![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755934269_216_320.jpg\")
<\/p>\nKirja-arvio|Karissa Ketun esikoisromaani matemaatikko Hypatia Aleksandrialaisesta yhdist\u00e4\u00e4 antiikin filosofiaa, luonnontieteit\u00e4 ja myyttej\u00e4.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Karissa Ketun esikoisromaani Hypatia Aleksandrialaisesta on kunnianhimoinen teos, kirjoittaa Eleonoora Riihinen.<\/p>\n
Romaani yhdist\u00e4\u00e4 antiikin filosofiaa, luonnontieteit\u00e4 ja myyttej\u00e4.<\/p>\n
Teos vaatii lukijalta keskittymist\u00e4 ja tiet\u00e4myst\u00e4 antiikin historiasta.<\/p>\n
Romaani on poikkeuksellinen taidonn\u00e4yte esikoiskirjailijalta, Riihinen kirjoittaa.<\/p>\n
Romaani<\/p>\n
Karissa Kettu: H eli Hypatia Aleksandrialaisen matka pime\u00e4\u00e4n. Teos. 474 s. <\/p>\n
<\/p>\n
Romaani ottaa uusia muotoja ja teht\u00e4vi\u00e4. 2000-luvun suomalaisessa kirjallisuudessa ja etenkin viime vuosina romaania on muodostettu tiedon ja tutkimuksen ymp\u00e4rille.<\/p>\n
Luonnontieteiden perustuksille rakennetuista romaaneista n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 esimerkki on vaikkapa Iida Turpeisen<\/a> Elolliset (2023). My\u00f6s kirjailija Markus Nummi<\/a> k\u00e4ytti historialliseen romaaniinsa K\u00e4r\u00e4j\u00e4t (2024) tuhansia l\u00e4hteit\u00e4<\/a>. Olli Jalosen<\/a> Taivaanpallo (2018) liikkuu niin ik\u00e4\u00e4n uskon ja tieteen rajoilla 1600-luvulle sijoittuvassa aateromaanissa.<\/p>\n My\u00f6s kotimaisessa kirjallisuustieteess\u00e4 on pantu merkille tiedon lis\u00e4\u00e4ntyminen nykykirjallisuudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on julkaissut t\u00e4n\u00e4 vuonna aiheesta Romaanin tieto \u2013 Kirja ja kirjailija tiedon tuottajina -tiedeteoksen.<\/p>\n Nyt k\u00e4sill\u00e4 on Karissa Ketun <\/a>kunnianhimoinen esikoisromaani kreikkalaisesta matemaatikko-filosofi Hypatia Aleksandrialaisesta<\/a> (355\u2013415). Teos el\u00e4ytyy historialliseen henkil\u00f6\u00f6n mutta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s antiikin filosofiaa, luonnontieteit\u00e4, n\u00e4ytelmi\u00e4 ja myyttej\u00e4.<\/p>\n Ketun romaani on biofiktiota, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 laajasti tutkimusta ja muuta taustakirjallisuutta ja kommentoi samalla Hypatian ja muiden naistieteilij\u00f6iden asemaa historiankirjoituksessa.<\/p>\n Antiikin Kreikassa myytit selittiv\u00e4t arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 asioita, esimerkiksi vuodenaikojen kierto johtuu Persefonen kaappauksesta Manalaan ja rakkausel\u00e4m\u00e4n kiemurat Eroksen metkuista. Myytit ovat mukana Ketun teoksessa alusta asti osana el\u00e4v\u00e4ksi taiottua milj\u00f6\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Hypatian tarina alkaa yksin\u00e4isest\u00e4 lapsuudesta. Kuolleen lapsen synnytt\u00e4nyt \u00e4iti erist\u00e4ytyy h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n huoneeseen. My\u00f6s is\u00e4n poistuva selk\u00e4 on pienelle Hypatialle tutumpi kuin kasvot. Tyt\u00f6n seurana ovat h\u00e4nt\u00e4 suojelevat nymfit ja ilke\u00e4n k\u00e4til\u00f6n moraalitarinat jumalista.<\/p>\n Hypatia on kuitenkin perinyt lyyransoittaja-\u00e4idilt\u00e4\u00e4n musiikin ja is\u00e4lt\u00e4\u00e4n j\u00e4rjen lahjan. Is\u00e4 opettaa tytt\u00e4relleen matematiikkaa ja antaa t\u00e4m\u00e4n opiskella filosofiaa Koulussaan.<\/p>\n Nuori Hypatia keskustelee muiden filosofioppilaiden kanssa Platonista <\/a>ja uusplatonisteista, kuten Ptolemaioksesta<\/a> ja Plotinoksesta<\/a>. Mutta jatkuvasti Hypatia joutuu kohtaamaan ruumiinsa ja sukupuolensa, oli kyse sitten alistavista luennoista tai miesten vaeltavista katseista ja k\u00e4sist\u00e4.<\/p>\n \u201dPidoissa Sokrateen<\/a> mukaan vain miehet voivat synnytt\u00e4\u00e4 sielustaan runoja ja lakeja. Koska nainen ei voi synnytt\u00e4\u00e4 kuin ruumiistaan, jonka mies hedelm\u00f6itt\u00e4\u00e4, nainen ei voi olla lahjakas kuten mies, t\u00e4m\u00e4 on tunnettua\u201d, Hypatia tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n Yhteiskunnallisen asemansa vuoksi ja musertavien uhrausten my\u00f6t\u00e4 Hypatia saa kuin saakin el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 filosofina ja matemaatikkona. H\u00e4nest\u00e4 tulee poikkeus, joka vahvistaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6n, friikki, josta tulee n\u00e4ht\u00e4vyys.