Yritysjohtajat syyllistyv\u00e4t Suomessa talousrikoksiin kaksi kertaa todenn\u00e4k\u00f6isemmin, jos heid\u00e4n vanhempansa ovat tehneet talousrikoksia.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan yritysjohtajat syyllistyv\u00e4t talousrikoksiin kaksi kertaa todenn\u00e4k\u00f6isemmin, jos heid\u00e4n vanhempansa ovat tehneet talousrikoksia.<\/p>\n
Tutkimuksen johtaja, liiketaloustieteen professori Juha-Pekka Kallunki sanoo, ett\u00e4 kyse on opituista malleista ja asenteista, ei esimerkiksi yhteisest\u00e4 perheyhti\u00f6taustasta.<\/p>\n
Tutkimus tarkasteli l\u00e4hes 76 000:ta toimitusjohtajaa ja hallitusj\u00e4sent\u00e4 vuosilta 1995\u20132019, joista 921 syyllistyi talousrikokseen.<\/p>\n
Ylimm\u00e4n tason yritysjohtajat syyllistyv\u00e4t talousrikoksiin kaksi kertaa todenn\u00e4k\u00f6isemmin, jos heid\u00e4n vanhempansa ovat joutuneet oikeuteen tai tuomituiksi talousrikoksista, kertoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus<\/a>.<\/p>\n Rikosten yhteys perhetaustaan on erityisen vahva silloin, kun vanhempien talousrikokset ovat olleet vakavia ja johtaneet vankeustuomioon.<\/p>\n Tutkimus tarkasteli talousrikostuomioita, joita suomalaisten osakeyhti\u00f6iden toimitusjohtajat ja hallitusj\u00e4senet ovat saaneet toimiessaan n\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n Aineisto kattoi l\u00e4hes 76\u202f000 toimitusjohtajaa ja hallitusj\u00e4sent\u00e4, jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t 64\u202f000 osakeyhti\u00f6ss\u00e4 vuosina 1995\u20132019.<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 johtajista 921 syyllistyi johtajauransa aikana johonkin talousrikokseen, joista yleisimpi\u00e4 olivat kirjanpito- ja verorikokset.<\/p>\n Yhteys johtajien ja heid\u00e4n vanhempiensa rikollisuuden v\u00e4lill\u00e4 ei tutkijoiden mukaan selity esimerkiksi yhteisell\u00e4 perheyhti\u00f6taustalla tai vanhempien matalalla sosioekonomisella asemalla.<\/p>\n Tutkimusryhm\u00e4\u00e4n kuuluva liiketaloustieteen professori Juha-Pekka Kallunki<\/a> sanoo tutkimuksen kertovan, ett\u00e4 kyse on opituista malleista ja asenteista.<\/p>\n Tutkimus ei osoita suoraa syy\u2013seuraussuhdetta. Tulokset kuitenkin tukevat vahvasti sit\u00e4, ett\u00e4 erityisesti lapsuusajan ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on merkityst\u00e4.<\/p>\n \u201dVaikka kyse on yritysten korkeimmasta johdosta ja ylimm\u00e4lle oksalle p\u00e4\u00e4sseist\u00e4 ihmisist\u00e4, kasvui\u00e4n tekij\u00e4t ohjaavat yh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.\u201d<\/p>\n Sama ilmi\u00f6 on Kallungin mukaan havaittu katurikollisuutta tarkasteltaessa. Talousrikollisten perhetaustoja ei ole aiemmin tutkittu.<\/p>\n Joka viides suomalaisten p\u00f6rssiyhti\u00f6iden johtajista on tuomittu rangaistukseen jostakin rikoksesta.<\/p>\n<\/blockquote>\n Kallunki sanoo, ett\u00e4 vanhemmat tuskin ovat opettaneet lapsilleen teknisesti kirjanpitorikoksen tekemist\u00e4.<\/p>\n \u201dKyse on yleisist\u00e4 asenteista, esimerkiksi siit\u00e4 kuinka vanhemmat ovat puhuneet veroista.\u201d<\/p>\n Tutkimus paljasti, ett\u00e4 vanhempien lis\u00e4ksi my\u00f6s puolison toiminta heijastuu johtajan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Talousrikoksiin syyllistyneill\u00e4 johtajilla on muita useammin talousrikoksiin syyllistynyt puoliso.<\/p>\n Talousrikosten todenn\u00e4k\u00f6isyys kasvaa my\u00f6s, jos johtaja on nuoruudessaan asunut alueella, jolla talousrikollisuus on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kallunki sanoo, ett\u00e4 talousrikosten torjumiseksi tarvittaisiin \u201dpoisoppimista\u201d esimerkiksi koulutuksessa.<\/p>\n Niin sanottuja vastuullisuusasioita on alettu korostaa yritystoiminnassa vasta t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. Kauppakorkeakouluihin ne ovat tulleet rymin\u00e4ll\u00e4 viiden viime vuoden aikana. Suurella osalla yritysjohtajista on kuitenkin muu kuin kaupallinen koulutus.<\/p>\n Kallungin aiemmin johtamassa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja It\u00e4-Suomen yliopiston tutkimuksessa<\/a> k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 joka viides<\/a> suomalaisten p\u00f6rssiyhti\u00f6iden johtajista on tuomittu rangaistukseen jostakin rikoksesta.<\/p>\n Aineisto k\u00e4sitti p\u00f6rssiyhti\u00f6iss\u00e4 vuosina 2000\u20132019 toimineet 2\u202f201 toimitusjohtajaa, hallituksen j\u00e4sent\u00e4 ja hallituksen puheenjohtajaa. Heist\u00e4 tunnistettiin rikostuomion saaneet henkil\u00f6t.<\/p>\n Yleisimmin johtajat syyllistyiv\u00e4t liikennerikoksiin, kuten rattijuopumukseen tai liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Joukossa oli my\u00f6s henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja seksuaalirikoksia.<\/p>\n Kallungin mielest\u00e4 yritysjohtajilta pit\u00e4\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 parempaa. H\u00e4nest\u00e4 yritysjohtajien kaikkiin rikoksiin olisi syyt\u00e4 suhtautua yht\u00e4 vakavasti kuin poliisien rikoksiin.<\/p>\n \u201dToimitusjohtaja on kuitenkin vastuussa koko yrityksen lainmukaisesta toiminnasta ja hallinnon oikeellisuudesta.\u201d<\/p>\n Toisinaan Kallunki kuulee esitett\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 yritysmaailmassa tarvitaan kovuutta ja rohkeutta liikkua s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rajamailla.<\/p>\n Valmius rikkoa lakeja on kuitenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaista kovuutta ja haitaksi yritykselle, h\u00e4n sanoo. Ilmi\u00f6t\u00e4 on tutkittu Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja havaittu, ett\u00e4 rikostaustaiset johtajat ovat taipuvaisia ylti\u00f6p\u00e4iseen riskinottoon, joka tuottaa huonoja investointeja ja tappioita.<\/p>\n \u201dHe pelaavat yhti\u00f6n rahoilla.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yritysjohtajat syyllistyv\u00e4t Suomessa talousrikoksiin kaksi kertaa todenn\u00e4k\u00f6isemmin, jos heid\u00e4n vanhempansa ovat tehneet talousrikoksia. Lue tiivistelm\u00e4 Oulun yliopiston tutkimuksen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":139814,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[157,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-139813","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-aamulehti","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115878364703448663","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139813","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139813"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139813\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/139814"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139813"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139813"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139813"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n