{"id":139260,"date":"2026-01-11T06:08:12","date_gmt":"2026-01-11T06:08:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/139260\/"},"modified":"2026-01-11T06:08:12","modified_gmt":"2026-01-11T06:08:12","slug":"yhdysvaltain-historia-on-taynna-imperialismia-jo-kauan-ennen-trumpia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/139260\/","title":{"rendered":"Yhdysvaltain historia on t\u00e4ynn\u00e4 imperialismia jo kauan ennen Trumpia"},"content":{"rendered":"

Raaka vallanhimo luonnehtii Donald Trumpin sankareita.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Presidentti Donald Trump jatkaa Yhdysvaltain pitk\u00e4\u00e4 imperialistista perinnett\u00e4 vaatiessaan Gr\u00f6nlantia ja Venezuelan \u00f6ljy\u00e4 amerikkalaisiin k\u00e4siin.<\/p>\n

Yhdysvallat on historiansa aikana laajentanut alueitaan sodilla ja ostoilla, vallannut intiaanikansojen maat ja sekaantunut Latinalaisen Amerikan maihin yli kahdensadan vuoden ajan.<\/p>\n

Trumpin esikuva on presidentti William McKinley, jonka kaudella 1800-luvun lopulla Yhdysvallat otti haltuunsa Puerto Ricon, Filippiinit ja Guamin Espanjan sodassa.<\/p>\n

Suomalaisissakin mielenosoituskylteiss\u00e4 vastustettiin \u201dYhdysvaltain imperialismia\u201d, lyhyemmin \u201djenkki-imperialismia\u201d 1970-luvulla. Vasemmistoradikaalit paasasivat siit\u00e4 niin, ett\u00e4 koko k\u00e4sitteest\u00e4 tuli vitsi.<\/p>\n

Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen Yhdysvallat alettiin yh\u00e4 enemm\u00e4n n\u00e4hd\u00e4 hyv\u00e4ntahtoisena suurvaltana, maailman vakauden takaajana.<\/p>\n

Presidentti Donald Trump<\/a> on tehnyt parhaansa t\u00e4m\u00e4n kuvan tuhrimiseksi.<\/p>\n

Viikko sitten Yhdysvaltain sotilaat kaappasivat Venezuelan presidentin Nicol\u00e1s Maduron<\/a>. Tyranniksi syytetyn Maduron kaataminen tuskin olisi nostanut suuria protesteja, jollei Trump olisi ilmoittanut tavoitteeksi Venezuelan \u00f6ljyn saamista yhdysvaltalaisiin k\u00e4siin.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Trump on vaatinut useaan otteeseen Gr\u00f6nlannin liitt\u00e4mist\u00e4 Yhdysvaltoihin. Nyt vaatimus otetaan vakavasti eik\u00e4 vitsin\u00e4.<\/p>\n

Trump kulkee edelt\u00e4jiens\u00e4 viitoittamaa tiet\u00e4.<\/p>\n

\"Oppi-is\u00e4.<\/p>\n

Oppi-is\u00e4. William McKinley puhuu vuonna 1897. Kuva:\u00a0Library of Congress\/ REUTERS<\/p>\n

\"Oppipoika.<\/p>\n

Oppipoika. Donald Trump. Kuva:\u00a0REUTERS\/Jonathan Ernst<\/p>\n

\u2013 Presidentti McKinley teki maamme suureksi tulleilla ja lahjakkuudellaan. H\u00e4n oli luontainen bisnesmies, Trump sanoi toisissa virkaanastujaisissaan vuoden 2025 alussa.<\/p>\n

Monelle yhdysvaltalaisellekin saattoi olla ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kenest\u00e4 h\u00e4n oikein puhui. William McKinley (1843\u20131901) on kuitenkin Trumpin esikuva, paitsi tullipolitiikassa my\u00f6s imperialismissa.<\/p>\n

McKinleyn ensimm\u00e4isen presidentinkauden aikana k\u00e4ytiin Espanjaa vastaan voitokas sota, joka johti Yhdysvaltain laajenemiseen merien yli.<\/p>\n

