Lukijan mielipide|Korkeasti koulutettujen maahanmuutto lis\u00e4\u00e4 Suomen tuottavuutta, innovointikyky\u00e4 ja taloudellista menestyst\u00e4.<\/p>\n
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.<\/p>\n
Suomi on pieni ja maantieteellisesti syrj\u00e4inen talousalue. Kasvaaksemme meid\u00e4n on katsottava rajojemme ulkopuolelle. Sulkeutuminen maailmalta tulee Suomelle kalliiksi \u2013 erityisesti tilanteessa, jossa taloutemme on alamaissa.<\/p>\n
Business Finlandin tutkimuksen mukaan kansainv\u00e4liset ty\u00f6ntekij\u00e4t luovat ty\u00f6nantajayrityksilleen lis\u00e4arvoa uusien verkostojen, asiakkaiden ja markkinoiden muodossa. T\u00e4m\u00e4 auttaa suomalaisia yrityksi\u00e4 toimimaan kannattavasti ja niin, ett\u00e4 ne voivat edelleen ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 my\u00f6s suomalaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Nyt yritykset ja valtiot sijoittavat vuosittain miljardeja euroja Suomeen. N\u00e4m\u00e4 eurot luovat ty\u00f6paikkoja, tukevat innovaatioita ja luovat positiivisia tulevaisuusn\u00e4kymi\u00e4 paikallisesti. Kansainv\u00e4lisi\u00e4 investointeja tarvitaan kuitenkin lis\u00e4\u00e4. Ulkomaisessa omistuksessa on nyt vain noin yksi prosentti suomalaisyrityksist\u00e4, mutta ne tuottavat 23 prosenttia yksityisen sektorin liikevaihdosta ja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t 16 prosenttia ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4. Suurista ulkomaisista yrityksist\u00e4 86 prosenttia k\u00e4rsii osaajapulasta.<\/p>\n
Suomessa on korkeasta ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 huolimatta osaajapulaa useilla aloilla ja koulutustasoilla. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n raportti konkretisoi tilanteen vakavuuden: vuonna 2023 Suomeen j\u00e4i osaajapulan vuoksi syntym\u00e4tt\u00e4 65\u202f000 ty\u00f6paikkaa. Ilman osaajia investoinnit eiv\u00e4t suuntaudu Suomeen vaan sinne, miss\u00e4 osaamista on tarjolla.<\/p>\n
\nN\u00e4iden ihmisten osaaminen on kriittinen voimavara Suomelle.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Korkeasti koulutettujen maahanmuutto lis\u00e4\u00e4 Suomen tuottavuutta, innovointikyky\u00e4 ja taloudellista menestyst\u00e4. Vuonna 2021 suomalaisten hakemista patenteista 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksij\u00f6it\u00e4, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa 70 prosentilla innovaatiotoimintaan osallistuvista henkil\u00f6ist\u00e4 on kansainv\u00e4linen tausta.<\/p>\n
Osaamispohjan vahvistamisessa yliopistot ja korkeakoulut ovat keskeisess\u00e4 roolissa. Noin 30\u202f000 nuorta, lahjakasta kansainv\u00e4list\u00e4 opiskelijaa suorittaa parhaillaan korkeakouluopintoja Suomessa. Valitettavasti heist\u00e4 jopa puolet l\u00e4htee valmistumisensa j\u00e4lkeen, koska sit\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 koulutusta vastaavaa ty\u00f6paikkaa ei l\u00f6ydy, jossa osaamista p\u00e4\u00e4sisi kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. N\u00e4iden ihmisten osaaminen on kriittinen voimavara Suomen tulevaisuudelle.<\/p>\n
Kun talous on alamaissa ja ty\u00f6tt\u00f6myys suurta, tuntuu houkuttelevalta k\u00e4perty\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Juuri nyt meill\u00e4 ei ole siihen varaa. Monet maat, kuten Ruotsi, Saksa ja Britannia tarjoavat kilpailukykyisi\u00e4 etuja korkeasti koulutetuille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja houkuttelevat tutkijoita ja opiskelijoita hyvin rahoitetuilla, huipputasoisilla tutkimus- ja koulutuslaitoksillaan<\/p>\n
My\u00f6s meid\u00e4n on toimittava aktiivisesti, jotta voimme houkutella ja ennen kaikkea pit\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4liset osaajat Suomessa. Kasvu syntyy heid\u00e4n avullaan.<\/p>\n
Maahanmuutto on my\u00f6s maan puolustusta.<\/p>\n
Pia Dolivo<\/p>\n
vt. viestint\u00e4- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Helsingin yliopisto<\/p>\n
Ted Apter<\/p>\n
erityisasiatuntija, elinkeinopolitiikka, Suomen Ekonomit<\/p>\n