<\/p>\n Mutta h\u00e4nen loppunsa on kaikkea muuta kuin onnellinen, mink\u00e4 historia hyvin tuntee, kuten kaikki historian j\u00e4nn\u00e4t naiset, jotka revit\u00e4\u00e4n kappaleiksi. Metafiktiivinen hahmo, Ekho-niminen nymfi kommentoi alaviitteiss\u00e4 Hypatian roolia feministisen\u00e4 maskottina ja kulttuurisena hahmona kautta aikojen.<\/p>\n \u201d<\/p>\n Lyyrisyys yhdistettyn\u00e4 runsaaseen tietoon pakottaa lukijan venytt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskittymiskyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/blockquote>\n Ketun k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kieli ammentaa kreikkalaisesta lyriikasta, esimerkiksi Sapfolta<\/a>. Maalailuissa toistuvat pime\u00e4t ja h\u00e4m\u00e4r\u00e4t, t\u00e4htitaivaat, kuunaliset ja eetterit. Esikoiskirjailija tavoittaa omalaatuisen nuotin, ja parhaimmillaan se soi luontevan kauniisti.<\/p>\n Mutta lyyrisyys yhdistettyn\u00e4 runsaaseen tietoon pakottaa lukijan venytt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskittymiskyky\u00e4\u00e4n tekstin \u00e4\u00e4rell\u00e4. Teos tuntuu my\u00f6s olettavan, ett\u00e4 lukija on jo syv\u00e4ll\u00e4 Antiikin historiassa eik\u00e4 juuri rakenna siltoja tiedon \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n Kaunokirjallisesti romaani my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ei saa kohostettua sit\u00e4, mit\u00e4 se haluaa sanoa. Syv\u00e4llist\u00e4 teeman k\u00e4sittely\u00e4 on hankala paikantaa. Aiheita tietysti on runsain mitoin ja aineksia viel\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on tietoa sis\u00e4lt\u00e4vien romaanien haaste: painottaako se taidetta vai tiedon v\u00e4lityst\u00e4.<\/p>\n Kirjallisuustieteilij\u00e4 Markku Lehtim\u00e4ki <\/a>kirjoittaa Romaanin tieto -teoksessa, ett\u00e4 tietoa sis\u00e4lt\u00e4vien teosten kritiikeiss\u00e4 korostetaan usein liikaa esteettisi\u00e4 vaatimuksia ja v\u00e4heksyt\u00e4\u00e4n romaanien tiedollisia tavoitteita. Fiktio kun voi esimerkiksi paikata historiankirjoituksen aukkoja.<\/p>\n Romaanin tietoa v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4ni Ketun romaanissa j\u00e4\u00e4 kuitenkin jopa liiaksi estetiikan jyr\u00e4\u00e4m\u00e4ksi. Toisin sanoen tieto j\u00e4\u00e4 paikoin pelk\u00e4ksi ainekseksi eik\u00e4 siit\u00e4 tule osa kerrontaa.<\/p>\n Samalla on sanottava, ett\u00e4 Karissa Ketun romaani on poikkeuksellinen taidonn\u00e4yte esikoiskirjailijalta.<\/p>\n Romaani my\u00f6s jatkaa kirjallisuuden viime aikoina suorastaan kuumentunutta suhdetta antiikin Kreikkaan yhdess\u00e4 Poesia-vihkoissa julkaistun sensaatiomaisen hyv\u00e4n Lysis-tekstin (anonyymi kirjailija) ja Anne Carsonin <\/a>Eros, katkeransuloinen -teoksen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen (Tommi Nuopponen<\/a> ja Aki Salmela<\/a>) kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirja-arvio|Karissa Ketun esikoisromaani matemaatikko Hypatia Aleksandrialaisesta yhdist\u00e4\u00e4 antiikin filosofiaa, luonnontieteit\u00e4 ja myyttej\u00e4. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":13863,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,46,378,32,109],"class_list":{"0":"post-13862","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-kirjat","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13862","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13862"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13862\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13863"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13862"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13862"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13862"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n