Sodan alkuper\u00e4inen syy oli tukea Kuuban irtaantumista Espanjan siirtomaaherruudesta. Siin\u00e4 sivussa Yhdysvallat otti itselleen Karibianmerell\u00e4 Puerto Ricon sek\u00e4 Tyynell\u00e4merell\u00e4 Guamin ja Filippiinit. Samaan ajankohtaan osuu my\u00f6s Havaijin liitt\u00e4minen Yhdysvaltoihin.<\/p>\n

Filippiineill\u00e4 yhdysvaltalaiset kohtasivat kuitenkin ankaraa vastarintaa.<\/p>\n

\u2013 Filippiinil\u00e4iset taistelevat vapautensa puolesta. Yhdysvaltalaiset taistelevat heit\u00e4 vastaan, antaakseen heille vapauden, filippiinil\u00e4iskomentaja Emilio Aguinaldo<\/a> hym\u00e4hti.<\/p>\n

Sota johti satojentuhansien ihmisten kuolemaan. Lopulta saarivaltio oli Yhdysvaltain hallinnassa alle 50 vuotta.<\/p>\n

Anarkisti ampui presidentti McKinleyta vuonna 1901.<\/p>\n

\u2013 Jokainen meist\u00e4 l\u00e4htee, jokainen. Jumalan tahto toteutuu, ei meid\u00e4n, olivat kuolevan miehen viimeiset sanat vaimolleen.<\/p>\n

McKinleyn tilalle tuli varapresidentti Theodore Roosevelt<\/a>, Espanjan sodan sankari.<\/p>\n

\"Yhdysvallat<\/p>\n

Yhdysvallat l\u00e4hti sotaan Espanjaa vastaan tukeakseen Kuuban itsen\u00e4istymist\u00e4. Samalla se napsi itselleen herkkupaloja Karibialta Tyynellemerelle. Kuva:\u00a0Metropolitan Art co.\/BuyEnlarge \/ ZUMA<\/p>\n

\"Vuonna<\/p>\n

Vuonna 1812 Yhdysvallat yritti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen sit\u00e4, ett\u00e4 Britannian voimat olivat kuluneet Napoleonin sodissa. Hy\u00f6kk\u00e4ys Kanadaan kuitenkin ep\u00e4onnistui. Kuva:\u00a0\tE. H. de Holmfield\/Wikipedia<\/p>\n

McKinley ei ollut ensimm\u00e4inen yhdysvaltalainen imperialisti. 1700-luvun lopulla Britanniasta irtaantunut tasavalta oli vain kapea kaistale Pohjois-Amerikan mantereen it\u00e4laidalla. Sen kansalaiset pelk\u00e4siv\u00e4t Euroopan suurvaltoja.<\/p>\n

Pohjoisessa oli Britannian hallitsema Kanada, l\u00e4nness\u00e4 Mississippin takana suuri Ranskalle kuulunut alue ja etel\u00e4ss\u00e4 Espanjalle kuuluneet Florida ja Meksiko. Espanjan valta ulottui Kaliforniaan asti. Intiaanikansoilla ei ollut hajuakaan, mink\u00e4 Euroopan kuningashuoneen alaisuuteen he muodollisesti kuuluivat.<\/p>\n

Vuonna 1803 Yhdysvallat osti ranskalaisten hallitsemat alueet Napoleonilta<\/a>. Alueet olivat niin tuntemattomia, ett\u00e4 presidentti Thomas Jefferson<\/a> kuvitteli niill\u00e4 elelev\u00e4n mastodontteja ja Israelin kadonneita heimoja. H\u00e4n l\u00e4hetti matkaan tutkimusretkikunnan, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi annettiin my\u00f6s nostaa t\u00e4htilippu Tyynenmeren rannalle.<\/p>\n

Vuonna 1812 Yhdysvallat yritti vallata Kanadan Britannialta. Se p\u00e4\u00e4ttyi katastrofiin. Kanadalaisilla ei ollut haluja tulla osaksi Yhdysvaltoja. Voitokkaat britit polttivat Washingtonissa ensimm\u00e4isen Valkoisen talon. Yhdysvaltain kunnian pelasti vain voitto New Orleansin taistelussa, joka k\u00e4ytiin rauhansopimuksen allekirjoittamisen j\u00e4lkeen. Tieto ei ehtinyt ajoissa.<\/p>\n

