HS kokosi t\u00e4h\u00e4n artikkeliin tammikuun ensimm\u00e4isten viikkojen keskeisimm\u00e4t k\u00e4\u00e4nteet Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa.<\/p>\n
Venezuelan presidentin kaappaus<\/p>\n
Paine Venezuelaa kohtaan oli kasvanut loppuvuodesta Yhdysvaltojen siirretty\u00e4 Karibianmerelle ja Meksikonlahdelle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sotilasvoimaa muun muassa lentotukialus Gerald R. Fordin muodossa.<\/p>\n
Tammikuun 3. p\u00e4iv\u00e4n vastaisena y\u00f6n\u00e4 Yhdysvallat lopulta hy\u00f6kk\u00e4si Venezuelaan ilmaiskuilla ja erikoisjoukoilla. Operaation lopputulemana Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentin Nicol\u00e1s Maduron<\/a>.<\/p>\n Trumpin hallinto syytt\u00e4\u00e4 Maduroa huumesalakuljetuksesta. Maduro on kiist\u00e4nyt syytteet Yhdysvaltain oikeudessa.<\/p>\n Trump on sanonut Yhdysvaltojen voivan hallita Venezuelaa jopa vuosia. H\u00e4n sanoi my\u00f6s Yhdysvaltojen tarkoituksena olevan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Venezuelan \u00f6ljyvaroja ja tuoda yhdysvaltalaisia \u00f6ljy-yhti\u00f6it\u00e4 maahan parantamaan \u00f6ljy-infrastruktuuria.<\/p>\n \u201dAiomme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 ja aiomme ottaa \u00f6ljy\u00e4\u201d, presidentti sanoi <\/a>The New York Timesille torstaina.<\/p>\n Venezuelan johtoon nousi<\/a> maan varapresidentti Delcy Rodr\u00edguez<\/a>, joka tekee Yhdysvaltojen kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Yhdysvaltain presidentti Donald Trump seuraa puolustusministeri Pete Hegsethin ja ulkoministeri Marco Rubion kanssa Maduron kaappausoperaation etenemist\u00e4 Floridan Mar-a-Lagossa. Kuva:\u00a0White House Press Office<\/p>\n Kuuba, Kolumbia ja Meksiko Trumpin t\u00e4ht\u00e4imiss\u00e4<\/p>\n Heti Venezuelan operaation j\u00e4lkeen Trump v\u00e4l\u00e4ytteli muihinkin maihin suuntautuvia sotilasoperaatioita. Listalla olivat muun muassa Kuuba, Kolumbia, Meksiko ja Iran.<\/p>\n Presidentti Trump sanoi muun muassa Kolumbiaan kohdistuvan sotilaallisen operaation \u201dkuulostavan hyv\u00e4lt\u00e4\u201d.<\/p>\n Trumpin mukaan t\u00e4ht\u00e4imiss\u00e4 on muidenkin maiden osalta juuri huumekauppa. Lauantaina 3. tammikuuta Trump sanoi huumekartellien \u201dpy\u00f6ritt\u00e4v\u00e4n Meksikoa\u201d.<\/p>\n Torstaina Trump kertoikin<\/a> Yhdysvaltojen aloittavan iskut huumekartelleja vastaan Meksikossa. Operaatioiden luonne ei ole viel\u00e4 tiedossa.<\/p>\n Kolumbian presidentti Gustavo Petro<\/a> kertoi<\/a> perjantaina, ett\u00e4 Yhdysvallat oli suunnitellut sotilasoperaatiota suoraan Kolumbiaa vastaan. Tieto oli presidentin mukaan tullut suoraan Trumpilta.<\/p>\n Gr\u00f6nlannin uhkailu ja Naton tulevaisuus<\/p>\n Latinalaista Amerikkaa uhkaillessaan Trump v\u00e4l\u00e4ytti j\u00e4lleen my\u00f6s Gr\u00f6nlannin haltuunottoa. Presidentti sanoi Yhdysvaltojen tarvitsevan Gr\u00f6nlantia kansallisen turvallisuuden vuoksi.<\/p>\n Tanskan p\u00e4\u00e4ministeri Mette Frederiksen<\/a> kritisoi lausuntoja<\/a> v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Gr\u00f6nlanti on itsehallinnollinen osa Tanskan kuningaskuntaa.<\/p>\n Maanantaina Trump sanoi Gr\u00f6nlannin kuuluvan \u201doikeutetusti\u201d Yhdysvalloille. Saari on v\u00e4itetysti liian huonosti puolustettu. Trumpin varakanslia\u00adp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Stephen Miller<\/a> lis\u00e4si samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvallat voisi ottaa saaren haltuunsa, jos tahtoisi.<\/p>\n \u201dKukaan ei taistele Yhdysvaltoja vastaan Gr\u00f6nlannin tulevaisuudesta\u201d, Miller sanoi.<\/p>\n Loppuviikosta Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio<\/a> kuitenkin toppuutteli<\/a> hallinnon retoriikkaa ja sanoi Trumpin tahtovan ostaa Gr\u00f6nlannin. H\u00e4n kertoi torstaina tapaavansa Tanskan viranomaisia Gr\u00f6nlantiin liittyen.<\/p>\n Torstaina Trump kuitenkin kiristi taas retoriikkaansa. The New York Timesin haastattelussa <\/a>h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy ehk\u00e4 tehd\u00e4 valinta Gr\u00f6nlannin ja puolustusliitto Naton s\u00e4ilytt\u00e4misen v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n Trumpin lausunnot her\u00e4ttiv\u00e4t laajaa huolta<\/a> Euroopassa viikon aikana.<\/p>\n Tanskan asevoimien sotilaita harjoittelemassa Gr\u00f6nlannissa syyskuussa. Kuva:\u00a0Guglielmo Mangiapane<\/p>\n Yhdysvaltojen ylivalta ja Trumpin oma moraali<\/p>\n Sotaisan retoriikan rinnalla Trumpin ja h\u00e4nen hallintonsa korkeat virkamiehet ovat viitanneet useita kertoja niin kutsuttuun Monroen oppiin. Termi juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin Yhdysvaltain 5. presidentti James Monroe<\/a> sanoi Yhdysvaltain pysyv\u00e4n poissa Euroopan asioista ja keskittyv\u00e4n l\u00e4ntiselle pallonpuoliskolle.<\/p>\n Monroen oppia k\u00e4ytettiin jo tuolloin perustelemaan Yhdysvaltain imperialismia ja jatkuvia v\u00e4liintuloja V\u00e4li- ja Etel\u00e4-Amerikoissa.<\/p>\n Yhdysvaltojen toimet Venezuelassa sek\u00e4 koventunut retoriikka muita Latinalaisen Amerikan maita ja Gr\u00f6nlantia kohtaan onkin n\u00e4hty mediassa juuri Monroen opin toisintona.<\/p>\n Trump viittasi itse ulkopolitiikkaansa \u201dDonroen\u201d oppina.<\/p>\n \u201dAmerikan ylivaltaa l\u00e4ntisell\u00e4 pallonpuoliskolla ei kyseenalaisteta en\u00e4\u00e4 koskaan\u201d, presidentti sanoi.<\/p>\n![\"Yhdysvaltain](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1768160230_740_468.jpg\")
<\/p>\n![\"Tanskan](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1768160230_229_468.jpg\")
<\/p>\n