{"id":140209,"date":"2026-01-12T07:42:09","date_gmt":"2026-01-12T07:42:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/140209\/"},"modified":"2026-01-12T07:42:09","modified_gmt":"2026-01-12T07:42:09","slug":"kirjailija-joel-haahtela-yrittaa-pitaa-jumalan-mielessa-joka-paiva-jos-meilla-ei-ole-hengellista-maailmaa-kuljemme-vain-ihmisen-varjoina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/140209\/","title":{"rendered":"Kirjailija Joel Haahtela yritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Jumalan mieless\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 \u2013 \u201dJos meill\u00e4 ei ole hengellist\u00e4 maailmaa, kuljemme vain ihmisen varjoina\u201d"},"content":{"rendered":"

\t \"Kirjailija<\/p>\n

Kirjailija Joel Haahtela on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti, joka aikoo kirjoittaa muun muassa hengellisyydest\u00e4, yhteiskunnasta ja psykologiasta.<\/p>\n

\n Hengellisyys\n <\/p>\n

Kun nuoruuden omavoimaisuus on karissut, Joel Haahtela on joutunut opettelemaan todellisuuden hyv\u00e4ksymist\u00e4 sellaisena kuin se on.<\/p>\n

Yksin\u00e4isyys, kuolema ja rakkaus ovat pyh\u00e4 kolminaisuus, johon kirjailija Joel Haahtela<\/b> arvioi kaikkien kirjojensa tiivistyv\u00e4n. Eri tarinoissa nuo teemat vain saavat v\u00e4h\u00e4n erilaisia muotoja.<\/p>\n

Viime vuonna ilmestyneen Sielunpiirt\u00e4j\u00e4n illan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on vanheneva, leskeksi j\u00e4\u00e4nyt ja muistoissaan kuljeskeleva taiteilija 1600-luvun Hollannissa \u2013 melankolinen ja hyv\u00e4syd\u00e4minen mies, joka kirjoittaa p\u00e4iv\u00e4kirjaansa: \u201dMuutenkin i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t lyhenev\u00e4t ja y\u00f6t pitenev\u00e4t, kunnes valoisaa on j\u00e4ljell\u00e4 kellonly\u00f6m\u00e4n verran.\u201d<\/p>\n

Haahtelaa oli askarruttanut, osaisiko h\u00e4n kirjoittaa kirjan, joka on ajaton ja jonka lukija haluaa lukea uudestaan ja uudestaan. H\u00e4n arvioi, ett\u00e4 Sielunpiirt\u00e4j\u00e4n ilta saattoi onnistua siin\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Olin hyvin upoksissa siin\u00e4 maailmassa, ja jotain maagista oli siin\u00e4, ett\u00e4 kirja syntyi kuin itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vanhenemisesta ja luopumisesta kertova pienoisromaani lienee saanut osan lempe\u00e4n tummista s\u00e4vyist\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ettei sen kirjoittajakaan ole en\u00e4\u00e4 ihan nuori.<\/p>\n

\u2013 Varmaan, 53-vuotias Haahtela my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Viisaan el\u00e4m\u00e4nasenteen ytimess\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n todellisuuden hyv\u00e4ksyminen sellaisena kuin se on. Sit\u00e4 olen joutunut opettelemaan ja kohtaamaan. El\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluu hyvi\u00e4 asioita, mutta my\u00f6s k\u00e4rsimyst\u00e4, ahdistusta, vanhenemista, kuolemaa ja avuttomuutta. En\u00e4\u00e4 tietynlainen nuoruuden omavoimaisuus ja yritys hallita asioita ei toimi. Ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta mahdollisuutta kuin hyv\u00e4ksy\u00e4 ja sanoa, ett\u00e4 kiitos t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Jumala mieless\u00e4<\/p>\n