Eteneminen jatkui. Vuonna 1821 Espanja luovutti Floridan Yhdysvalloille.<\/p>\n

Jo vuonna 1823 presidentti James Monroe<\/a> ilmoitti, ett\u00e4 Euroopan suurvalloilla ei ollut asiaa l\u00e4ntisell\u00e4 pallonpuoliskolla.<\/p>\n

Tuolloin t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti l\u00e4hinn\u00e4 hilpeytt\u00e4 Euroopan p\u00e4\u00e4kaupungeissa. Nyt l\u00e4ntinen Eurooppa on p\u00f6yristynyt Donald Trumpin puheista ja viittauksista Monroe-oppiin, joka nimettiin jo Donroe-opiksi<\/a>, uudeksi etupiiriajatteluksi.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Mika Aaltola: Yhdysvaltain operaatio on varoitus Suomelle \u2013 \u201dHyvin vaarallinen tilanne\u201d<\/a><\/p>\n

Monroen aikaan Yhdysvaltain omaa laajenemista perusteltiin kutsumuskohtalolla (manifest destiny), jonka mukaan sill\u00e4 oli oikeus hallita koko Pohjois-Amerikkaa.<\/p>\n

Todellinen suuri harppaus otettiin 1840-luvulla. Texas oli aiemmin irtaantunut itsen\u00e4isest\u00e4 Meksikosta ja oli muodollisesti tasavalta, jonka Yhdysvallat halusi liitt\u00e4\u00e4 itseens\u00e4 virallisesti. Vuosina 1846\u20131848 k\u00e4ytiin sota, jossa Yhdysvallat sai my\u00f6s nykyiset Kalifornian, Uuden Meksikon, Utahin, Nevadan, Arizonan ja muitakin alueita.<\/p>\n

Vuonna 1867 Yhdysvallat osti Alaskan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Siin\u00e4 sivussa Yhdysvallat laajensi alueitaan eri intiaanikansojen kustannuksella, mik\u00e4 sai usein kansanmurhan piirteit\u00e4. Yhdysvaltain sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen n\u00e4m\u00e4 valloitukset viimeisteltiin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4kin suurvalta nousi veriselle maalle.<\/p>\n

\"Meksikolainen<\/p>\n

Meksikolainen sotaherra Pancho Villa teki Yhdysvaltoihin ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4 kotimaansa sis\u00e4llissodan aikana. Meksikon sekasorto kuitenkin auttoi Yhdysvaltaa levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n valtaansa V\u00e4li-Amerikkaan. Kuva:\u00a0 BuyEnlarge \/ZUMA<\/p>\n

\"Yhdysvaltalaisia<\/p>\n

Yhdysvaltalaisia sotilaita matkalla Nicaraguaan vuonna 1914. Yhdysvallat miehitti maata vuosina 1912\u20131933 lukuun ottamatta yht\u00e4 lyhytt\u00e4 taukoa. Kuva:\u00a0PHOTO12 \/ ZUMA<\/p>\n

\u2013 Olin rikollinen, kapitalismin gangsteri. Ep\u00e4ilin olevani vain rikollisjoukon j\u00e4sen. Nyt olen varma siit\u00e4, yhdysvaltalainen kenraali Smedley Butler<\/a> sanoi vuonna 1933.<\/p>\n

\u2013 Autoin tekem\u00e4\u00e4n Meksikosta, erityisesti Tampicosta, turvallisen Yhdysvaltain \u00f6ljyintresseille vuonna 1914. Autoin tekem\u00e4\u00e4n Haitista ja Kuubasta paikkoja, joista National City Bankin pojat voivat ker\u00e4t\u00e4 voittojaan. Autoin raiskaamaan puoli tusinaa Keski-Amerikan tasavaltaa Wall Streetin puolesta.<\/p>\n

Butler oli taistellut jo Espanjan sodassa. H\u00e4n oli aikansa palkituin merijalkav\u00e4en sotilas. Siirrytty\u00e4\u00e4n siviiliin Butler alkoi kuitenkin katua ja kirjoitti kirjan War Is a Racket, Sota on rikos.<\/p>\n

