{"id":139303,"date":"2026-01-11T07:23:08","date_gmt":"2026-01-11T07:23:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/139303\/"},"modified":"2026-01-11T07:23:08","modified_gmt":"2026-01-11T07:23:08","slug":"sherlock-holmes-kurtistelee-vittulanjankalla-nama-kolme-sarjaa-kannattaa-katsoa-juuri-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/139303\/","title":{"rendered":"Sherlock Holmes kurtistelee Vittulanj\u00e4nk\u00e4ll\u00e4 \u2013 n\u00e4m\u00e4 kolme sarjaa kannattaa katsoa juuri nyt"},"content":{"rendered":"

1850-luku: Sherlock Holmes Lapissa.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Karhun keiton l\u00e4ht\u00f6kohta on yht\u00e4 aikaa absurdi ja kiehtova: ruotsinsaamelaisen her\u00e4tysliikkeen voimahahmo Lars Levi Laestadius (Gustaf Skarsg\u00e5rd<\/b>) tutkimassa henkirikosten sarjaa 1850-luvun \u201dvittulanj\u00e4nk\u00e4ll\u00e4\u201d, piippu suupieless\u00e4 ja kulmat syv\u00e4ss\u00e4 kurtussa kuin Sherlock Holmesilla konsanaan.<\/p>\n

Viel\u00e4 brittisalapoliisiakin l\u00e4heisempi rinnastus l\u00f6ytyy Umberto Econ<\/b> Ruusun nimest\u00e4, jossa hengenmies niin ik\u00e4\u00e4n ratkoi maallisia rikoksia ja paljasti siin\u00e4 sivussa ihmisluonnon pimeimpi\u00e4 puolia. Aivan samoin Karhun keiton p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 osoittaa, kuinka ihmissyd\u00e4mess\u00e4 voi asua sek\u00e4 lempein hyvyys ett\u00e4 pohjaton pahuus eik\u00e4 moraalinen rappio tai ylemmyys perustu yksil\u00f6n sosioekonomiseen asemaan.<\/p>\n

Karhun keitossa julmuus kohdistuu nuoriin naisiin sek\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4rotuiseen teinipoikaan, jonka Laestadius on ottanut ottopojakseen. Tyt\u00f6t surmataan heid\u00e4n v\u00e4itetyn moraalisen l\u00f6yhyyden takia, Jussia (Emil Karlse<\/b>) vainotaan siksi ett\u00e4 h\u00e4n on lappalainen.<\/p>\n

Roviolle meinaa joutua my\u00f6s Laestadius itsekin, sill\u00e4 omiin perinn\u00e4istapoihinsa jumiutunut kyl\u00e4yhteis\u00f6 s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4 kirkossa lietsottua hengellist\u00e4 her\u00e4tyst\u00e4 sek\u00e4 rovastin ankaruutta juopottelun suhteen. Etenkin paikallinen puolijuoppo nimismies Brahe (Magnus Krepper<\/b>) ottaa Laestadiuksen silm\u00e4tikukseen.<\/p>\n

Kuusiosainen ja noin viiden tunnin mittainen Karhun keitto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kuulostaa tv-sarjan sijasta oikealta elokuvalta. Sen laajakulmakuvaus asettaa ihmisen avaraan milj\u00f6\u00f6seen ja kerrassaan herkuttelee pohjoisen uljailla maisemilla. Juonen tasolla juttu on sen verran addiktoiva, ett\u00e4 Mikael Niemen<\/b> romaaniin perustuva viiden t\u00e4hden minisarja on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pakko katsoa yhdelt\u00e4 istumalta.<\/p>\n

Karhun keitto, Disney+.<\/strong>
\n\"\"<\/a>Mitfordin sisaruksista kertovan tv-sarjan p\u00e4\u00e4osaan nousee Nancy Mitford, jota esitt\u00e4\u00e4 Bessie Carter. Sarja perustuu todellisiin tapahtumiin. Kuva: Yle\/BBC\/Kevin Baker
\n1930-luvu: Mennyt maailma fasismin varjossa<\/strong><\/p>\n

Brittikirjailija Nancy Mitfordin<\/b> nuoruusmuisteloiden kautta avautuu kiehtova tirkistysluukku fasismin nousuun maailmansotien v\u00e4lisess\u00e4 Euroopassa. Mitford eli laajan sisaruslaumansa kanssa ylellist\u00e4 kartanoel\u00e4m\u00e4\u00e4 menneen maailman lumossa, kun \u00e4kkijyrk\u00e4t poliittiset mielipiteet alkoivat nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n paitsi Saksassa my\u00f6s koti-Britanniassa.<\/p>\n

Yksi Nancyn pikkusiskoista rakastuu maan fasistipuolueen johtajaan, toinen kaukoihastuu Hitleriin ja l\u00e4htee baijerilaiseen tytt\u00f6kouluun p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen l\u00e4hemm\u00e4s intohimojensa h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 kohdetta. Nancy (Bessie Carter<\/b>) riutuu keskinkertaisessa avioliitossa ja tarkkailee poliittisia tuulensuuntia mikrotasolta. Todellisuus paljastuu suojattua el\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4neelle naiselle vasta, kun h\u00e4nen hyv\u00e4 juutalainen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 pahoinpidell\u00e4\u00e4n paikallisten fasistien mielenosoituksessa.<\/p>\n

