{"id":139386,"date":"2026-01-11T09:36:10","date_gmt":"2026-01-11T09:36:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/139386\/"},"modified":"2026-01-11T09:36:10","modified_gmt":"2026-01-11T09:36:10","slug":"voittavat-laatuosakkeet-jaivat-yleisindeksin-jalkoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/139386\/","title":{"rendered":"Voittavat laatuosakkeet j\u00e4iv\u00e4t yleisindeksin jalkoihin"},"content":{"rendered":"

\nLaatuosakkeet tarjoava k\u00e4rsiv\u00e4lliselle parempia tuottoja sek\u00e4 suojaa kurssilaskulta.<\/p>\n

\"palkinto\t\t\t\t\t\"palkinto<\/p>\n

Laatusijoittaminen on tunnetuimpien ja menestyneimpien sijoittajien tyylivalinta.<\/p>\n

Varainhoitaja WisdomTree huomautti<\/a> marraskuun lopussa, ett\u00e4 laatuosakkeet ovat j\u00e4\u00e4neet merkitt\u00e4v\u00e4sti yleisindeksin tuotosta j\u00e4lkeen. Edellisen kerran vastaavan suuruinen ero n\u00e4htiin vuonna 1999 teknokuplan puhkeamisen aikoihin.<\/p>\n

WisdomTree vertaa S&P 500 -indeksin kehityst\u00e4 S&P 500 Quality -indeksin<\/a> kehitykseen. J\u00e4lkimm\u00e4isen indeksin kymmenen suurimman painoarvon saaneen yhti\u00f6n joukossa on vain yksi niin kutsuttu Magnificent 7 -yhti\u00f6, Apple. Indeksiin lukeutuu sata osaketta. Muita suurimman painoarvon yhti\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa Visa, GE Aerospace ja Procter & Gamble.<\/p>\n

Maailman laatuosakkeita seuraava MSCI World Quality k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolmea p\u00e4\u00e4kriteeri\u00e4 osakevalinnoissa: oman p\u00e4\u00e4oman tuottoa, velkaantuneisuutta ja tuloksen tasaisuutta. MSCI:n mukaan<\/a> laatuindeksi on tuottanut 1,8 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 paremmin kuin yleinen maailmaindeksi vuodesta 1999 mitattuna.<\/p>\n

MSCI World Quality -indeksiin kuuluu kolme sataa yhti\u00f6t\u00e4. Sen painoarvoltaan suurimpien yhti\u00f6iden joukossa ovat teko\u00e4lybuumin tutut nimet. Kahden laatuindeksiksi kutsutun indeksin osakevalinnat poikkeavat siis huomattavasti toisistaan, vaikka indeksien osakevalintakriteereiss\u00e4 on pintapuolisesti katsottuna vain pieni\u00e4 eroja.<\/p>\n

Laatu voidaan luonnollisesti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 monella tapaa. Edell\u00e4 mainittujen p\u00e4\u00e4kriteerien lis\u00e4ksi laatusijoittajat arvostavat esimerkiksi yhti\u00f6n vakautta, kilpailuetua, korkeita marginaaleja sek\u00e4 taitavaa yritysjohtoa.\u00a0<\/p>\n

Esimerkiksi tietopalvelu Morningstar luokittelee yhti\u00f6iden kilpailuedun vahvuutta eri kriteerien perusteella<\/a>. Niihin lukeutuvat asiakkaan korkeat vaihtokustannukset, verkostovaikutukset ja skaalaedut.<\/p>\n

Laatu suojaa kurssilaskulta<\/p>\n

Arvostetun CFA Instituten Enterprising Investor julkaisun mukaan<\/a> laatuosakkeet erottuvat edukseen kolmella keskeisell\u00e4 tavalla. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ne tuottavat muita osakkeita paremmin, toipuvat laskumarkkinoista nopeammin ja maksavat korkeampaa osinkoa verrattuna indeksiin.<\/p>\n

Laatuosakkeiden pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ylituotto perustuu pitk\u00e4lti siihen, ett\u00e4 ne laskevat v\u00e4hemm\u00e4n markkinakurimuksissa. Esimerkiksi finanssikriisiss\u00e4 laatuosakkeet laskivat kolmanneksen ja toipuivat kolmessa vuodessa. Kasvuosakkeet laskivat 40 prosenttia ja elpyminen vei viisi vuotta.<\/p>\n