H\u00e4n kertoi my\u00f6s olleensa puhdistamassa Nicaraguaa Brown Brothersin pankkitalon tarpeisiin, auttamassa amerikkalaista sokeribisnest\u00e4 Dominikaanisessa tasavallassa, hedelm\u00e4yhti\u00f6it\u00e4 Hondurasissa ja Standard Oil -yhti\u00f6t\u00e4 Kiinassa.<\/p>\n

\u2013 Olisin voinut antaa pari vinkki\u00e4 Al Caponelle<\/a>. H\u00e4nen rikollisryhm\u00e4ns\u00e4 toimi parhaimmillaan kolmessa piirikunnassa. Min\u00e4 toimin kolmella mantereella, Butler sanoi.<\/p>\n

Kun Espanjan vanha imperiumi oli raivattu tielt\u00e4, Yhdysvalloilla ei en\u00e4\u00e4 ollut vastusta Karibian ja V\u00e4li-Amerikan alueella. Panaman kanavan rakentaminen ja hallitseminen helpotti joukkojen ja rahdin siirtoja valtamerten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Alueellinen suurvalta Meksikokin suistui pitk\u00e4\u00e4n sis\u00e4llissotaan vuonna 1910. T\u00e4m\u00e4 tosin aiheutti my\u00f6s p\u00e4\u00e4nvaivaa Yhdysvalloille, kun sotaherra Pancho Villa<\/a> teki ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4 rajan yli.<\/p>\n

Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 pyrkinyt suoraan laajentamaan rajojaan. Sen sijaan se pyrki muuttamaan alueen maat vasallivaltioikseen, joissa sen yritykset voisivat toimia oman p\u00e4\u00e4ns\u00e4 mukaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sotaretki\u00e4, lyhyit\u00e4 tai pidempi\u00e4kin miehityksi\u00e4. Valtiojohtoja vaihdettiin, jos ne heitt\u00e4ytyiv\u00e4t hankaliksi. Alettiin puhua \u201dbanaanisodista\u201d. Yhdysvallat s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti voitti ne.<\/p>\n

Erityisen innostunut t\u00e4llaisista operaatiosta oli presidentti Woodrow Wilson<\/a>, jota ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen juhlittiin Euroopassa demokratian ja pienten kansojen esitaistelijana.<\/p>\n

\"Yhdysvaltalaissotilaita<\/p>\n

Yhdysvaltalaissotilaita Panaman kanava-alueella vuonna 1943. Yhdysvallat hallitsi aluetta vuosina 1903\u20131991. Kuva:\u00a0Hanns Tschira\/AOP<\/p>\n

Toinen maailmansota teki Yhdysvalloista supervallan. Se sai kuitenkin vastaansa toisen supervallan, sosialistisen Neuvostoliiton.<\/p>\n

Sosialismilla oli suosiota Latinalaisessa Amerikassa, jossa yhteiskunnalliset ongelmat olivat valtavia. Usein se yhdistyi nationalismiin.<\/p>\n

Kun Yhdysvallat oli aiemmin syrj\u00e4ytt\u00e4nyt paikallisia diktaattoreita, se sai nyt vastaansa paljon hankalampia vastuksia.<\/p>\n

Guatemalassa nousi valtaan vasemmistolainen presidentti Jacobo \u00c1rbenz<\/a>. H\u00e4nen hallintonsa houkutteli paikalle nuoria radikaaleja ymp\u00e4ri Latinalaista Amerikkaa. Yksi heist\u00e4 oli argentiinalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Ernesto Guevara<\/a>, \u201dChe\u201d.<\/p>\n

\u00c1rbenz uhkasi yhdysvaltalaisen United Fruit Companyn etuja. Yhti\u00f6n pyynn\u00f6st\u00e4 h\u00e4net sy\u00f6stiin vallasta.<\/p>\n

\u2013 Viimeinen Latinalaisen Amerikan vallankumouksellinen demokratia \u2013 Jacobo \u00c1rbenzin \u2013 kaatui Yhdysvaltain kylm\u00e4n ja harkitun v\u00e4kivallan vuoksi, Guevara raivosi.<\/p>\n

