Raportin laatijoiden lehtori Hannu Moilasen<\/strong> ja professori Pekka Neittaanm\u00e4en<\/strong> mukaan matemaattis-luonnontieteellinen ymm\u00e4rrys toimii perustana eri teknologioiden kehitt\u00e4misess\u00e4 ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa.<\/p>\n \u2013 Suomen taloudellinen kivijalka on matemaattisessa osaamisessa ja korkeassa teknologiateollisuudessa. Olemme eritt\u00e4in huolissamme, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo Jyv\u00e4skyl\u00e4n normaalikoulun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston lehtori Hannu Moilanen.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Hannu Moilanen kertoo opettajan ty\u00f6n olevan vaihtelevaa. Koskaan ei ole kahta samanlaista fyssan tuntia. H\u00e4nest\u00e4 parasta on tieto, ett\u00e4 omat oppilaat voivat parantaa maailmaa, keksi\u00e4 tulevaisuuden ratkaisuja. Kuva: Simo Pitk\u00e4nen \/ Yle<\/p>\n Neittaanm\u00e4en mukaan opettajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemisell\u00e4 voi olla hyvin laajat vaikutukset my\u00f6s muille aloille.<\/p>\n \u2013 Jos kouluihin ei saada riitt\u00e4v\u00e4sti p\u00e4tevi\u00e4 opettajia, koulutuksen taso laskee. Se heikent\u00e4\u00e4 Suomen osaamista ja kilpailukyky\u00e4 usealla alalla tulevaisuudessa. Esimerkiksi ratkomassa ilmastonmuutoskysymyksi\u00e4, toteaa Neittaanm\u00e4ki Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tiedotteessa.<\/p>\n Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua<\/a>.<\/a><\/p>\n Opettajan ammatti ei en\u00e4\u00e4 houkuttele<\/p>\n Matemaattisten aineiden opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat jo v\u00e4hentyneet pitk\u00e4\u00e4n, ja yh\u00e4 harvempi opiskelijoista valitsee alalla opettajuuden.<\/p>\n Fysiikan aineenopettajaksi opiskeleva Jyri Kohvakka<\/strong> on suorittamassa harjoittelua Jyv\u00e4skyl\u00e4n normaalikoululla. H\u00e4n haluaa t\u00f6ihin joko yl\u00e4asteelle tai lukioon, mutta tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 montaa muuta opiskelijakaveria ei opettajan ty\u00f6 kiinnosta.<\/p>\n \u2013 On ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 opiskella fysiikkaa yliopistossa, koska siell\u00e4 on paljon vaativia kursseja. Osa opiskelijoista tippuu pois ja osa hakee t\u00e4t\u00e4 kautta uudelleen l\u00e4\u00e4ketieteelliseen. Ei l\u00e4hdet\u00e4 opiskelemaan aineenopettajaksi, koska ei koeta sit\u00e4 omaksi jutuksi, sanoo Kohvakka.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Jyri Kohvakka pyrki ensin oikeustieteelliseen. Kun oikiksen ovet eiv\u00e4t aunneet, oli fysiikan opiskelu heti toisena hyv\u00e4n\u00e4 vaihtoehtona. Kuva: Simo Pitk\u00e4nen \/ Yle<\/p>\n My\u00f6s toinen normaalikoululla harjoittelussa oleva fysiikan aineenopettajaopiskelija Kalle Ketonen<\/strong> on pist\u00e4nyt merkille, ett\u00e4 opettajan ammatti ei ole en\u00e4\u00e4 niin haluttu kuin aikaisemmin.<\/p>\n \u2013 Opettajia on ennen arvostettu enemm\u00e4n. Nykyisin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se voi toisinaan olla aika raskasta ty\u00f6t\u00e4. Jotkut voivat my\u00f6s kammoksua sit\u00e4, ett\u00e4 joutuisivat tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 samanlaisten nuorten parissa kuin itse ovat olleet, kertoo Ketonen.<\/p>\n Moilanen uskoo medialla olevan vaikutusta opettajien ty\u00f6n arvostuksen v\u00e4henemiseen.<\/p>\n \u2013 Meh\u00e4n n\u00e4emme, mit\u00e4 media kertoo opettajuudesta: opettajat uupuvat, vanhemmat ovat entist\u00e4 hankalampia ja oppilailla on entist\u00e4 enemm\u00e4n keskittymisvaikeuksia luokassa. Kuka silloin haluaa opettajaksi?<\/p>\n Matemaattisten aineiden opiskelu ei kiinnosta<\/p>\n Yliopistoissa matemaattisten aineiden opiskelupaikat eiv\u00e4t ole t\u00e4yttyneet en\u00e4\u00e4 vuosiin. Raportin laatijoiden mukaan yksi syy kiinnostuksen lopahtamisen voi piill\u00e4 puhelimissa.<\/p>\n \u2013 Kun koukutamme itsemme k\u00e4nnyk\u00e4n r\u00e4pl\u00e4\u00e4misen tuottamaan dopamiinihittiin, pitk\u00e4j\u00e4nteinen keskittyminen on entist\u00e4 vaikeampaa. Esimerkiksi fysiikan opiskelu vaatii sit\u00e4. N\u00e4emme sen koulumaailmassa p\u00e4ivitt\u00e4in, sanoo Moilanen.<\/p>\n Moilanen on my\u00f6s huolissaan nuorten el\u00e4m\u00e4ntavoista.<\/p>\n \u2013 Nuorten tulisi huolehtia hyvinvoinnistaan paremmin. Nukkuminen, hyv\u00e4 ravinto ja liikunta auttavat jaksamaan my\u00f6s opiskelussa.