Teini-ik\u00e4isen\u00e4 Joel Haahtela l\u00f6ysi kuvataiteesta lohtua nuoruuden ahdistukseen ja yksin\u00e4isyyteen. En\u00e4\u00e4 h\u00e4n ei ole maalannut vuosiin, mutta kiinnostus ja perehtyneisyys taiteeseen n\u00e4kyy monissa h\u00e4nen kirjoissaan. Y\u00f6 Whistlerin maalauksessa -kirjassa (2023) niin maalauksiin uppoutuminen kuin hidas ty\u00f6skentely grafiikan parissa saavat hengellisi\u00e4 ja mystisi\u00e4kin ulottuvuuksia. Marijan rakkaudessa (2024) ollaan Roomassa vanhan taiteen \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Jumala on ik\u00e4\u00e4n kuin kadonnut tai ulkoistettu kirkoille.<\/p>\n

Helmikuussa ilmestyy Joel Haahtelan 17. romaani Talvikappeli, jota kirjailija luonnehtii arvoitustarinaksi. Se sijoittuu 1300-luvun Italiaan ja kertoo freskomaalarista, joka on saanut tilausty\u00f6n. Er\u00e4s ruhtinas on rakennuttanut maaseutuhuvilaansa kappelin pyyt\u00e4\u00e4kseen syntej\u00e4\u00e4n anteeksi, ja maalarin teht\u00e4v\u00e4 on maalata sinne freskot.<\/p>\n

\u2013 Paljonhan siin\u00e4 Jumalasta puhutaan. Halusin kuvata 1300-luvun ihmisten maailmankuvaa, jossa Jumala oli jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4. Jumala oli olennainen osa arkea, toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n on ik\u00e4\u00e4n kuin kadonnut tai ulkoistettu kirkoille. Varmaan aika harvalla t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sekulaarissa Suomessa Jumala on osa arjen el\u00e4m\u00e4\u00e4 luontevasti ja jatkuvasti.<\/p>\n

Haahtela itse sanoo yritt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 muistaa Jumalaa usein. Vuosi sitten h\u00e4n oli nelj\u00e4tt\u00e4 kertaa Kreikassa Athosvuorella, jossa on useita ortodoksisia munkkiluostareita. H\u00e4n k\u00e4vi keskusteluja eri luostareissa el\u00e4vien munkkien kanssa, ja ihmettelee viel\u00e4kin, miten kaikki munkit sattuivat puhumaan samasta asiasta: siit\u00e4, ett\u00e4 on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Jumala mieless\u00e4, mit\u00e4 sitten tekeekin.<\/p>\n

\u2013 Oli j\u00e4nn\u00e4\u00e4, miten siell\u00e4 asiat jotenkin tiivistyiv\u00e4t. Melkein tuntui, ett\u00e4 kaikki olisivat mystisesti sopineet kesken\u00e4\u00e4n puhuvansa juuri Jumalan muistamisesta.<\/p>\n

Pyh\u00e4\u00e4 liikett\u00e4<\/p>\n

Athosvuoresta saadaan n\u00e4pp\u00e4r\u00e4 aasinsilta pyhien el\u00e4m\u00e4kertoihin, joita Joel Haahtela kertoo lukevansa.<\/p>\n

\u2013 Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n minua kiinnostavat ihmiset, joilla on ollut poikkeuksellinen el\u00e4m\u00e4 ja jonkinlainen anarkistinen el\u00e4m\u00e4nasenne \u2013 ja jotka ovat kulkeneet toiseen suuntaan kuin muut, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Radikaalin hyv\u00e4ksynn\u00e4n asenne on jotain semmoista, mit\u00e4 on vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Poikkeuksellinen hahmo on esimerkiksi Haahtelan suosikki Porfyrios Kausokalivialainen<\/b>, joka lienee uppo-outo henkil\u00f6 useimmille ei-ortodokseille. Ortodoksisessa maailmassa kreikkalainen Porfyrios on kuitenkin yksi 1900-luvun t\u00e4rkeimpi\u00e4 pyhi\u00e4. H\u00e4n oli oppimaton ja l\u00e4hes lukutaidotonkin teinipoika karatessaan Athosvuorelle. Siell\u00e4 h\u00e4n asui pitk\u00e4\u00e4n majassa kahden vanhuksen kanssa. My\u00f6hemmin h\u00e4n joutui palaamaan mantereelle terveyssyist\u00e4 ja toimi monta vuotta Ateenan sairaalassa pappina.<\/p>\n