Guevara siirtyi Meksikoon, jossa h\u00e4n tutustui maanpaossa el\u00e4viin kuubalaisiin Fidel<\/a> ja Raul Castroon<\/a>. Heid\u00e4n kanssaan h\u00e4n l\u00e4hti Kuubaan tekem\u00e4\u00e4n vallankumousta. Yhdysvaltain tukema diktaattori Fulgencio Batista <\/a>syrj\u00e4ytettiin.<\/p>\n

Hetken ep\u00e4r\u00f6ity\u00e4\u00e4n uusi itsevaltias Fidel Castro julistautui kommunistiksi. Se sai kaikki h\u00e4lytyskellot soimaan Washingtonissa.<\/p>\n

Castroa yritettiin murhata ja kaataa vallasta. Vuonna 1961 Yhdysvaltain tukema Sikojenlahden maihinnousu kuitenkin ep\u00e4onnistui. Kuubasta tuli Yhdysvalloille riesa vuosikymmeniksi.<\/p>\n

Vuonna 1967 vallankumousta Boliviassa yritt\u00e4nyt ja vangittu Che Guevara surmattiin CIA:n agentin F\u00e9lix Rodriguezin<\/a> valvoessa teloitusta.<\/p>\n

\"Yhdysvaltain<\/p>\n

Yhdysvaltain joukkoja Panamassa vuonna 1989. Yhdysvallat halusi kaataa aiemman liittolaisensa Manuel Noriegan, kun t\u00e4m\u00e4 innostui liikaa huumekaupasta pohjoiseen. Kuva:\u00a0Hu Tairan\/Xinhua \/ ZUMA<\/p>\n

Kylm\u00e4 sota sai Yhdysvallat ulottamaan operaatiotaan my\u00f6s kauas Etel\u00e4-Amerikan mantereelle. Se tuki oikeistolaisia sotilasdiktaattoreita todellisia ja kuviteltuja marxilaiskumouksellisia vastaan.<\/p>\n

Tunnetuin oli Yhdysvaltain j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Chilen vallankaappaus vuonna 1973. Sen aikana sai surmansa demokraattisesti valittu presidentti Salvador Allende<\/a>, ilmeisesti oman k\u00e4den kautta.<\/p>\n

\u2013 En ymm\u00e4rr\u00e4, miksi meid\u00e4n pit\u00e4isi antaa maan muuttua kommunistiseksi sen oman kansan vastuuttomuuden vuoksi, Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger <\/a>oli sanonut jo ennen Allenden valtaannousua.<\/p>\n

Allendea pidettiin demokraattisena sosialistina.<\/p>\n

Chile ei ollut ainoa. V\u00e4lill\u00e4 tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 Etel\u00e4-Amerikassa ei olisi muuta ollutkaan kuin Yhdysvaltain asettamia tai tukemia julmia sotilasjunttia.<\/p>\n

V\u00e4li-Amerikassa k\u00e4ytiin sis\u00e4llissotia, joihin Yhdysvallat sekaantui. Tunnetuin niist\u00e4 kohdistui Nicaraguan sandinistihallintoon.<\/p>\n

\"Presidentti<\/p>\n

Presidentti Ronald Reagan l\u00e4hetti joukot Grenadaan. H\u00e4nen johdollaan Yhdysvallat sekaantui V\u00e4li-Amerikan sis\u00e4llissotiin, mik\u00e4 lis\u00e4si kaaosta ja h\u00e4vityst\u00e4. Kuva:\u00a0Mal Langsdon \/ Reuters<\/p>\n

\"Yhdysvaltalaisia<\/p>\n

Yhdysvaltalaisia sotilaita Grenadassa vuonna 1983, kun maa miehitettiin. Kuva:\u00a0 Arthur Grace\/ZUMA<\/p>\n

\"Maihinnousu<\/p>\n

Maihinnousu Grenadalle vuonna 1983. Maan vasemmistolainen hallitus oli ajautunut sis\u00e4iseen v\u00e4lirikkoon ja v\u00e4kivaltaan. N\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen Yhdysvallat palautti demokratian tai k\u00e4ytti tilannetta hyv\u00e4kseen. Kuva:\u00a0Mario Ruiz\/ZUMA<\/p>\n