<\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 imua matikan, fyssan ja kemian opiskeluun<\/p>\n Moilasen ja Neittaanm\u00e4en mielest\u00e4 yhteiskunnassa olisi ryhdytt\u00e4v\u00e4 ripeisiin toimiin opettajapulan est\u00e4miseksi. Suomessa ei esimerkiksi tilastoida ajantasaisesti aineenopettajiksi valmistuneiden ja kent\u00e4ll\u00e4 toimivien p\u00e4tevien opettajien m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ilman t\u00e4llaista tilastoa matemaattisten aineiden opettajapulaan on vaikea reagoida, sanoo lehtori Hannu Moilanen Jyv\u00e4skyl\u00e4n normaalikoulusta.<\/p>\n Yliopistouudistuksen my\u00f6t\u00e4 yliopistojen ainelaitosten resurssit matematiikan, kemian ja fysiikan opettajankoulutuksen kehitt\u00e4miseen ovat raportin laatijoiden mukaan v\u00e4hentyneet.<\/p>\n \u2013 Aineenopettajankoulutus tulisi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 yliopistoille kansalliseksi erityisteht\u00e4v\u00e4ksi, jolle j\u00e4rjestett\u00e4isiin erillinen oma tutkintotavoite ja korvamerkitty rahoitus, sanoo Neittaanm\u00e4ki tiedotteessa.<\/p>\n My\u00f6s parhaita oppimis- ja ty\u00f6tapoja tulisi pohtia. Ainoastaan perinteinen luennointi ei heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 toimi.<\/p>\n \u2013 Edelleen oppiminen tarvitsee perinteist\u00e4 laskemista ja toistoa, mutta tarvitaan my\u00f6s uusia, monipuolisia ty\u00f6tapoja. Esimerkiksi kokeellisia menetelmi\u00e4. Voidaan menn\u00e4 vaikka laskemaan pulkalla, oppilaat muistavat keholliset kokemukset hyvin, sanoo Moilanen.<\/p>\n Opettajan ty\u00f6 takaisin arvoon<\/p>\n Normaalikoulun fysiikan tunnilla tennispallojen lentomittaukset on saatu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Luokassa harjoittelijana toimiva Kalle Ketonen on nauttinut auskultoinnista. H\u00e4n on opettanut kymmenen fyysiikan tuntia ja ollut seuraamassa opetusta lukuisilla fyssan tunneilla.<\/p>\n \u2013 Opettajuus on ehk\u00e4 osaksi veress\u00e4. Molemmat vanhempani ja is\u00e4n vanhemmat ovat opettajia. Tykk\u00e4\u00e4n, kun opetettava saa oivalluksia, kertoo Ketonen.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kalle Ketonen tiesi haluavansa opettajaksi jo lukiossa. Matemaattisten aineiden opiskelu oli h\u00e4nest\u00e4 kiinnostavin ala. Kuva: Simo Pitk\u00e4nen \/ Yle<\/p>\n Jyri Kohvakka on ollut harjoittelussa saman aikaa Ketosen kanssa.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 on mukavaa hommaa, pid\u00e4n nuorten kanssa ty\u00f6skentelyst\u00e4. Jos opettajien palkkatasoa nostettaisiin, se auttaisi varmasti samaan lis\u00e4\u00e4 opiskelijoita aineenopettajankoulutukseen. Nyt monet hakeutuvat yrityspuolelle t\u00f6ihin, arvelee Kohvakka.<\/p>\n Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23.00 saakka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lukion ykk\u00f6sluokkalaiset mittaavat tennispallon pompun pituutta fysiikan tunnilla Jyv\u00e4skyl\u00e4n normaalikoulussa. Tasokas fysiikan opetus on uhattuna: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa laadituntuoreen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":139715,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,426,948,474,71,757,6978,2317,1277,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-139714","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-jyvaskylan-yliopisto","13":"tag-kasvatustiede","14":"tag-keski-suomi","15":"tag-kotimaa","16":"tag-koulutus-ja-kasvatus","17":"tag-opettajankoulutus","18":"tag-opettajat","19":"tag-pedagogiikka","20":"tag-physics","21":"tag-science","22":"tag-suomi","23":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115877664689098862","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139714","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139714"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139714\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/139715"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139714"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139714"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139714"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Hannu](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-89177761b8745c1a667.jpeg\")
<\/p>\n![\"Jyri](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-89177961b8746ab4011.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kalle](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-89178061b8746b39ad9.jpeg\")
<\/p>\n