yhteydess\u00e4 asiakkaisiin.<\/p>\n

\u201dTurvallisuus on meille ykk\u00f6sprioriteetti emmek\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halua ottaa riski\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4npoistoa ei tarvittaessa voida tehd\u00e4 ja asiakkaamme j\u00e4\u00e4v\u00e4t jumiin.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lent\u00e4minen|Lentoyhti\u00f6 Finnair peruu lentoja Lappiin pakkasen takia. Taivaalla on kuitenkin aina kylm\u00e4, joten miksi koneet eiv\u00e4t voi nousta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":138433,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-138432","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115869847764558614","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138432","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=138432"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138432\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/138433"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=138432"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=138432"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=138432"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}