\"Venezuelan<\/p>\n

Venezuelan vangittua presidentti\u00e4 Nicol\u00e1s Maduroa tuodaan tuomiolle New Yorkiin 5. tammikuuta. Kuva:\u00a0REUTERS\/Adam Gray<\/p>\n

Viel\u00e4 1980-luvulla Yhdysvallat teki Karibian alueella kaksi maihinnousua. Vuonna 1983 se syrj\u00e4ytti pienen Grenadan vasemmistolaisen hallinnon, joka oli suistunut sekasortoon ja terroriin. Vuonna 1989 syrj\u00e4ytettiin Panaman sotilasdiktaattori Manuel Noriega<\/a>, joka oli alun perin Yhdysvaltain liittolainen, mutta innostui liikaa huumekaupasta.<\/p>\n

Kummassakin tapauksessa v\u00e4liintulo johti demokratian palautumiseen. Ajat olivat muuttumassa.<\/p>\n

Sosialismin vetovoima v\u00e4heni. Yhdysvaltain t\u00e4rkeimm\u00e4t taloudelliset intressit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet etel\u00e4isess\u00e4 ilmansuunnassa. Sotia k\u00e4ytiin nyt Afganistanissa ja Irakissa. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa esitettiin v\u00e4itteit\u00e4, ett\u00e4 kyse oli my\u00f6s \u00f6ljyst\u00e4.<\/p>\n

Yhdysvaltain julkisuuskuvankin kannalta oli parempi antaa Latinalaisen Amerikan maiden puuhata omiaan.<\/p>\n

2000-luvun alussa Latinalaisen Amerikan yli pyyhki suuri vasemmistoaalto, joka nosti monessa maassa uusia vallanpit\u00e4ji\u00e4. Yhdysvallat ei puuttunut t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Vasta Donald Trumpin toinen valinta presidentiksi muutti kaiken. Ainakin Venezuelan operaation liittyviss\u00e4 puheissaan h\u00e4n on palannut yli sadan vuoden taakse.<\/p>\n

Trump ilmoitti tiistaina, ett\u00e4 Venezuelasta tuodaan kohta kymmeni\u00e4 miljoonia barreleita \u00f6ljy\u00e4 Yhdysvaltoihin. \u00d6ljy myyd\u00e4\u00e4n markkinahintaan.<\/p>\n

\u2013 Ja niit\u00e4 rahoja kontrolloin min\u00e4, Yhdysvaltain presidentti, jotta rahat k\u00e4ytett\u00e4isiin Venezuelan ja Yhdysvaltain kansalaisten hyv\u00e4ksi, Trump julisti.<\/p>\n

William McKinley olisi ny\u00f6kytellyt tyytyv\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n

Yhdysvaltain valta ja voima<\/p>\n

1776. Yhdysvallat itsen\u00e4istyy.<\/p>\n

1800-luku<\/p>\n

1800\u20131900<\/a>. Koko vuosisadan kest\u00e4neiss\u00e4 intiaanisodissa alkuper\u00e4iskansojen vastarinta murskataan.<\/p>\n

1803. Yhdysvallat ostaa Ranskan alueet Pohjois-Amerikassa.<\/p>\n

1812\u20131814. Yhdysvallat yritt\u00e4\u00e4 vallata Kanadan.<\/p>\n

1821. Florida siirtyy Espanjalta Yhdysvalloille.<\/p>\n

1823. Monroen oppi: Euroopan suurvallat pysyk\u00f6\u00f6n pois l\u00e4ntiselt\u00e4 pallonpuoliskolta.<\/p>\n

1846\u201348. Yhdysvallat voittaa Meksikon sodassa ja vie suuren osan sen alueista.<\/p>\n