\u2013 Porfyrios oli h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4 persoonallisuus. H\u00e4nell\u00e4 oli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuvaiheessa paljon vaikeita sairauksia, mutta h\u00e4n kiitti niist\u00e4 Jumalaa. Tuollainen radikaalin hyv\u00e4ksynn\u00e4n asenne on jotain semmoista, mit\u00e4 on vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s eritt\u00e4in rakkaudellinen l\u00e4hestymistapa hengellisyyteen. H\u00e4n ei v\u00e4litt\u00e4nyt syntien kaivelusta, vaan ohjasi ihmisi\u00e4 aina rakkauden kautta, Haahtela kertoo.<\/p>\n

\u2013 Ortodoksisessa kirkossa sanotaan, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on pyh\u00e4\u00e4 liikett\u00e4 kohti Jumalaa ja Jumalan valtakuntaa. Porfyrioksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 voi todella sanoa, ett\u00e4 se oli yht\u00e4 suurta pyh\u00e4\u00e4 liikett\u00e4. Oma liikkeeni on v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 kompuroivaa ja katkonaista.<\/p>\n

\"\"\/<\/p>\n

Kadonnut koti<\/p>\n

Monet ortodoksiseen kirkkoon aikuisi\u00e4ll\u00e4 liittyneet ovat kuvailleet l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 kirkosta kodin. Se oli Joel Haahtelankin kokemus, kun h\u00e4n elokuussa 2017 Kreikan-matkan j\u00e4lkeen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa astui ortodoksiseen palvelukseen Kirkkonummella Pokrovan kirkossa.<\/p>\n

\u2013 Varmaan se liittyy siihen, ett\u00e4 kirkon tunnelmassa saa jonkinlaisen kokemuksen siit\u00e4 kodista, joka on meilt\u00e4 kaikilta\u00a0kadonnut ja johon meit\u00e4 kutsutaan takaisin. El\u00e4mme eritt\u00e4in yksil\u00f6keskeisess\u00e4 ja monesti hyvin yksin\u00e4isess\u00e4 maailmassa, jossa jokainen joutuu repim\u00e4\u00e4n merkityksen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 omasta itsest\u00e4\u00e4n. Mutta kuinka monelta se loppujen lopuksi onnistuu? Kuljemme tavallaan ihmisen varjoina, jos meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n hengellist\u00e4 maailmaa.<\/p>\n

Haahtela l\u00f6yt\u00e4\u00e4 esimerkin kuvataiteesta: Monissa renessanssiajan Marian ilmestys -aiheisissa maalauksissa on jonnekin nurkkaan pienin\u00e4 kuvattu paratiisin ulkopuolelle karkotetut Aadam ja Eeva. He seisovat karussa maisemassa ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan eksyksiss\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Se kuvaa hyvin sellaisen ihmisen kohtaloa, joka kelluu maailmassa omassa varassaan. Ilman Jumalaa ihminen on vain tomua.<\/p>\n

Oman kaipuun kanssa kirkossa<\/p>\n

Kodin l\u00f6yt\u00e4minen kirkosta tuntui Joel Haahtelasta aluksi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja h\u00e4mment\u00e4v\u00e4lt\u00e4, vaikka h\u00e4n arvioikin olleensa aina jollakin tavalla hengellinen ihminen.<\/p>\n

\u2013 Uskonel\u00e4m\u00e4 oli aiemmin tuntunut minusta jollakin tavalla pelottavalta, hassulta ja luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4lt\u00e4kin. Uskontoon tuntuu usein liittyv\u00e4n tuputtamista ja oikeassa olemista, jota vierastan, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

