![\"Pakkasella](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/26a3429e-9f07-5730-8875-cdfce9d1f71d.jpg\")
<\/a><\/p>\nPakkasella pikkulinnut p\u00f6rhistyv\u00e4t pallonmuotoisiksi.\u00a0Kuva: Heikki Willamo<\/p>\n
Linnut p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t kovassakin pakkasessa, kunhan ravintoa l\u00f6ytyy riitt\u00e4v\u00e4sti. H\u00f6m\u00f6-, t\u00f6yht\u00f6- ja kuusitiainen valmistautuvat talveen jo syksyll\u00e4, jolloin ne piilottavat talven varalle ruokak\u00e4tk\u00f6j\u00e4 puihin. Talitiaiset, punatulkut, viherpeipot, keltasirkut ja varislinnut taas ratkaisevat talven ravinto-ongelmat hakeutumalla ihmisasumusten liepeille. Isoille linnuille, kuten p\u00f6ll\u00f6ille ja huuhkajille, p\u00e4ivitt\u00e4inen ravinnonsaanti ei ole yht\u00e4 kriittist\u00e4 kuin pikkulinnuille, koska niiden h\u00f6yhenpeite on paksu ja ruokaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse saada joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n
\u201dPikkulinnut pysyv\u00e4t l\u00e4mpimin\u00e4 samalla tavalla kuin talo, niill\u00e4 on hyv\u00e4 eristys ja hyv\u00e4 l\u00e4mmitys\u201d, Oulun yliopiston el\u00e4infysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola<\/strong> kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u201dH\u00f6yhenet ovat l\u00e4mm\u00f6neristeen\u00e4 paljon karvoja tehokkaampia. P\u00f6rhist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00f6yheni\u00e4 niiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 ilmaa, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 linnun l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. Kovilla pakkasilla linnut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t py\u00f6reilt\u00e4 levitoivilta palloilta, sill\u00e4 niiden jalat j\u00e4\u00e4v\u00e4t suojaan paksun h\u00f6yhenpuvun sis\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n Hohtola kertoo, ett\u00e4 linnut s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t energiaa pysym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hes liikkumattomina. Jos talitiainen ei lenn\u00e4, alle kymmeness\u00e4 asteessa sill\u00e4 k\u00e4ynnistyy automaattisesti l\u00e4mm\u00f6ntuotanto, jossa sen lihakset supistelevat. Esimerkiksi koira v\u00e4risee kylm\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4sti, mutta linnuilla v\u00e4rin\u00e4 ei n\u00e4y p\u00e4\u00e4llep\u00e4in, koska lintu on niin kompakti. Lihasl\u00e4mm\u00f6ntuotannon takia -40 asteen pakkanen ei ole linnuille mik\u00e4\u00e4n ongelma.<\/p>\n Useamman lintulajin tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s hakeutuvan lumihankeen suojaan pakkasilta. Moni tiet\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 mets\u00e4kanalinnut viett\u00e4v\u00e4t suurimman osan kylmist\u00e4 pakkasp\u00e4ivist\u00e4 lumikiepiss\u00e4. Lumeen kaivautunut lintu on siell\u00e4 suojassa sek\u00e4 kylm\u00e4lt\u00e4 ett\u00e4 pedoilta. Vaikka ulkona olisi parikymment\u00e4 pakkasastetta, kiepiss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila pysyy nollan vaiheilla.<\/p>\n Mets\u00e4kanalintujen lis\u00e4ksi Hohtola kertoo, ett\u00e4 ainakin punatulkkujen, urpiaisten ja pulmusten tiedet\u00e4\u00e4n menev\u00e4n lumikieppiin. My\u00f6s hippi\u00e4iset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lumikinoksien lumitunneleita hyv\u00e4kseen vastaavalla tavalla.<\/p>\n \u201dOngelma on se, ett\u00e4 lintujen y\u00f6pymisest\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n melko v\u00e4h\u00e4n ja havaintoja lumikiepeist\u00e4 saadaan harvoin. Talitiaisten tiedet\u00e4\u00e4n menev\u00e4n usein y\u00f6ksi erilaisiin koloihin ja p\u00f6ntt\u00f6ihin.\u201d<\/p>\n Tiaisten y\u00f6pyminen n\u00e4kyi aikoinaan my\u00f6s Ilmatieteen laitoksen n\u00e4kyvyyshavaintojen katkeamisessa. S\u00e4\u00e4havaintojen tulo loppui auringon laskiessa ja alkoi toimia j\u00e4lleen aamulla. Syyksi selvisi kekseli\u00e4s tiainen, joka oli mieltynyt havaintolaitteen suojaiseen ja l\u00e4mmitettyyn onkaloon, johon se mahtui suojaan y\u00f6ksi.<\/p>\n Juttu on julkaistu ensimm\u00e4isen kerran 4.1.2024<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen noin 250 lintulajista parisataa muuttaa talveksi etel\u00e4\u00e4n, mutta niist\u00e4kin jokunen yksil\u00f6 j\u00e4\u00e4 aina testaamaan kylm\u00e4nkest\u00e4vyytt\u00e4\u00e4n. Suomeen j\u00e4\u00e4vill\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":140706,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-140705","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115884203911037164","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140705","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140705"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140705\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/140706"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140705"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140705"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140705"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}