Vuodesta 1998 MSCI World Quality -indeksi on tuottanut 769 prosenttia, kun vastaavan yleisindeksin tuotto on j\u00e4\u00e4nyt 501 prosenttiin ja kasvuosakkeita seuraavan indeksin tuotto on ollut 578 prosenttia.<\/p>\n

Laatuosakkeet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suurimman osan ajasta kalliilta, mutta niiden kannattava kasvu siivitt\u00e4\u00e4 osakkeita korkeammalle.<\/p>\n

Suurin vaara laatuosakkeissa piilee siin\u00e4, ett\u00e4 niiden arvostuksessa on usein mukana merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 juuri luotettavaksi ja kasvavaksi katsottua tulevaisuuden kassavirtaa. Mik\u00e4li sijoittajien mielikuva yhti\u00f6n laadusta muuttuu, hinnoitellaan osake ripe\u00e4sti uudelleen alhaisemmin kertoimin.<\/p>\n

Laatusijoittajan selitykset ja ostokset<\/p>\n

Laajasti seurattu ja laatusijoittamiseen keskittynyt Fundsmith-rahasto j\u00e4i vertailuindeksist\u00e4 viidett\u00e4 vuotta per\u00e4tysten. Rahaston tuotto oli viime vuonna vain 0,8 prosenttia, vaikka rahaston viiden eniten tuottaneen osakkeen joukossa oli kolme Magnificient 7 -yhti\u00f6t\u00e4. MSCI World -indeksi tuotti edellisvuonna 12,8 prosenttia.<\/p>\n

Vuosikirjeess\u00e4 Englannin Warren Buffettiksi kutsuttu rahastonhoitaja Terry Smith<\/strong> selitt\u00e4\u00e4 rahaston alisuoriutumista usealla syyll\u00e4.\u00a0<\/p>\n

H\u00e4nen mukaan<\/a> osakemarkkinoiden keskittyminen harvalukuisiin suurimpiin yhti\u00f6ihin on enn\u00e4tystasolla sitten vuoden 1930. Passiivisesti hoidettujen rahastojen kasvu on tehnyt p\u00e4\u00e4indeksien voittamisesta osakepoimijoille vaikeaa. Lis\u00e4ksi dollarin heikkous on sy\u00f6nyt rahaston kotivaluutassa mitattuja tuottoja.<\/p>\n

Smith aikoo pit\u00e4yty\u00e4 sijoitusstrategiassaan, joka nojaa kolmeen kivijalkaan. Rahasto ostaa hyvi\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4, ei maksa niist\u00e4 ylihintaa ja sen j\u00e4lkeen v\u00e4lttelee tekem\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Rahaston portfoliossa olevat yhti\u00f6t ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan ja keskim\u00e4\u00e4rin edullisemmin arvostettuja kuin S&P 500-indeksi, Smith kirjoittaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ttyneen vuoden aikana Fundsmith osti hollantilaista Wolters Kluweria, el\u00e4inl\u00e4\u00e4keyhti\u00f6 Zoetista, silm\u00e4lasifirma EssilorLuxoticaa sek\u00e4 ohjelmistoyhti\u00f6 Intuitia. Rahasto myi alkoholiyhti\u00f6 Brown-Formanin ja PepsiCon<\/a> osakkeet pel\u00e4ten laihdutusl\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 olevan pysyv\u00e4 kielteinen vaikutus niiden liiketoimintaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Laatuosakkeet tarjoava k\u00e4rsiv\u00e4lliselle parempia tuottoja sek\u00e4 suojaa kurssilaskulta. Laatusijoittaminen on tunnetuimpien ja menestyneimpien sijoittajien tyylivalinta. Varainhoitaja WisdomTree huomautti…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":139387,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,24169,24170,17467,32,78],"class_list":{"0":"post-139386","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-indeksisijoittaminen","14":"tag-laatusijoittaminen","15":"tag-osakepoiminta","16":"tag-suomi","17":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115875793187747743","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139386"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139386\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/139387"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}