\u2013 Ortodoksisesta kirkosta l\u00f6ysin luontevan tavan olla kirkossa. Siihen ei liity ylitsepursuavaa jeesustelua. Menn\u00e4\u00e4n vain kirkkoon ja vied\u00e4\u00e4n sinne oma kaipuu. Seisot siin\u00e4 Jumalan edess\u00e4 ihan omana itsen\u00e4si ja omien ongelmiesi kanssa, eik\u00e4 kukaan kysele, miten syv\u00e4\u00e4 sinun uskosi on.<\/p>\n

Haahtela lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 helpottavaa on my\u00f6s se, ett\u00e4 vaikka j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6 kirkossa on sallittu, usko ei ole rationaalisen mielen vaan enemm\u00e4nkin sielun ja syd\u00e4men asia.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla voi luopua subjektiivisesta j\u00e4rkeilyst\u00e4. Ortodoksisessa kirkossa ja varmaan muissakin kirkoissa traditio on niin vahva, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 voi olla kaikenlaisia teologisia mielipiteit\u00e4 ja omia ajatuksia, mutta loppujen lopuksi me uskomme kirkon yhteiseen todistukseen yl\u00f6snousseesta Kristuksesta.<\/p>\n

\"\"\/<\/p>\n

Provokaattori ja v\u00e4ittelij\u00e4<\/p>\n

Kirkossa hiljenee se provokaattori ja v\u00e4ittelij\u00e4, joka Joel Haahtelasta yksityisiss\u00e4 keskusteluissa ja yst\u00e4vien parissa p\u00e4\u00e4see esiin.<\/p>\n

\u2013 Olen nuoresta l\u00e4htien tyk\u00e4nnyt kovasti v\u00e4itell\u00e4 kaikista asioista. Enk\u00e4 ole v\u00e4istellyt ristiriitoja, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Haahtela arvelee, ett\u00e4 jokaisella ihmisell\u00e4 on paitsi tietty, tunnistettava ruumiillinen olemus, my\u00f6s oma kielellinen persoonallisuus, joka ei el\u00e4m\u00e4n varrella juuri muutu. Toisaalta kielellinen olemus saattaa vaihdella hieman sen mukaan, mink\u00e4 tyyppinen teksti on kyseess\u00e4. Romaaneissaan runollinen Haahtela voi mielipidekirjoittajana olla k\u00e4rjekk\u00e4\u00e4mpi. Sellainen Haahtela p\u00e4\u00e4see \u00e4\u00e4neen kolumneissa, joita Kirkko ja kaupunki julkaisee 12. tammikuuta alkaen verkossa joka toinen maanantai.<\/p>\n

\u2013 Varmaan yrit\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4 yleisinhimillisi\u00e4, ikuisia aiheita ja katsoa, miten ne t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t nykymaailman kanssa. Minua kiinnostaa kirjoittaa kirkosta \u2013 ehk\u00e4 sek\u00e4 ortodoksisesta ett\u00e4 luterilaisesta kirkosta \u2013 ja hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ja yhteiskunnasta, psykologiasta, taiteesta. Saa nyt n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n

\"\"\/<\/p>\n

Kuka?<\/p>\n

Joel Haahtela<\/b>, 53, on Kirkkonummella asuva kirjailija ja psykiatri. H\u00e4net on my\u00f6s vihitty ortodoksisen kirkon diakoniksi.<\/p>\n

Mit\u00e4?<\/p>\n

Haahtela on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti. Helmikuussa ilmestyy h\u00e4nen 17. kirjansa Talvikappeli.<\/p>\n

Motto<\/p>\n

Kannattaa astua sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n


\n \"Tilaa
\n <\/a><\/p>\n

\t`); }<\/p>\n

`); }<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirjailija Joel Haahtela on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti, joka aikoo kirjoittaa muun muassa hengellisyydest\u00e4, yhteiskunnasta ja psykologiasta.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":140210,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,3581,378,22173,32,109],"class_list":{"0":"post-140209","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-hengellisyys","13":"tag-kirjat","14":"tag-ortodoksisuus","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115881007071154566","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140209","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140209"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140209\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/140210"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140209"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140209"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140209"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}