{"id":139685,"date":"2026-01-11T16:56:10","date_gmt":"2026-01-11T16:56:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/139685\/"},"modified":"2026-01-11T16:56:10","modified_gmt":"2026-01-11T16:56:10","slug":"tama-malli-ennustaa-sijoitussyklin-olevan-nyt-myyntiasennossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/139685\/","title":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4 malli ennustaa sijoitussyklin olevan nyt myyntiasennossa"},"content":{"rendered":"

Jo pitk\u00e4lti yli sadan vuoden ajan markkinasyklej\u00e4 ennustanut Bennerin malli neuvoo sijoittajaa astumaan t\u00e4n\u00e4 vuonna myyntilaidalle.<\/p>\n

\u201dAjat ovat hyv\u00e4t, hinnat korkeat ja on aika myyd\u00e4 osakkeita ja kaikenlaisia omaisuuseri\u00e4\u201d, kertoo Bennerin syklej\u00e4 kuvaava kaavio alkaneesta vuodesta. Sen mukaan markkinasykli on viime aikoina ollut nousuvaiheessa edellisen kriisin ja sit\u00e4 seuranneen romahduksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Bennerin syklit kehitti vuonna 1872 yhdysvaltalainen maanviljelij\u00e4 Samuel Benner<\/a>, joka oli tutkinut maataloustuotteiden ja takkiraudan hintoja vuosilta 1780\u20131872. Niist\u00e4 tekemiens\u00e4 havaintojen perusteella h\u00e4n laati vuosille 1873\u20132059 ennusteen, jossa ovat kuvattuna hyv\u00e4t vuodet, vaikeat vuodet ja paniikin vuodet.<\/p>\n

\"Bennerin<\/p>\n

Bennerin syklit julkaistiin ensimm\u00e4isen kerran ohiolaisen rautakaupan mainoslehtisess\u00e4 vuonna 1872.<\/p>\n

Viimeisin paniikki eli vakiintunein termein ilmaistuna kriisi olisi Bennerin kaavion mukaan osunut vuoteen 2019 eli suhteellisen l\u00e4helle vuonna 2020 koronakriisin takia koettua markkinaj\u00e4rkytyst\u00e4, mutta ei niin l\u00e4hell\u00e4 koronan ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 inflaatiokriisi\u00e4.<\/p>\n

Toisaalta, vuodelle 2023 osui ennusteen mukaan markkinoiden pohjakosketus.<\/p>\n

Samalla tavalla kaavio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osanneen ennustaa joitain muitakin taloushistorian kriisej\u00e4 \u2013 useamman vuoden heitolla tosin.<\/p>\n

\u00d6ljykriisi oli vuonna 1973. Markkinoiden pohja saavutetaan Bennerin mukaan vuonna 1974. Paniikkivuotta sen sijaan ei koko 1970-luvulle osu. It-kuplaa puhallettiin 1990-luvun j\u00e4lkipuoliskolla ja lopulta se puhkesi vuosituhannen vaihteessa. Vuosi 1999 on kuin onkin Bennerin ennusteessa paniikkivuosi. Pohjakosketus tosin osuu vasta vuodelle 2005, jolloin todellisuudessa oli jo p\u00e4\u00e4sty hyv\u00e4n matkaa irti pohjamudista.<\/p>\n

Heikonpuoleisesta osumatarkkuudesta huolimatta osa sijoituspalstojen keskustelijoista tuntuu pit\u00e4v\u00e4n Bennerin syklej\u00e4 ihan p\u00e4tev\u00e4n\u00e4 vinkkitaulukkona, jonka mukaan ennakoida markkinakehityst\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009Taloushan menee sykleiss\u00e4 eli niiss\u00e4 on per\u00e4\u00e4. Mutta kuinka tarkka juuri tuo malli on tai kuvaako se tilannetta sen paremmin kuin ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 muutaman vuoden nousun j\u00e4lkeen jossain vaiheessa tulee lasku, on toinen asia, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius<\/a> sanoo Ilta-Sanomille.<\/p>\n

Toisaalta sijoittaminen on pitk\u00e4lti psykologiaa ja jos riitt\u00e4v\u00e4n moni malleihin uskoo, alkavat ne toteuttaa itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013\u2009Teknisen analyysin k\u00e4ytt\u00f6 perustuu paljon juuri t\u00e4h\u00e4n. Kun markkinakehityksess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n joku tietty kuvio, ajatellaan kurssien sitten liikkuvan johonkin tiettyyn suuntaan, ja kun riitt\u00e4v\u00e4n moni n\u00e4in uskoo, niin my\u00f6s tapahtuu, Rothovius sanoo.<\/p>\n

Tekninen analyysi on sijoittamisen tapa, jossa tutkitaan historiallisia hintoja ja kaupank\u00e4yntim\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja pyrit\u00e4\u00e4n niist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia toistuvia kuvioita ja kehityskulkuja. N\u00e4iden perusteella taas pyrit\u00e4\u00e4n ennustamaan tulevia hintaliikkeit\u00e4 ja ennakoimaan otollisia osto- ja myyntiajankohtia.<\/p>\n

Bennerin syklit eiv\u00e4t kuitenkaan ole teknisen analyysin kaltainen, laajalti k\u00e4ytetty sijoitusstrategia, vaan pikemminkin aika ajoin tietoverkon jostain nurkasta harrastajakeskusteluun ponnahtava historiallinen erikoisuus. Markkinoilla Bennerin laatima kaavio ei saa aikaiseksi heilahduksia.<\/p>\n

Oma arvonsa maanviljelij\u00e4 Bennerin isolla ty\u00f6ll\u00e4 kumminkin on, sill\u00e4 se muistuttaa sijoittajaa kaiken syklisyydest\u00e4. Nousu p\u00e4\u00e4ttyy huippuun, jonka j\u00e4lkeen tulee lasku, joka taas p\u00e4\u00e4ttyy pohjaan, josta noustaan ylemm\u00e4s. V\u00e4lill\u00e4 koetaan kriisej\u00e4, jotka saattavat romahduttaa markkinat, mutta romahduksen j\u00e4lkeen tulee uusi nousu.<\/p>\n

Sijoittajan teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 ihan itse arvioida, milloin nousu tai lasku on edennyt niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nne on edess\u00e4 ja ett\u00e4 miss\u00e4 vaiheessa on h\u00e4nen aikansa myyd\u00e4 tai ostaa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4kin on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4 kylm\u00e4n\u00e4 ja tehd\u00e4 ratkaisunsa omista l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n

Rothovius muistuttaa, ett\u00e4 aivan huippuun tai aivan pohjaan osuu vain sattumalta.<\/p>\n

\u2013\u2009Ajoittaminen niin, ett\u00e4 tekee koko ajan oikein, on mahdotonta, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jo pitk\u00e4lti yli sadan vuoden ajan markkinasyklej\u00e4 ennustanut Bennerin malli neuvoo sijoittajaa astumaan t\u00e4n\u00e4 vuonna myyntilaidalle. \u201dAjat ovat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":139686,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[158],"tags":[33,31,30,34,159,32,160],"class_list":{"0":"post-139685","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-urheilu","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ilta-sanomat","12":"tag-sports","13":"tag-suomi","14":"tag-urheilu"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115877523270626260","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139685","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139685"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139685\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/139686"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139685"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139685"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139685"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}