![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1768271174_556_320.jpg\")
<\/p>\nKolumni|Polarisoitunut maailma tarvitsee yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 eik\u00e4 eriytt\u00e4v\u00e4\u00e4 katsomusopetusta.<\/p>\n
12.1. 14:30<\/p>\n
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti.<\/p>\n
<\/p>\n
\u201dTeht\u00e4v\u00e4mme ei ole puolustaa mennytt\u00e4 maailmaa, vaan mahdollistaa ihmis\u00adarvoinen, tasa\u00adpuolinen ja kest\u00e4v\u00e4 huominen. On uskallettava olla pitk\u00e4\u00adj\u00e4nteinen, mutta ei pys\u00e4htynyt. Uudistaa, vaikka valinnat pelottavat\u201d, historioitsija Tuomas Heikkil\u00e4<\/a> totesi loppiaisena puhuessaan \u201dSyd\u00e4men sivistyst\u00e4 750 vuotta\u201d -juhla\u00advuoden avajaisissa.<\/p>\n Vuonna 1276 perustettiin Turun tuomio\u00adkapituli. Sen perustaminen 750 vuotta sitten oli suomalaisen julkisen hallinnon, koulutuksen ja sivistyksen alkupiste.<\/p>\n Kirkolla on ollut keskeinen rooli suomalaisen koulutuksen, lukutaidon ja tasa-arvon synnyss\u00e4. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisen tulee oppia lukemaan \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n, oli aikoinaan radikaali sivistysteht\u00e4v\u00e4. Juhlavuosi kutsuu kysym\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kaikki mukaan ottava sivistys tarkoittaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna.<\/p>\n Keskustelu uskonnoista ja sivistyksest\u00e4 on ollut vilkasta, kun opetusministeri Anders Adlercreutz<\/a> (r) kertoi opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n selvitt\u00e4v\u00e4n yhteisen katsomusaineen perustamista<\/a>. Taustalla ovat aiemmat selvitykset katsomusaineiden opetuksesta. Adlercreutzin mukaan nuorilla tulisi olla yhteinen ymm\u00e4rrys uskonnoista ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta ja jokaisen tulisi opiskella katsomuksia koulussa.<\/p>\n Jotta keskustelu voisi rakentaa jotain kest\u00e4v\u00e4\u00e4, on syyt\u00e4 palata peruskysymykseen: miksi koulussa annetaan katsomusopetusta? Yleissivistyksen ja yh\u00e4 selvemmin my\u00f6s yhteiskuntarauhan vuoksi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kunnioittamaan sek\u00e4 omaa ett\u00e4 toisen pyh\u00e4\u00e4.<\/p>\n Koululla on erityinen vastuu.<\/p>\n<\/blockquote>\n Lapsi ei voi valita katsomuksellista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n itse. Siksi koululla on erityinen vastuu tarjota tila, jossa katsomuksia kohdataan turvallisesti ja arvostavasti. Koulu on yhteiskunnan keskeisin sivistysinstituutio. Sen teht\u00e4v\u00e4 on antaa kaikille lapsille ja nuorille valmiudet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa, jossa uskonnolla ja katsomuksilla on edelleen suuri merkitys.<\/p>\n Uskonnollisuus ei ole katoamassa. P\u00e4invastoin: uskonnollisia ihmisi\u00e4 on enemm\u00e4n kuin koskaan. Uskonnot ja katsomukset muovaavat identiteetti\u00e4, el\u00e4m\u00e4n merkityksi\u00e4 sek\u00e4 politiikkaa ja konflikteja. Siksi uskontolukutaito on keskeinen kansalaistaito. Siihen kuuluu ymm\u00e4rrys siit\u00e4, etteiv\u00e4t katsomukselliset rajat kulje vain uskontojen v\u00e4lill\u00e4 vaan my\u00f6s niiden sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Uskonnonopetus on tunnustuksetonta. Evankelis-luterilainen uskonnonopetus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jo nyt laajasti muiden uskontojen ja katsomusten opetusta. Adlercreutz esitt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 uusi oppaine rakentuisi sen pohjalta. Yhteinen oppiaine ei kuitenkaan saa tarkoittaa v\u00e4hemmist\u00f6jen \u00e4\u00e4nen katoamista. My\u00f6s el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon n\u00e4k\u00f6kulmat on turvattava.<\/p>\n Huoli oppiaineen ohentumisesta on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, mutta juuri nykyajassa katsomusopetuksen merkitys korostuu. Oppiaineen merkityst\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t pikemminkin nykyj\u00e4rjestelm\u00e4n tunnistetut ongelmat ja vaikeudet n\u00e4hd\u00e4 yhteist\u00e4 sivistysteht\u00e4v\u00e4\u00e4. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa katsomustaan suhteessa muihin, tiedon ja vuoropuhelun varassa. Polarisoitunut maailma tarvitsee yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4, ei eriytt\u00e4v\u00e4\u00e4 oppiainetta.<\/p>\n Yhteisen katsomusopetuksen tulee vahvistaa my\u00f6s ymm\u00e4rryst\u00e4 suomalaisesta kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4. Yhteiskuntamme historiaa ja arvoja on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuntematta kristinuskon ja erityisesti luterilaisuuden vaikutusta sivistykseen, koulutukseen ja tasa-arvoon. T\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys ei sulje pois muita katsomuksia, vaan luo perustan niiden kohtaamiselle.<\/p>\n Katsomusopetus jatkaa suomalaista sivistysperinnett\u00e4. Sivistys ei ole oman tradition suojelemista muilta, vaan kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omaa perint\u00f6\u00e4 suhteessa toisiin. Ilman n\u00e4it\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 koulu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 nuoret yksin maailmassa, jossa uskonto vaikuttaa enemm\u00e4n kuin aikoihin.<\/p>\n Kirjoittaja on Turun arkkihiippakunnan piispa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|Polarisoitunut maailma tarvitsee yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 eik\u00e4 eriytt\u00e4v\u00e4\u00e4 katsomusopetusta. 12.1. 14:30 Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti. \u201dTeht\u00e4v\u00e4mme ei ole…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":140850,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-140849","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115885426810076764","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140849","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140849"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140849\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/140850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140849"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140849"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140849"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n