{"id":1396,"date":"2025-08-11T12:47:07","date_gmt":"2025-08-11T12:47:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1396\/"},"modified":"2025-08-11T12:47:07","modified_gmt":"2025-08-11T12:47:07","slug":"kipparin-luonto-suomen-kansallislintu-toottailee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1396\/","title":{"rendered":"Kipparin luonto: Suomen kansallislintu t\u00f6\u00f6tt\u00e4ilee"},"content":{"rendered":"<p class=\"dropcap\"><strong>Laulujoutsenen<\/strong> t\u00f6\u00f6tt\u00e4ilev\u00e4n laulun kuulee jo kaukaa, kun joutsenaura lent\u00e4\u00e4 maalis-huhtikuussa kohti pohjoista. Suomen joutsenet talvehtivat sulavesiss\u00e4 etel\u00e4isell\u00e4 It\u00e4merell\u00e4, Pohjanmerell\u00e4 ja Saksassa. Nykyisin joutsenia pesii koko Suomessa, mutta viel\u00e4 viisikymment\u00e4 vuotta sitten niiden komeita pes\u00e4kumpuja l\u00f6ytyi vain pohjoisimmasta Lapista.<\/p>\n<p>Suomen kulta-ajan taiteessa <strong>Akseli Gallen-Kallela<\/strong> kuvaa laulujoutsenen, Tuonen joutsenen, V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen \u00e4idin takana Tuonelan virralla. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 <strong>Jean Sibelius<\/strong> ikuisti laulujoutsenen Lemmink\u00e4inen-sarjan osaan Tuonelan joutsen, joka puolestaan inspiroi runoilija <strong>Eino Leinoa<\/strong> n\u00e4ytelm\u00e4runon Tuonelan joutsen luomiseen. Karjalasta l\u00f6ydetyiss\u00e4 kalliopiirroksissa esiintyy laulujoutsen, jota erityisesti it\u00e4isess\u00e4 Suomessa pidettiin pyh\u00e4n\u00e4 lintuna.<\/p>\n<p>1800-luvun lopulta 1900-luvun taitteeseen tultaessa asenteet laulujoutsenta kohtaan muuttuivat. Lintua alettiin mets\u00e4st\u00e4\u00e4 ja se joutui pes\u00e4rosvojen (korppi, kettu, ahma ja my\u00f6hemmin my\u00f6s minkki) hy\u00f6kk\u00e4ysten kohteeksi. Sotien j\u00e4lkeen pulavuosina kotimaahan muuttavat pulleat laulujoutsenet kelpasivat hyvin sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi, saihan jokaisesta linnusta jopa viitisen kiloa sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 lihaa.<\/p>\n<p>1900-luvun alussa laulujoutsen oli h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Suomen luonnosta \u2013 pesivi\u00e4 pareja oli en\u00e4\u00e4 vajaat parikymment\u00e4, kun nyt pesivien lintujen kanta on noin 10\u2009000 paria. Erityisesti muonio\u00adlainen el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja kirjailija <strong>Yrj\u00f6 Kokko<\/strong> teki valtavasti valistusty\u00f6t\u00e4 laulujoutsenen suojelemiseksi, vaikka lintu oli rauhoitettu jo vuonna 1934. Moni on lukenut h\u00e4nen laulujoutsenkirjojaan, Laulujoutsen \u2013 Ultima Thulen lintu (1950) ja Ne tulevat takaisin (1954).<\/p>\n<p>Laulujoutsen x 3<\/p>\n<p>Siivist\u00e4 tehtiin aikanaan siivousluutia, sen henkitorvesta mets\u00e4stystorvia ja helistimi\u00e4, sek\u00e4 s\u00e4\u00e4riluista imupillej\u00e4. Munanker\u00e4\u00e4ji\u00e4 saapui ulkomailta asti.<\/p>\n<p>Suuri pes\u00e4kumpu suon tai lammen rannalla on rakennettu pehmeist\u00e4 kasvinosista, jotka pesim\u00e4kauden aikana kompostoituvat ja tuottavat l\u00e4mp\u00f6\u00e4 haudottaville munille.<\/p>\n<p>Sy\u00f6v\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa vesikasvien juuria, varsia ja lehti\u00e4, mutta my\u00f6s selk\u00e4rangattomia. Vasta\u00adkuoriutuneet poikaset tarvitsevat proteiinia ja sy\u00f6v\u00e4t ensimm\u00e4isen kuukauden el\u00e4inravintoa.<\/p>\n<p>\n        Tilaa Kippari-lehden uutiskirje\n      <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Laulujoutsenen t\u00f6\u00f6tt\u00e4ilev\u00e4n laulun kuulee jo kaukaa, kun joutsenaura lent\u00e4\u00e4 maalis-huhtikuussa kohti pohjoista. Suomen joutsenet talvehtivat sulavesiss\u00e4 etel\u00e4isell\u00e4 It\u00e4merell\u00e4,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1397,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,1169,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-1396","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-saa-ja-luonto","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1396"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1396\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}