Mitfordin siskokset keskittyy suurelta osin sisarussuhteisiin, vihjailee brittil\u00e4isen yl\u00e4luokan taloudellisen aseman heikentymisest\u00e4 ja kuvaa valloittavasti debytanttitanssiaisia ynn\u00e4 muita siniverisi\u00e4 man\u00f6\u00f6vereit\u00e4. Kuningaskunnan sis\u00e4ll\u00e4 siki\u00e4v\u00e4 fasismi saa sekin p\u00e4tev\u00e4n hahmotuksensa, vaikka Britannian omat mustapaidat j\u00e4\u00e4v\u00e4tkin Hitlerin valtaisan varjon alle.<\/p>\n

BBC:n laatutakuulla ja ilmeisen isolla budjetilla toteutettu kuusiosainen minisarja tasapainoilee taidokkaasti yksityisen ja yleisen v\u00e4lill\u00e4, hyvin intiimi\u00e4 aineistoa ja toisaalta avaraa maailmanpoliittista n\u00e4kym\u00e4\u00e4 rytmitt\u00e4en.<\/p>\n

Mitfordin siskokset, YLE Areena.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>Bill Skarsg\u00e5rd toistaa Welcome to Derryss\u00e4 Se-romaanin kahden filmatisoinnin roolinsa \u201dmaailmojensy\u00f6j\u00e4\u201d Pennywisena. Kuva: HBO Max\/Brooke Palmer
\n1960-luku: Paha asuu pikkukaupungissa<\/strong><\/p>\n

Stephen Kingin<\/b> monumentaalisen tuotannon ytimess\u00e4 on kirjailijan kaipuu toisen maailmansodan j\u00e4lkeiseen kehitysoptimismiin ja amerikkalaisen pikkukaupungin idylliin, jotka kummatkin murtuvat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kauhun edess\u00e4. Tuotantonsa p\u00e4\u00e4aiheen mestariteokseksi voi nostaa Se-romaanin, joka on filmatisoitu pariinkin otteeseen ja jonka taustakertomuksena toimii suoratoistovuoden kenties vaikuttavin sarjauutuus Welcome to Derry.<\/p>\n

Siin\u00e4 kerrotaan, kuinka klovnihahmoinen \u201dmaailmojensy\u00f6j\u00e4\u201d Pennywise (Bill Skarsg\u00e5rd<\/b>) syntyi ja miten tuo paholainen palaa piinaamaan Derry\u00e4 aina 27 vuoden v\u00e4lein. Welcome to Derryn ydinkertomuksessa elet\u00e4\u00e4n vuotta 1962, mutta sarja ulottuu my\u00f6s taaksep\u00e4in historiaan sek\u00e4 aivan lopussa vihjaa tulevasta \u2013 siis vuodesta 1989, johon King Se-romaaninsa ajoittaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>Welcome to Derry viittaa Stephen Kingin Hohtoon Dick Hallorannin (Chris Chalk) \u201dhohtavan\u201d hahmon my\u00f6t\u00e4. Kuva: HBO Max\/Brooke Palmer<\/p>\n

Kahdeksanosaisen kokonaisuuden kauhu syntyy kahtaalta: sek\u00e4 katsojalle tarinan henkil\u00f6hahmojen kautta sy\u00f6tetyst\u00e4 psykologisesta paineesta ett\u00e4 hetkitt\u00e4in miltei koomisista \u00e4ll\u00f6tt\u00e4vyyksist\u00e4, kuten avausjakson groteski paholaisen synnytyskohtaus. King on aina hallinnut kauhun sanallistamisen, mutta Welcome to Derryss\u00e4 pelon henkinen ulottuvuus on kauttaaltaan vaikuttavampaa kuin sen graafisen pikkutarkka visualisointi.<\/p>\n

Kiinnostava on my\u00f6s sarjassa esitetty ajatus pikkukaupungista jonkinlaisena el\u00e4v\u00e4n\u00e4 organismina, joka on pahuus itse. Teoria kantanee my\u00f6s viel\u00e4 syvemm\u00e4lle Pennywisen menneisyyteen kurottavien potentiaalisten lis\u00e4osien verran.<\/p>\n

Welcome to Derry, HBO Max.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"1850-luku: Sherlock Holmes Lapissa.\u00a0 Karhun keiton l\u00e4ht\u00f6kohta on yht\u00e4 aikaa absurdi ja kiehtova: ruotsinsaamelaisen her\u00e4tysliikkeen voimahahmo Lars Levi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":139304,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,1433,32,570,1247,139,109],"class_list":{"0":"post-139303","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-historia","13":"tag-suomi","14":"tag-suoratoisto","15":"tag-televisio","16":"tag-tv-ohjelmat","17":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115875270037301928","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139303"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139303\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/139304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}