1861\u20131865. Yhdysvaltain sis\u00e4llissota.<\/p>\n

1867. Yhdysvallat ostaa Alaskan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

1876. Kenraali George Custer<\/a> ja h\u00e4nen osastonsa kaatuvat taistelussa intiaaneja vastaan.<\/p>\n

1898. Yhdysvaltain ja Espanjan sota. Yhdysvallat valloittaa Puerto Ricon, Guamin ja Filippiinit.<\/p>\n

1899\u20131902. Yhdysvaltain sota Filippiineill\u00e4. Itsen\u00e4isyystaistelijat voitetaan.<\/p>\n

1900-LUKU<\/p>\n

1900. Havaiji julistetaan Yhdysvaltain territorioksi. Vuonna 1959 siit\u00e4 tulee osavaltio.<\/p>\n

1900\u20131934. Banaanisodat. Yhdysvallat alistaa Karibian ja V\u00e4li-Amerikan maat tahtoonsa.<\/p>\n

1903. Panama itsen\u00e4istyy Kolumbiasta Yhdysvaltain laivaston tuella. Yhdysvallat saa rakenteilla olevan Panaman kanavan haltuunsa.<\/p>\n

1917\u20131918. Osallistuminen ensimm\u00e4iseen maailmansotaan nostaa Yhdysvallat lopullisesti Euroopan suurvaltojen rinnalle.<\/p>\n

1941\u20131945. Toinen maailmansota tekee Yhdysvalloista supervallan, joka ohittaa Britannian l\u00e4nnen johtovaltiona.<\/p>\n

1950\u20131953. Korean sota aloittaa todenteolla taistelun kommunismia vastaan. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyy asioihin puuttumisia Etel\u00e4-Amerikasta L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n ja Aasiaan.<\/p>\n

1953. Iranin kansallismielinen p\u00e4\u00e4ministeri Mohammed Mossadeq <\/a>syrj\u00e4ytet\u00e4\u00e4n CIA:n avulla.<\/p>\n

1954. Guatemalan presidentti Jacobo \u00c1rbenz syrj\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

1959. Fidel Castro nousee valtaan Kuubassa ja h\u00e4nest\u00e4 tulee Yhdysvaltain perivihollinen.<\/p>\n

1961. Yhdysvaltain tukema Castron vastustajien maihinnousu Kuubaan ep\u00e4onnistuu.<\/p>\n

1964\u20131975. Yhdysvallat osallistuu avoimesti Vietnamin sotaan ja kokee ensimm\u00e4isen suuren tappionsa 1900-luvulla.<\/p>\n

1973. Chilen vallankaappaus. 1960\u20131980-luvuilla Latinalaisessa Amerikassa on useita Yhdysvaltain tukemia sotilasdiktatuureja. Se osallistuu eri tavoin sis\u00e4llissotiin V\u00e4li-Amerikassa.<\/p>\n

1979. Vasemmistolainen sandinistiliike ottaa vallan Nicaraguassa. Yhdysvallat ei aluksi puutu asiaan, mutta aseistaa my\u00f6hemmin sandinistien vastustajia.<\/p>\n

1983. Maihinnousu Grenadalle.<\/p>\n

1989. Maihinnousu Panamaan.<\/p>\n

1990\u2013\u20091991. Ensimm\u00e4inen Persianlahden sota.<\/p>\n

2000-luku<\/p>\n

2001\u20132021. New Yorkin terrori-iskujen k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 sota Afganistanissa p\u00e4\u00e4ttyy Yhdysvaltain tappioon.<\/p>\n

2003\u20132011. Toinen Persianlahden sota. Senkin j\u00e4lkeen Yhdysvallat osallistuu L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 mm. taisteluihin Isis-j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 vastaan.<\/p>\n

2024. Yhdysvallat pommittaa Iranin ydinlaitoksia.<\/p>\n

2025. Yhdysvallat kaappaa Venezuelan presidentin Nicol\u00e1s Maduron.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Raaka vallanhimo luonnehtii Donald Trumpin sankareita. Lue tiivistelm\u00e4 Presidentti Donald Trump jatkaa Yhdysvaltain pitk\u00e4\u00e4 imperialistista perinnett\u00e4 vaatiessaan Gr\u00f6nlantia…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":139261,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-139260","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115874975322704033","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139260","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139260"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139260\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/139261"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139260"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139260"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139260"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}